Lapseton vai lapsia itsellä kummi?
Kumpi on mielestäsi parempi vaihtoehto oman lapsesi kummiksi, henkilö jolla on jo itsellä lapsia vai lapseton kummi?
Itse kallistun lapsettomien puoleen. Oikein harmittelen, että tulikin valittua suurinosa sellaisia joilla on jo omia lapsia.
Itsekin oli parempi kummitäti silloin kun olin lapseton, mutta enhän voinut sitä tietää silloin kun esikoiselle kummeja mietin, silloin sillä ei ollut niin väliä.
Kommentit (8)
sun lasten kummeiksi saa sitten ikinä hankkia lapsia? Muista mainita tää ehto kun esität pyynnön. ;)
Molemminpuolinen ilo... Lapseton kummi antaa lapselle huomiota ja aikaa, jolla omia samanikäisiä kenties paljon on sen verran arjen kiireinen, että lykkää sitten paremman puutteessa rahaa.
Esikoisella vain lapsettomia kummeja, ja niinpä tyttö kulkee siellä ja täällä kummitädin seuraneitinä. Tytön ollessa pieni kummitätikin kehtasi lähteä katsomaan teatteriin Peppi Pitkätossua, kun otti 'seuraneidin' mukaan. Pari kummipoikaa hänellä on tämän tytön lisäksi, ja tykkää lapsista, mutta ei ole osunut miestä vastaan kenen kanssa olisi oman perheen perustanut. Kummisedälle myös suuri kunniatehtävä, eikä muita kummilapsia edes ole.
Jaksaa leikkiä lapsen kanssa, kutsuu tätä käymään, huomioi lapsen, jopa juttelee lapsen kanssa suoraan ja menee tämän kanssa aina meillä käydessään leikkimään. Lapsi tykkää tästä lapsettomasta kummista.
Toisella kummilla on lapsia ja sen kyllä huomaa... Kun ne lapset ovat niin arkipäiväisiä, niin eihän siihen kummilapseen viitsi enää panostaa.
Synttäreille tullaan jos tullaan, lahjaa ei muistaakseni kertaakaan ole paketoitu, eikä ole ollut korttia, ei koskaan puhu lapselle suoraan, eikä varsinkaan leiki lapsen kanssa.
Eli kokemukseni mukaan lapsettomalla on paljon enemmän energiaa ja mielenkiintoa olla kummilapsen kanssa.
Meillä toisella lapsella ihan sama juttu. Lapseton kummi muistaa ja käy katsomassa lasta usein, se jolla on oma lapsi, taas ei mitenkään juuri huomioi.
mutta ei vielä niin isoja että lapsenlapsia olisi tiedossa.
Ne nuoret lapsettomat kummit usein menettävät suurimman kiinnostuksensa kun oma esikoinen syntyy. Ihan ymmärrettävää, mutta voi olla kova paikka huomioon tottuneelle kummilapselle.
Itse olin ensin lapseton kummi. Silloin näin kummilastani vähemmän kun kävin töissä ja menoja oli muutenkin enemmän (silti näin lähes viikottain). Nyt itsellänikin lapsia ja kummilasta tulee nähtyä lähes joka päivä.
Tällä meinaan vaan sitä että kysy ensin siltä jota mietit kummiksi mitä hänelle kummius merkitsee? joillekkin se tarkoittaa pakollista lahjojen ostoa mutta ei muuta... ja se vasta surullista onkin
mutta vastaukseen.. mielestäni se ei ole oleellinen kysymys onko kummilla itsellään lapsia vai ei. Enemmän merkkaa luonne ja "lapsiystävällisyys".
meidän lasten kaikki kummit ovat olleet lapsettomia kun meidän lapset on syntyneet, neljä vuotta kuopuksen syntymästä heillä on kuusi lasta yhteensä.
Yksi kummeista on oikea vanhan ajan vanhapoika ja varmasti jääkin lapsettomaksi, hänellä tuntuu olevan minua ärsyttävä tapa "kasvattaa" lasta.
eli ei se valinta ole sen "varmempi".
Itsellänikin oli ennen enemmän aikaa toisten lapsille, nyt se lapsiaika jakaantuu myös omalleni ;)