Lue keskustelun säännöt.
Nykyajan lapset ovat avuttomia pullamössöjä jotka on kasvatettu pumpulissa (sis. esimerkin)
09.02.2010 |
Minä olin 8-vuotiaana yksin Pieksämäen rautatieasemalla odottamassa junaa joka lähti iltakymmeneneltä. Isäni ja äitipuoleni heittivät minut autolla juna-asemalle klo 20 ja poistuivat paikalta, sanoivat että Juna Helsinkiin ja tulee klo 22 raiteelle ja isäni antoi rahaa junalipun ostamista varten ja eväiden ostamista varten junan ravintolavaunusta. Kysyin reippaasti konduktoorilta junan rullatessa raiteelle, että meneekö tämä juna Helsinkiin ja hän vastasi myöntävästi. Nukahdin sitten junassa mutta aina herätessäni katsoin, eten ole mennyt ohi Pasilasta, jossa minun piti vaihtaa junaa lähijunaan, joka menisi Kauniaisiin. Asuimme silloin Kauniaisissa. Vaihdoin junaa Pasilassa herättyäni ja kuunneltuani kuulutuksia ja meni E-junan lähtevälle raiteelle. Kun lopulta olin Kauniaisissa jäin pois junasta ja kävelin yöllä 3 kilometriä asemalta kotiin ja kaivoin kotiovella avaimet taskustani ja menin yksin nukkumaan tyhjään kotiin. Isäni ja äitipuoleni jäivät vielä pariksi päiväksi lomailemaan Itä-Suomeen. Kaikesta selviydyin ongelmitta ja nyt ihmettelenkin näitä aloituksia 7 v lapsista jotka eivät muka saa edes kotiovea itse auki.
T:vm-75
Kommentit (32)
kavereiden kanssa noin 12 vuotiaana. Helsingin perukoilla asuttiin. Junalla sain mennä yksikseni mummolaan paria vuotta vanhempana.
eikä tuollainen olisi tullut kuuloonkaan meillä. Ensimmäisen kerran sain lähhteä kavereiden kanssa elokuviin ilman aikuista (Vantaalta Helsinkiin) ollessani 13-v.
Joskus menin nuorempana (8-9 v) yksin bussilla mummolaan, mutta niin että vanhemmat saattoivat bussiin asti sisälle ja mummo oli vastassa toisessa päässä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
jatkaa samalla linjalla omien lastensa kanssa? Ja koska silloin 70-luvulla ei myöskään ollut turvavöitä, et käytä niitä nyt omillakaan lapsillasi, ettei heistä vain tule pullamössöjä? Et myöskään anna laittaa lapsillesi putkia korviin, koska omassa lapsuudessasi riitti korvien puhkominen tulehdusten hoitoon, ja on pullamössöä haluta lapsilleen jotain parempaa ja turvallisempaa kuin itsellä oli lapsuudessa? ...
No what ever, sääli lapsiasi. Omani eivät taatusti ole pullamössöjä eivätkä sellaisiksi tule, silti en istu sisällä naureskelemassa, jos lapsi ei saa ovea auki enkä lähetä häntä yksin kotiin junalla lomaillakseni itse vielä pari päivää.
Ja itse olen taas vm 73 ja vanhempani tosiaan unohtuivat noille reissuilleen. Aamulla lähdettiin kouluun ja sitä ennen soitettiin sairaalat läpi ja kyseltiin, että onko sen sen nimistä tuotu hoitoon tai olisiko tiettyihin tuntomerkkeihin sopivaa tuotu sairaalaan. Jos ei oltu, niin sitten koulupäivän mietin seuraavaa siirtoa, kun kotiin pääsen ja jos ei vanhempia löydy työpaikalta. Siinä paljon muistanut keskittyä siihen koulunkäyntiin. Koulun jälkeen sitten kävin kaupassa, tein ruokaa, siivoilin ja pyykkäsin. Lumityöt tietenkin talvella piti tehdä ja viikkosiivous perjantaina. Siinä oli turvallinen lapsuus kaukana. Ja mieluummin annan lapsilleni turvallisen jopa liian ylihuolehtivan aikuisen läsnäolon kuin jätän samalla tavalla oman onnensa nojaan.
Minä kyllä käyn hakemassa teinin autolla pois, jos pitää yöllä liikkua kotiin.
Tekisi mieli halata sitä pikkuista tyttöä, joka piti itsestään selvänä, että tuossa iässä jo pitää yksin pärjätä yötä myöten. Parilla kaverilla on samankaltaisia kokemuksia ja suuri turvattomuuden tunne yhä aikuisena. Yksikin ressukka jo 8-vuotiaana laittoi itsensä illalla nukkumaan ja aamuisin kouluun, kun vanhemmat jäivät toistuvasti öiksi reissuilleen.
Ruotsin ristelilyllä ilman aikuisia. Hauskaa oli, mutta en ikinä laskisi omia lapsiani sen ikäisenä minnekään yksin vaikka voisivatkin "selviytyä".
Maailma on hyvin erilainen nykyisin ja sen mukaan minä ainakin menen. Mulle on ihan sama, mitkä säännöt päti silloin kun minä olin nuori/lapsi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No tuo apn kuvailema ei kyllä nykypäivänä esim. Oulussa onnistuisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olin 14 v. vuonna 1985 ja lensin yksin Tukholmaan ja menin serkkuni lapsenlikaksi kesälomalla. Ei taitais olla nykyään sallittua?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lähinnä säälittää että ap:lla oli noin paska vanhemmat. Ja miksi ihmeessä asemalle viedään klo 20 jos juna lähteeklo 22?
Ja syynä että aikuiset jäi vielälomailemaan ja tulivat parin päivän päästä.
Valitettavasti kuulostaa sossutapauksilta.
Minä olen 2000 luvun alun nuori. Silloin muistan kun lähdettiin isosiskon kanssa kahdestaan junalla naapurikaupunkiin vaateostoksille. Sisko oli jo yläasteella ja minä varmaan 10- vuotias. En olisi kyllä yksin uskaltanut lähteä. Sisko oli sen verran huolehtivainen, että vanhemmat uskalsivat antaa mennä mukaan. Kun minäkin olin jo 13-v ja sisko lukiossa lähdettiin jo pidemmille junareissuille kaksistaan. Mutta silloinkaan en yksin olisi lähtenyt. Vähintään kaveri piti olla mukana.
Vastuuttomat vanhemmat sulla. Nykyään lapsista sentään huolehditaan, eikä pakoteta aikuisuuteen liian aikaisin.