Mitä asiaa itsessäsi/perheessäsi joudut aina selittämään?
Minä saan kertoa välillä ventovieraillekin, että meillä on uusperhe. Lapsia on sen verran monta, että heidän määräänsä ihmetellään ja kysellään, ovatko kaikki omiani. Myös esim. neuvolassa pitää selittää oma elämäntilanne erilaiseksi kuin mitä se siellä koneella näyttäisi olevan (siellähän näkyvät siis vain synnyttämäni lapset).
Kommentit (128)
miksi imetän 1v8kk ikäistä lastamme
mutta sen suostu selittämään. Märehtikööt päissään mitä haluavat.
Sitä ei pystytä jostain syystä tajuammaan.
Teen 4 pv työviikkoa joten minä ja lapset pidetään vapaapäivä keskellä viikkoa, sitä on monesti ihmetelty, lisäksi meillä käy siivooja, sitä on ihmetelty että miksi meillä pitää siivoojan käydä kun teen vain vähän töitä. Sukunimeä, otimme sukupuusta löytyneen vanhan sukunimen käyttöön kun olimme tyyliin virtanen ja virta ja iso-mummon sukunimi kuoli sukupuuttoon isomummon myötä, niin elvytimme sen nyt 4 henkisenä ja toivottavasti saadaan vielä muutama jatkaja =), enemmän kai ihmetystä aiheuttaa se että miehenikin otti iso-mummoni tyttönimen, koska halusi kantaa samaa nimeä lasten kanssa..
..eikä minua,eikä lastani ole kastettu.
Kaikki vain päivittelevät, että miten te sitten olette nimenne saaneet(niinkuin pappi nyt sen nimen antaisi?!)ja sitä miten pystyn elämään elämääni,kun en usko mihinkään kuolemanjälkeiseen elämään. Eikö minua pelota jne.... Hohhoijaa, miten sairaan kyllästyttävää ;)
asun yh:na yhden lapsen kanssa 4h+k:ssa. Ihmetellään, että eikö ole liikaa tilaa, eikö pienempikin riittäisi...
Minusta tilaa ei vaan voi koskaan olla liikaa.
Toinen lapsi on tumma kun mikä, ja pikimusta afrotukka (isä siis karibialta) ja pienempi on huomattavasti vaaleampi ja hänellä on kullanruskea afro. KAIKKI kyselevät, jopa ventovieraat kaupassa, että onko lapsillani eri isät!?
On oikeen alkanut suivimaan, mitä se yleensäkään kenellekään kuuluu!!? Ja siis ihan sama isä on ;-)
Vaikka vaihtoehto on että molemmat olisivat töissä, niin minä sallin että mieheni opiskelee ja saa palkan sijasta opintotukea pari sataa kuussa, ja mieheni sallii että minä olen kotihoidontuella siihen asti että pienin täyttää kolme vuotta ja menen vasta sitten töihin tienaamaan.
Tiukkaa on rahallisesti ja joka kuukausi kaikki menee mitä tuleekin, mutta ollaan onnellisia.
Moni kehottaa meitä että ainakin toisen pitäisi mennä ansiotyöhön.