mua ahdistaa vieläkin "sofien maailma" elokuva
se kun äiti joutui valitsemaan kumpi lapsista saa elää ja kumpi ei. jos ei olisi valinnut olisi menettänyt molemmat lapsensa.
mua ahdistaa ihan hirveästi se ajatus. itsekin olen välillä miettinyt jos vaikka auto suistuisi veteen niin kumman lapsen yrittäisin pelastaa veden alta. olen niin huono uimaan että todennäköisesti hukkuisin itsekin, mutta valinta olisi ihan mahdoton ajatus. ja kuitenkin jotain pitäisi yrittää.
en tiedä miksi edes mietin tällaisia. mulla on hirveä kammo hukkumisesta yleensäkin.
Kommentit (36)
olen lukenut kirjan itku silmässä. Mietin kyllä että olenko outo, kun välttelin leffaa, mutta näemmä en ollut sitten ainoa :)
Toinen itku silmässä luettu kirja oli Stephen Kingin Liseyn tarina :(
Mun mielestä se on hyvä leffa, mutta en pystynyt katsomaan toista kertaa... Mulla jää kans pyörimään pitkiksi ajoiksi mieleen tuollaiset, onhan tuo jokaisen äidin painajainen. :/
Se Sofian maailma taitaa olla joku ihan muu.
sitten ja mua on ahdistanut se siitä asti. En ole kyennyt, enkä varmasti koskaan kykene, katsomaan uusintoja kokonaisuudessaan. Alkua olen katsonut useampaankin kertaan, mutta se keskitysleirikohtaus valintoineen (siitähän se leffa on saanut nimenkin) on liikaa. - Enkä ollut elokuvan ensi kertaa nähdessäni vielä edes itse äiti.
Se on ehkä järkyttävin elokuvakohtaus ikinä. Eikä sen tehoa vähennä Meryl Streepin ilmiömäinen roolisuoritus.
ennen omia lapsia. Silloin se ahdisti jo, ja joskus tässä kohtaus palasi mieleen, ja jotenkin kun kuvittelin itseni siihen tilanteeseen, ja omat lapset, huh, ihan kamala ajatus, ahdistaa todella
mietin jos olisin ollut samassa asemassa ja omat lapset kyseessä. aivan mahdoton, järkyttävä tilanne.
ap
nähnyt ko. leffaa, mutta ei vissiin kannata katsoa tämmöisenä herkkiksenä sitten ollenkaan... Voisko joku vähän valottaa kuitenkin tuota kohtausta, että mistä ole kyse. Nimim. varmaan liian utelias...
kumman lapsistaan pelastaa kuolemalta, ja kumpi joutuu kaasukammioon :(
Sofian maailma sitten kertoo?
Onko tuo se kirja, jossa pikkuvanha Sofia(?) miettii elämää isoisän tms. kanssa ja kuolee lopulta, kun tippuu aidan päälle?
"Sofian maailma (Sofies verden) on Jostein Gaarderin romaani filosofian historiasta, mutta samanaikaisesti kertomus 14-vuotiaan Sofian sijoittumisesta maailmanjärjestykseen aikuistumisen ohella. Kirja esittelee teini-ikäisen tytön saamien kirjeiden avulla filosofian historiaa antiikin filosofeista viime vuosisadan loppupuolelle asti."
muistan noin suunnilleen mitä siinä leffassa tapahtui ja muistan ettei ollut kiva katsoa sitä (olin teini kun tuon näin). nyt kun koitan muistella asiaa, en muista sitä tunnetta mikä ko. kohtauksesta tuli. ja jos koitan nyt miettiä itseäni tilanteeseen (minulla on sopivasti kaksi lasta), ei onnistu. ajatus ikäänkuin katkeaa heti alkuunsa. lähinnä tuntuu tyhjältä ja turralta. tai no ei yhtään millekään.
olenko jotenkin poikkeava kun suljen tämän näin totaalisesti pois tajunnasta?
"Sofian maailma (Sofies verden) on Jostein Gaarderin romaani filosofian historiasta, mutta samanaikaisesti kertomus 14-vuotiaan Sofian sijoittumisesta maailmanjärjestykseen aikuistumisen ohella. Kirja esittelee teini-ikäisen tytön saamien kirjeiden avulla filosofian historiaa antiikin filosofeista viime vuosisadan loppupuolelle asti."
Miksi sen pitää valita toinen? Kumman se valitsee ja millä perusteella?
En ole nähnyt, mutta kuulostaa jo sen verran ahdistavalta, etten taida pystyä katsomaan, Ainakaan juuri lapsen saaneena naisena - on vähän itku herkässä muutenkin...
valitsemaan tai tappavat molemmat (uuniin tms). Äiti joutuu sekunnissa tekemään valinnan ja valitsee pojan. Tyttö lähti uuniin.
tyttö oli pienempi, poika hiukan isompi. olisikohan äidillä ollut mielessä, että isompi lapsi saattaisi selvitä keskitysleiristä paremmin hengissä, ja näin valiten pienempi lapsi saisi loppunsa nopeammin eikä joutuisi sitten niin pitkään kärsimään kuin ehkä leirillä. sillä hirveäähän se elo pienellä lapsella keskitysleirilläkin on.
mutta tietysti äiti varmaan toivoi että keskitysleirille joutuva lapsi selviäisi jotenkin hengissä.
mutta juuri tuon kohtauksen näin kokonaisuudessaan ja ahdistuin siitä toden teolla. Hirvittävin tilanne, mihin äiti voi joutua!!! Mulla pyöri vielä yölläkin herätessä päässäni sen pienen tytön itku ja "äiti"-huudot, kun sotilaat raahasivat häntä pois äidin luota.
Toinen kamala kohtaus (liittyen myös natseihin) oli Pianisti-elokuvassa. Siinä äiti itkee hillittömästi tekoaan "Why did I do it!!!" ja käy ilmi, että hän on tukehduttanut vauvansa. Vauva oli alkanut itkeä piilopaikassa ja äiti yritti hiljentää lapsen. Lapsi kuoli ja silloin kurkusta kuului korahdus, jonka sotilaat kuulivat ja piilopaikka paljastui.
lisätään sinne vielä se Poika raidallisessa pyjamassa (vai mikälie suomeksi) - lapset ja natsit ei ole hyvä yhdistelmä herkälle äidille!
Ja juu'u, maailmassa on pahuutta ja kamalia asioita tapahtunut, en sinänsä halua sitä kieltää mutta noiden leffojen katsominen saa ainakin mut pois tolaltani pitkäksi aikaa.
Aikanaan katsoin Schindlerin listan kun olin raskaana sillä ajatuksella, etten sitä lapsen synnyttyä pystyisi katsomaan -ja oikeassa olin, poika on kohta 5 ja DVD on edelleen koskemattoman hyllyssä.
Ja kautta aikojen suosikkileffoihini kuului huumepätkä Trainspotting - katsoin pari vuotta sitten alun ja siihen se jäi, kun se leffassa kuoleva vauva konttasi ruutuun =(