Mulla menee niiin hermot tuon teinin kanssa. . argh

Siinähän se vastaus jo on. Murrosikä, tuollaistahan se on, koeta kestää.

paitsi että rakastaa taaperopikkusiskoaan ja leikkii hänen kanssaan (( :



Harrastus loppui jo vuosi sitten. Ja nyt yritetään tsempata numeroita ylöspäin, että pääsisi edes AMIKSESSA opiskeleen jonnekin.

tietsikkakielto on ainoa mikä tehoaa. Tänään koulusta tullessa on varmaan ihan eri tyttö taas: kokeisiin lukee kiltisti kun tietää että sit vasta pääsee tietsikalle

kertokaapa te teinien vanhemmat, joilla on myös pieniä lapsia, millä keinolla saatte teinin käyttäytymään asiallisesti pikkusisaruksille ja pienten sisarusten läsnäollessa?



Useimmiten käytös ok, mutta kun murkkukohtaus yllättää, niin se ei kysy sitä, sattuuko 4-vuotias pikkusisko olemaan kuulolla vai ei. Eli pieni saa kuulla aikamoisen valikoiman kirosanoja ja rumaa puhetta, vaikka ei tarvitsisi. Toki se pieni näkee myös mitä siitä seuraa (esim. omaan huoneeseen passitus tai joku rangaistus riittävän huonosta käytöksestä), mutta silti tuntuu kurjalta, kun pienempi joutuu "sivullisena" kuulemaan näitä raivareita.



t. ei ap, vaan toinen teinin äiti

oli seiskalla ja kasilla, nyt ysillä se on kypsynyt todella vauhdilla ja osaa käyttäytyä fiksusti, keskustelee asioista ja touhuaa pikkuveljien kanssa. Meillä ei kotona kyllä ole koskaan muksut kiroilleet, ei edes tämä vanhin, vaikka kyllä se kaikenlaista on sitten senkin edestä keksinyt. Meilä toimi etuuksien pois ottaminen pahimmassa vaiheessa; huoneesta lähti telkkari, pelit, tietsikka ja kännykkä ym. Pikkuhiljaa sai niitä takaisin kun hommat alkoi sujumaan.

Tyttö kyllä rakastaa pikkuveljeään yli kaiken. Huolehtii ja suojelee sitä aina, mutta puhuu ilkeästi ja mollaa aina välillä "pikkuinen äidin lellipentu, x on niin vauva ettei osaa itse mennä jonnekin" jne

On kouluussa ihan hyvä, keskiarvo noin 8.3. Mutta sekin on vain minun jatkuvan jankuttamisen tulosta: pakotan lukemaan kokeisiin vaikka se tietää ihan varmaa riitaa ja yhden illan mykkäkoulua. silti aina iloinen hyvistä numeroista.

Kilpaurheilu harrastus jatkuu vaikka ei aina jaksa mennä treeneihin

Ja TUKKAKRIISI. Voi tsiisus että menee hermot siihen jatkuvaan tupeeraamiseen ja ongelmiin "kun tukka ei ole tarpeeksi pystyssä"

Toinen juttu on sitten että miten kaveriporukassa. Meillä ei näin ollen pikkusisko joudu kiroilua kuuntelemaan. Sitä ikävä kyllä oppii tarhassakin. Siellä toiset lapset latelee kirosanoja tuosta vain.



Meillä 15-vuotiaalla ysiluokkalaisella on sitä ongelmaa että ei millään saa luettua kokeisiin ja parannettua todistusta sekä tupakanpoltto. Yleinen vetämättömyys tarkeisiin asioihin. Nyt on viikon arestissa kotona valehtelun ja tupakanpolton vuoksi. Surullista sinänsä koska kyseessä muuten hyvin kiltti mutta murrosikä teettää töitä.

Hänen luonteeseensa kuuluu vielä tietty itsehillinnän puute, ja koko kouluaikansa on opetellut sitä tunteiden purkausten hillintää. Paljon on oppinutkin, mutta nyt murkkuiän alkumetreillä tuntuu se itsehillintä katoavan "raivarihetkellä" kokonaan. Silloin murkun tulee puhuttua rumasti! Omien sanojensa mukaan useimmiten hillitsee itsensä loistavasti! Eli varmaan se tuosta vielä pahenee.... apua.



t. se toinen teinin äiti

itse olin tuon ikäisenä varsinainen äidin painajainen, olin öitä luvatta poissa kotoa, jouduin putkaan (poliisi ei tiennyt että olin alle 15, selvisi vasta aamulla...) kokeilin kaikkia mahdollisia aineita ja liikuin huonossa seurassa, pian tein abortin...

tsemppiä kaikille teinien äideille, muistakaa että tilanne voisi olla huonompikin

että kotona ei kiroilla eikä huudeta ja kaikille puhutaan normaalisti, eikä länkytetä. Ja hyvin meni puhumalla perille, toki joskus on pitänyt muistuttaa...Saapa nähdä mitä on tiedossa reilun 6v päästä kun perheessä on silloin kaksi murkkua yhtä aikaa...

sen toilailuista että no laittakaa perhekotiin. En tiedä mistä se senkin on keksinyt. Olen vain vastannut että ei laiteta että me hoidetaan nämä asiat ihan itse.



t. 9

voin sanoa että se on ajoittain rankkaa. Jotenkin jo odottaa että se aika olisi pian ohi.



t. 9

olen aika varma asiasta. On luonteeltaan sellainen että pelkää kaikkea sairauteen tai vastaavaan liittyvää. Pelkää ihan sikana että hampaisiin tulee reikiä ja joudutaan paikkaamaan, pelkäsi sikainfluenssapiikkiä jne jne . Juominen ja vastaavaa liittyy samaan kategoriaan: en usko että uskaltaa juoda, kun pelkää seurauksia (tulee humalaan, joutuu vatsahuuhteluun) jne



On iltaisin aina kotona kello 9 jälkeen tai sitten jos menee myöhempään niin minä haen ja varmasti huomaan jos olisi juonut. ei ole kavereilla yötä.

että kotona ei kiroilla eikä huudeta ja kaikille puhutaan normaalisti, eikä länkytetä. Ja hyvin meni puhumalla perille, toki joskus on pitänyt muistuttaa...Saapa nähdä mitä on tiedossa reilun 6v päästä kun perheessä on silloin kaksi murkkua yhtä aikaa...

Vaikka on kuinka tehty asiat selväksi, saattaa silti päästää ruman sanan. Meillä tehoaa tietsikkakielto. Mutta paras(pahin) on kännykän takavarikointi.

Ysiluokkalaisen pikkusisko on vuoden ikäinen ja rakkaus vauvaa kohtaan on suunnaton. Poika sanoi, että kiitos äiti kun teit minulle sisaruksen. Tämä vaikuttaa varmasti teinin suhtautumiseen lapseen - ja hän on muutenkin sellainen, joka paijaa joka koiraa,kissaa ja vauvoja. Kundi on kyseessä ( : Hän nyt vain on sellainen.

Mutta koulu menee huonosti, vaikka pakotetaan/tsempataan kokeisiin lukemista ja valvotaan läksyjä. Vaikka molemmat vanhemmat ovat yo:ta hyvillä keskiarvoilla, poika on saanut jostain "muuta verta" ja ka. on surkeahko. Huoh.

Se äiti, jolla taaperolapsi ja ysiteini.

Tästä huolimatta neiti (se alle 13-vuotias) kiroaa ja karjuu, ei kuitenkaan usein. Vuoden verran sitä on jo kestänyt, mutta ko. murkku onkin kyllä kaikissa kehitysaskeleissa ollut "edellä" (jo pienenä uhmiksena) ja myös aina ollut nimenomaan sanallisesti uhmakas. Vielä toistaiseksi tottelee ja noudattaa sääntöjä, joskus isommalla valituksella, joskus pienemmällä. Seuraavat 2-3 vuotta kun sitä jaksaa (aargh) niin sitten on menossa seuraavan lapsen samat vaiheet (nyt 11). Huhhuh.

Ihan tutulta kuulosti osin. Meillä teini on rauhoittunu, luulen että pahin vaihe on takanapäin, toivon niin.

Ei siinä auta muu kuin ajatella että ei sitä ikuisuuksia kestä, hormonit vie nuorta.

Vaikeaahan se on, pitäis antaa teinille tilaa ja samalla kuitenkin muistaa että se on kuitenkin lapsi joka ei voi tehdä ihan mitä haluaa ja käyttäytyä ihan miten vaan.

Mä olen oppinut että en rupea ihan pienista asioita kinaamaan, annan mennä vähän niinkuin toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Perusjutut pitää silti sujua.

Silti toi meidänkin teini sai ja saa edelleen välillä mut ihan "hulluuden" partaalle.

kun nämä viestit kuulostaa niin kovin kotoisilta :) Meillä on jo yksi teinivaihe ohi, tytär on kohta 18. Tosin hänellä se teinivaihe oli todella helppo - ei kovin pahaa uhmaa ollut. Mutta nyt on sitten keskimmäinen, poika, 15v, melkoisessa vaiheessa.

Välillä meilläkin on siskonsa (8v) kanssa sulassa sovussa, välillä taas härnää ja ärsyttää sen minkä kerkiää. Tiedän että kaveriporukassa kiroilu kuuluu asiaan, mutta mun pinnan kiristää se sama kiroilu kotona, sitä en siedä. Tietsikkakielto meilläkin sitten tehoaa. Joka asiaan sanotaan ensimmäisenä vastaan - en tee, miksi minä, en minä ainakaan. Aikansa kinaa vastaan ja sitten kuitenkin tekee kuten on käsketty tai kuten on aikaisemmin sovittu.

Ja sitten tämä 8v neiti on kyllä hyvin tehokkaasti oppinut vanhempien sisarusten perässä "teinin alkeet"...

ja lisäksi riita aiheuttaa pukeminen: kouluun on 3 km pyörämatka ja tämän talven kovilla pakkasilla vaatetus olisi nahkatakki, tennarit (!) villasukilla, ohuet lapaset ja korvaläpät.



Joka ikinen aamu pitää vääntää vaatteista. Viime viikolla oli 2 päviää tietsikkakiellossa kun pukeutui yllämainitulla tavalla 25 asteen pakkaseen.

ja lisäksi riita aiheuttaa pukeminen: kouluun on 3 km pyörämatka ja tämän talven kovilla pakkasilla vaatetus olisi nahkatakki, tennarit (!) villasukilla, ohuet lapaset ja korvaläpät.

Joka ikinen aamu pitää vääntää vaatteista. Viime viikolla oli 2 päviää tietsikkakiellossa kun pukeutui yllämainitulla tavalla 25 asteen pakkaseen.

voi, minä näin silloin kun oli 30 astetta pakkasta nuoren tytön, jolla oli pelkkä collegehuppari takkina.

meillä on kaksi murrosikää mennyt helposti ja leppoisasti ohi, ihan pienin ongelmin, mutta sitten on nämä kaksi muuta... 15-vuotias tyttö on niin hankala kuin olla voi ja 14-vuotias kehitysvammainen murrosikäinen se vasta kamala onkin. hän kun saa raivarin, niin se todella on raivari. siinä mennään maahankin makaamaan ja potkimaan vielä. =(

Siis kaikkien yllämainittujen kirjoitukset.

Koulusta ottivat yhteyttä neidin pukeutumisen takia. Totesin, että ihanko opettajat luulivat ettemme asiasta ole tietoisia ja niin miljoonat kerrat juteltu/ huudettu, mutta kun ei voi olla kotona katsomassa teinin kouluun lähtöä niin minkäs teet? Jos välttämättä haluaa paleltua, niin kyllä Siperia opettaa ja antaa niiden palella.

Irc-galleria kielto on meillä se kaikkein pahin rangaistus ;)

ja lisäksi riita aiheuttaa pukeminen: kouluun on 3 km pyörämatka ja tämän talven kovilla pakkasilla vaatetus olisi nahkatakki, tennarit (!) villasukilla, ohuet lapaset ja korvaläpät. Joka ikinen aamu pitää vääntää vaatteista. Viime viikolla oli 2 päviää tietsikkakiellossa kun pukeutui yllämainitulla tavalla 25 asteen pakkaseen.