Lue keskustelun säännöt.
Onko kohtuutonta vaatia, että 8-v
05.02.2010 |
tekee itse voileipänsä (ei tarvitse leikata veitsellä) ja ottaa jääkaapista ruokaa ja lämmittää sen mikrossa?
Minä olen paha äitipuoli, joka ei jaksa pitää täyshoitolaa.
Kommentit (68)
Mun mielestä on kyllä täysin pimeää se, että on aikuinen ihminen samassa huushollissa, mutta 8 vee ruokailee yksin ja lämmittää sen myös itse!
En tekisi näin edes ventovieraan, syvästi inhoamani lapsen kanssa (jos sellainen nyt jostain löytyisi). Suojeluvaisto on sen verran normaali. Mitä ihmettä ohittamattoman tärkeää teet sen vauvan kanssa sen 3 min ajan, että saisit lapsen ruoan lämmitettyä tai 5 min, että saisit katettua hänelle kunnon aterian vihanneksineen ja ruokajuomineen???? Ja onko tämä 5 min sinusta todella täysihoitoa???
Ei kenelläkään vauva tee ihmistä toimintakyvyttömäksi, vaikka olisi jatkuvasti hereillä.
Tämä vaan kertoo sinusta ihmisenä aika paljon...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä taas olen sitä mieltä, että lapsen on hyvä osata tehdä itse asioita.
Täysihoidolla en tarkoita pelkästään sitä, että tekisin sen leivän. Aikaisemmassa kirjeessä jo kerroin, että teen kotona paljon muutakin, joten ei, vauva ei tee minua toimintakyvyttömäksi. Lasten ei tarvitse tehdä kotitöitä niin kuin monessa muussa taloudessa. Mutta ilmeisesti sen leivän teko on joidenkin av-mammojen mielestä kahdeksan vuotiaalle mission impossible.
leivän tekeminen tai muu välipalan syöminen ei ole ongelma lähestulkoon kenenkään mielestä, vaan täysin ok.
Varsinaisen ruoan lämmittäminen ja erityisesti yksin syöminen sen sijaan on henkisesti (ei taidollisesti) muuta kuin ok. Varsinkin jos kotona ON aikuinen, joka voisi auttaa ja olla seurana.
Poika osais varmaan jo tehdä itse leipänsä, mutta haluan tehdä ne hänelle ja veljelleen monestakin syystä. Ensinnäkin, leivät sijoitettu korkealle joten hankala pienen ottaa. Toiseks, en kauheesti halua että penkovat meidän jääkaappia! Tyhmää, tiiän, mutta äitinsä kertoo miten tyhjentää kaikki kaapit herkuista kun selkänsä kääntää.
Sun asenne lapsipuoltasi kohtaan sen sijaan on aivan kamala! Huomaa, että hän ei ole perheessänne tasavertainen uuden vauvan kanssa. Kai sitä vauvaa voi pitää vaikka sylissä ja istua sen lapsen kanssa ettei tartte yksin lämmitellä ruokaa ja syödä. Kylmä, kylmä nainen. Säälin 8-vuotiastasi.
sääliksi käy pientä 8-vuotiasta, jolle ei kukaan halua rakkaudella voidella leipää ja joutuu yksi huolehtimaan arkiruokailuistaan :(
Tosin pieni huono omantunnon pistos - olin vauvan kanssa vasta niin megaväsynyt, että 11-v joutui lähtemään aamuisin yksin kouluun, kun nukuin vielä vauvan kans. Korkeintaan hukkasin ovelta, että "Mun on pakko jatkaa unia, mukavaa koulupäivää kulta". Mutta nyt kun unirytmi on saatu jotenkin järkeväksi, niin tottakai nousen aamupalaseuraksi, vaikka vauva aina vielä nukkuu silloin. 11-v:lle en leipiä aina voitele, mutta kyllä 8-v:lle vielä voitelinkin. Lämpimiä lapsuusmuistoja! Tottakai osasi itsekin voidella.
Kauheata, kun koet lapsipuolen tuollaiseksi taakaksi, joka kuppaa sinulta palveluja :(
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Helposti voi palaa sormet, kuin ottaa sitä pois mikrosta tai pudottaa lattialle, kun oli kuuma ja siitä varmasti suuttuisit.
Meillä siis laittaa itse mikroon, mutta ei uskalla ottaa pois sitä. Leivän ja muut pääliset saa kyllä ihan itse jääkaapista ja tekee mieleisensä voileivän.
Ongelmana on, että nuo käy ilman lupaa tekemässä voileipiä tai ottamassa kaapista ruokaa ja sitten ei ruoka aikana ruoka maistu.
Ennen rakastin pitkään nukkumista ja aluksi olinkin kauhuissani menetettyjen aamu-unien takia. Jonkin aikaa tehtiin niin, että laitettiin pojille aamupala pöytään ja jätettiin ne kattomaan aamutelkka ja mentiin vielä nukkumaan. Tää tuntui kuitenkin musta kurjalta kun eivät nyt niin kamalan paljoa vietä aikaansa meillä.
Joten nykyään mä JOKA KERTA nousen kun pojat herää, teen niille aamupalan IHAN NOKAN ETEEN ja istun ja jutustelen niille samalla kun ne syö. Näitä aamuhetkiaä ei voita mikään! Lasten isä saa nukkua sen pari tuntia pitempään ja herätä virkeänä kahvin tuoksuun. Mä otan sitten iltapäivällä päikkärit tai muuten omaa aikaa jos siltä tuntuu.
Ehkä juuri siksi, että meillä ei ole (eikä tule) yhteisiä lapsia haluan ja jaksan olla täysillä niin hyvä äitipuoli kun mahdollista näille mieheni lapsille. Mutta koskaan, ikinä musta ne ei tunnu taakalta joille joutuisin passaamaan. Häpeä AP!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eikö ole jännä miten pitkässä ketjussa kukaan ei tajunnut pointtiasi? :)
Kerroit tilanteen ja me vastattiin siihen: eli pitäisikö sun vilkasta omaa napaa?
Sää voit mun puolesta jutella miehesi kanssa että miten menettelette, voisiko tehdä jotain muutoksia? Tekeekö maailma kuten sinä päätät? Te olette kyllä perhe ja perheessä asiat päätetään yhdessä.
Mutta se muutos pitää tehdä niin ettei lapsi jää yksin tai ettei napanuoraa vaan katkasta ja sanota että tee: ja saa aikaan sotkua ja haavoja.
Toistan: et voi heittää lasta uimaan jos ei osaa.
Pelkkä ikä ei tuo osaamista.
En itsekään paapo perhettäni: mistä sen sait päähäsi?
Sanon vaan että ei ensin voi mennä yhdellä tavalla ja olettaa että asia menee niinkuin sinä haluat että naps vaan!
Sinä tässä olet kanaemo sen OMAN lapsesi kanssa, ja miehen lapsi toisesta liitosta on näköjään isokin riesa: saa tehdä omat ruokansa; koska SINÄ syöt että saat vauvan nukkumaan!? Olette samaan aikaan siis jopa keittiössä? :D
36
Lasten isä saa nukkua sen pari tuntia pitempään ja herätä virkeänä kahvin tuoksuun.
Mutta eikö lasten isä sitten halua näitä mukavia aamuhetkiä? Ja lapset isänsä kanssa? Kerropa miehellesi, kuinka mukavia aamuhetkenne on - jos hänkin tulee mukaan niin on vielä kaksin verroin kivempaa!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mutta kun hän on näitä aamuäreitä ihmisiä, eli en näe sitä mitenkään tarpeellisena. Mä saan ihan omaa aikaa lasten kanssa sillä toki isän ollessa hereillä hän on se "ykkönen". Lisäksi mä saan hyväntuulisen, levänneen miehen. Hän on myös luonteeltaan erilainen kuin mä eli ei sillälailla jutusteleva vaan enemmänkin sitten lasten kanssa leikkivä/pelaileva isukki. Me ollaan kaikki erilaisia.
Lasten isä saa nukkua sen pari tuntia pitempään ja herätä virkeänä kahvin tuoksuun.
Mutta eikö lasten isä sitten halua näitä mukavia aamuhetkiä? Ja lapset isänsä kanssa? Kerropa miehellesi, kuinka mukavia aamuhetkenne on - jos hänkin tulee mukaan niin on vielä kaksin verroin kivempaa!
Meillä on tilanne se, että 8 v. lämmittää ruokansa itse mikrossa kun tulee koulusta. Syynä se ettei täällä ole ketään kotona silloin, koska minä olen töissä. Toi nyt on tietysti eri tilanne kun joku on aina kotona, mutta silti voi olettaa että 8v osaa jo ainakin leivät tehdä ja ruuan lämmittää mikrossa. Kyllä minäkin ne lämmitän ja teen kun kotona olen, mutta arkena näin harvemmin tapahtuu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä taas olen sitä mieltä, että lapsen on hyvä osata tehdä itse asioita. Täysihoidolla en tarkoita pelkästään sitä, että tekisin sen leivän. Aikaisemmassa kirjeessä jo kerroin, että teen kotona paljon muutakin, joten ei, vauva ei tee minua toimintakyvyttömäksi. Lasten ei tarvitse tehdä kotitöitä niin kuin monessa muussa taloudessa. Mutta ilmeisesti sen leivän teko on joidenkin av-mammojen mielestä kahdeksan vuotiaalle mission impossible.
Kuten jo lukuisissa viesteissä todettu, joku välipalan tekeminen on ihan sopivaa, tosin jos kotona on aikuinen 4 kk vauvan kanssa, tuntuu oudolta, että lapsi joutuu yksin huolehtimaan tästä. Tokaisu: "Imetän tässä jus xx:ää, onko sulla nälkä? ota hei sieltä leipää tai banaani." on täysin normaalia 8-veen kanssa. Sen sijaan ruoan lämmittäminen ja yksin syöminen, koska äitipuoli "syö kun vauva nukkuu" on täysin outoa ja epäreilua.
Se, että ap siivoaa ja pyykkää, ei tee tätä yhtään reilummaksi. jokaisessa normaalissa perheessä näitä taitoja opetetaan lapsile sopivan tason mukaan (kuten ruokailuakin). En tunne yhtään perhettä, jossa 8 v olisi vastuussa siivouksesta ja pyykistä - omien likaisten vaatteiden pyykkiin tuomisesta ja omien leikkien siivoamisesta kylläkin! Kunhan asiat on opetettu opastamisen ja erehdyksen kautta.
kun joutuu yksin syömään joka päivä. Ei tunne varmaankaan itseään tervetulleeksi perheeseen. Kyllä mullakin on 8 vuotta nuorempi sisko ja äiti jäi tuolloin vielä yksinhuoltajaksi, mutta vauvan takia ei tarvinnut yksin syödä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä taidan olla extra tyly sitten.
Olen opettanut 6 vuotiaan keittämään perheelle aamupuurot.
Se kun herää tunnin ennen muita :|
Herää aina 6:30 vaikka muu perhe heräilee 7-9
taidat olla aika laiska äiti kun lapset joutuu jo 3 vuotiaana tekemään leipänsä... hyi hitto kun surullista...
lämmittää itse harrastusiltoina ruuan, mikä on laitettu jääkaappiin valmiiksi. Hänen bravuuri on kahvinkeitto moccamasterilla;) Ensimmäisen kerran keitti äitienpäiväkahvit vuosi sitten ja hyvältä maistui. Muina päivinä viikossa meillä syödään yhtäaikaa ja silloin äiti laittaa ruuan pöytään.
Mä taidan olla extra tyly sitten.
Olen opettanut 6 vuotiaan keittämään perheelle aamupuurot.
Se kun herää tunnin ennen muita :|Herää aina 6:30 vaikka muu perhe heräilee 7-9
Vaan h*lvetin hyväonniseksi! Nimittäin jos lapsi on siitä selvinnyt täysin vahingoitta.
Meillä ei ole vielä 9-vuotiaallakaan mitään asiaa mikroa käyttämään. Täysin ehdoton kielto. Tämä siksi että meilläkin esikoinen käytteli mikroa n. 8-vuotiaana. Ja kaatoi tulikuumat ruoat päälleen mikrosta pois ottaessa.
Leipää toki voi olettaa 8v lapsen voitelevan, ei siinä mitään. Mutta kuumien ruokien kanssa... ehei!
Kyllä meillä tuon ikäiset joutuvat joskus lämmittämään itse ruokansa.
Ja tekevät aina voileipänsä. Ei heidän toki tarvitse leipaa leikata, mutta muuten.
En osaa nimetä tapaturmista paljon kivuliampaa ja kamalampaa vammaa kuin yhden taaperon keiton päälleensä saaneen lapsen palovammat. Keitto kaatui liedeltä lapsen päälle, vaikka aikuiset olivat lähellä.
Lisänä elinikäiset arvet.
Olen extravarovainen kuumien ruokien ja nesteiden kanssa, esim. mikrossa tai liedellä keiton lämmittäminen, perunoiden keittäminenn, spaghetinkastikkeen tekeminen kasarissa jne. tämän kokemuksen jälkeen.
kun kukaan ei tajunnu pointtia.
Kyse oli ruuasta koulun jälkeen ennen harrastuksia, joihin lapsen isä vie tultuaan töistä. Yksin joutuu juu syömään, koska minä syön silloin, kun saan vauvan hetkeksi nukkumaan. Ja lapsi kyllä osaa tehdä leipänsä.
Aamulla leivät on tehty valmiiksi.
Näköjään av-mammat kasvattaa lapsia, jotka ei saa/osaa tehdä yksin mitään. Kanaemon pitää olla koko ajan selän takana. Kaikkia pitää passata, koska sehän on hyvän av-mamman piirre.
Mä tuun kasvattamaan omasta lapsestani ainakin omatoimisen.