Helmikuun helmet viikot 5 ja 6

Ensiksi isot onnittelut kaikille jo vauvansa saaneille!!!!!



meillä kävi niin että tämä pienokainen päätti kääntyä viikoilla 36+6 perätilaan ja siinä oli sitten pieni sairaalareissukin....



eipä onnitunut käännöt enää. ekä perätilasynnytyksen mitat täyttyneet jotenka meidän pieni syntyy siinnitellulla sektiolla...



ja tämä suunniteltu tehdään huomenna rv 38+6



jännittää niin pirusti että... siis ihan kamalaa ollu tämä odottelu... ihan kun aika ei menisi yhtään eteenpäin!!! no mut yksi yö ja sitten pikkuinen on sylissä...



kyllä itseä vähän harmittaa et vaavi kääntyikin viimemerteillä ja en saanutkaan sitä tahtomaani alatiesynnytystä, ja vaikka nyt kyllä on jonkin verran supistellut niin olisin myös toivonut että synnytys olisi käynnistynyt luonnollisesti... :/ mut näillä mennään mitä annetaan ja tärkeintä on saada lapsi maailmaan turvallisesti ja terveenä!!!!



toivotan kaikille hyvää loppuraskautta & tsemppiä synnytyksiin!!!! ja palailempa asiaan kun ollaan kotiuduttu sairaalasta!!!!



miimu rv 38+5



hui.... huomenna musta tulee äiti!!!

Sektiossa on se harmi, ettei vauvaa heti syliin saa - mutta yleensä kun suunnitellusti edetään, niin kaikki menee ihan hyvin kuitenkin.



Vinkkinä arpea kannattaa sitten ahkerasti suihkutella, itse suihkuttelin aika montakin kertaa, mutta ilmeisesti 2 kertaa päivässä pitäisi riittää.



Pahimmilta vatsan vihlaisuilta välttyy, kun tekee alussa ylösnousut vain kyljen kautta, ei yritäkään hakea vatsalihaksia. Niin ja muutaman päivän saa kyllä painaa tyynyn vatsaa vasten aina naurua tai aivastusta varten.... muuten sattuu ja lujaa! Eikä kannata arkailla kipulääkkeen pyytämisessä, sektiostakin voi toipua suhteellisen kivuttomasti (kokemusta on!).



Onnea jo etukäteen tuoreelle äidille, tottakai se jännittää, kun näin etukäteen jo tietää!



MataHari rv 39+5 - tulis nyt jo niitä supistuksia, muitakin kuin kivuttomia *grr*

kiitos MataHarille hyvistä vinkeistä.... ;)



juu tota nauramista ja aivasteluja just oon jännittäny kun mulle tehtiin laporoskopia -08 ja silloinkin vaikka haava oli vain 3cm pitkä niin kivut oli aika kovat.... lääkäri kyllä vakuutteli ettei sektion jälkeen olisi samanlaisia kipuja kun laporosklopiassa mut tiiäppä niistä... sanovat vaan.... :S



nykyään kuulemma vaavin saa heti rinnalle jos vaan oma ja vauvan vointi sen sallii... ja siis me päästään koko perhe sinne heräämöön odotteleen sit osastolle pääsyä :D :D et jotain edistystä tässä asiassa ainakin... :)



mieskin on kyllä aika hermona kun vielä joutuu heti käytännön hommiin aivan pakolla kun itse en pääse liikkumaan... kovasti se raukka hermoilee ettei osaa jne jne... oon kyllä yrittäny sitä rauhoitella et siellä on hoitajia jotka aivan varmasti auttaa... ;)

teille kaikille, jotka on jo pienokaisensa saaneet ja Miimulle onnea tulevaan :)



Mulla ei liene toivettakaan vauvan syntymään piakkoin. Kaikki supistukset kun on ollut vain viikonlopun alkaessa ja viikolla ei yhtäkään :(

Tänään kävin kaupungilla "pörräämässä", kun tajusin tarvitsevani kunnolliset imetysliivit. Oli sit oikein mukava reissu liivikauppaan. Myyjä katsoi mun rintoja takin läpi, kysyi mitä kokoa olen normaalisti ollut ja tuumasi, ettei ko koko enään ole mulle sopiva, vaan tämä olisi ja ojensi mulle yhdet liivit sovitettavaksi. Niitä sit sovittelin ja myyjäkin siinä kävi kurkkaamassa, ettei ollut erehtynyt. Sopivat liivit siis löytyi, ja kaikkea muuta, kuin mammamaiset; näissä oli jopa pitsiäkin mukana ;)

Sen verran oli vain tyyriit (mun mittapuun mukaan) etten raaskinut ostaa, kuin yhdet. Käväisin sit sokkarillakin huvikseni, kun mulla sattumalta oli sokkarin 20 € arvoinen lahjakortti lompsassa.. Niinpä sieltä tuli ostettua sit kahdet imetysliivit, joille jäi tuon lahjakortin jälkeen suunnilleen saman verran hintaa yhteensä, mitä niistä liivikaupasta ostetuista liiveistä maksoin. Mut nyt on sen puoleen tyytyväinen olo, kun uskoisin noilla olemassaolevilla liiveillä pärjäävän hyvin, vaikka osa olisi välillä pesussa/kuivumassakin :)



Kaupungilla pyörin reilut pari tuntia ja kävelin muuten kilsan menomatkalla kauemmaiselle bussipysäkillekkin. Nyt on tuolta alakerrasta todella kipeää.. Housujen vaihto ei onnistunut, vaan siinä sai oikeasti taistella pitkään. Kipu on kovimmillaan seistessä/ kävellessä.. Istuessa olo ihan ok.

Sais tulla jo vauva, ni pääsis näistä vaivoistakin sit eroon..

Mä vaan luulen, et mulla menee yli. La olis sunnuntaina, mut veikkaan, et mä meen varmaan vasta viikon 42 jälkeen synnyttämään, jollei tää nyt yhtään tästä sit edisty.



Täällä on ollut puhetta vatsanympäryksestä. Niinpä huvikseni eilen myös mahaani mittailin ja lukemaksi tuli 115cm vatsan korkeimmalta kohdalta mitattuna (eli hiukan navan yläpuolelta). Mies toimi virallisenavalvojana, ettei mitta ollut takaa korkeemmalla/ matalammalla tms.. :)



Mukavaa loppuviikkoa ja onnea kaikille tuleviin koitoksiin :)



Sara rv 39+3

1.2.10 KLO.10.56,3265g,48cm ja rv 39+0 !! =) tulen kertomaan myöhemmin lisää kun kerkiän!!

eikä mitään uutta sieltä suunnalta. Tilanne on kypsä mutta ei vaan lähde syntymään, eikä ole kyllä vielä aikakaan!Hb 145, verenpaine 110/70, pissa puhdas ja vauvalla kaikki hyvin. Äitipolille laitettiin lähete lasketun päivän tienoille(13.2.) eli ens viikon loppupuolelle kokoarvioon ja mahd. jopa kalvojen puhkaisuun->synnyttämään, riippuu lääkäristä aika paljon että mitä tapahtuu. Jotkut passittavat vain kotiin odottelemaan, kun toiset taas laittavat synnytyksen käyntiin jos paikat on kypsänä ja viikot täynnä. Varulta otan kuitenkin sairaalakassin mukaan jne...NIIN tai jospa se syntyis jo ennen sitä, hope so:)



Mulla nyt inhottava hiivatulehdus, toinen kerta tässä raskaudessa...virtsateiden tulehdukseen olen syönyt estolääkettä nyt 2kk kun tulehdus alkoi uusimaan aina kun sain edellisen antibioottikuurin syötyä!nyt on pysynyt kurissa, 1 tabu joka päivä pitää ottaa.



Turvotus on aivan jotai kauheaa, kätilö sanoi et useita kiloja mun painosta on turvotusta!kengät kiristää todella paljon vaikka kuljen nauhat auki ja todella löysällä...sormet on kuin nakit ja kasvotkin ihan pöhöttyneet, hyi!illalla kun otan sukat pois niin korkeusero sukan resorin kohdasta "normaaliin nilkkaan" on varmaan 1,5cm. Jalka on kuin elefantilla...:D



Mitähän valitusta vielä keksisi...



Maurel 38+4

+ painoa ei ollut tullut lisää edellisestä vaikka turvotusta on tullut!



Onnea vauvan saaneille!:)

Jokohan Lauris on kaynyt tyton synnyttamassa kun ei ole kuulunut mitaan pariin paivaan? Taalla ma jannittelen, kun ei muutakaan ihmeteltavaa ole ;o)



Ja onnea kaikille vauvan jo saaneille!



Mulla oli eilen neuvola ja paineet olivat 150/85. Muuten kaikki kunnossa. Seuraavaa neuvolaa ei enaa varattu, koska kayn kuitenkin sairaalassa aitipolilla kerta viikkoon ainakin lopun ajan.

Turvotusta loytyy myos minulta, lahinna nilkoista ja jaloista...



Nyt on tasan 2 viikkoa sektioon ja mua alkaa jannittaa ja pelottaa ja huolettaa ja kaikkea mahdollista. Pelottaa ne mahdolliset komplikaatiot! Mutta kun ei muuta ulospaasya tilanteesta ole niin pakko vaan odottaa tuota tapahtuvaksi ja toivoa parasta.



Vauvalle on kaikki kasassa, paitsi sanky on vielakin kokoamatta, ehka tana viikonloppuna saisi sen pystyyn eihan siina kauaa mene. Sairaalakassejakaan en ole pakannut, jospa sen saisi tanaan aikaiseksi.



Mutta alan tasta touhuamaan, hyvaa loppuajan odotusta meille kaikille!!



Kolmaskerta rv 36+5



+Ei enaa kauan vauvan saapumiseen

-Sataa vetta

Nyt on tasan 2 viikkoa sektioon ja mua alkaa jannittaa ja pelottaa ja huolettaa ja kaikkea mahdollista. Pelottaa ne mahdolliset komplikaatiot!

Mua huolestuttaa se ajatus, että mulla lähdettäisiin käynnistelemään synnytystä - joka ei kuitenkaan sitten oikein ottaisikaan edetäkseen. Mikä sitten johtaisi siihen, että tehdään toimenpiteitä (kuten kalvojen puhkaisu). Ja kun yksi johtaa toiseen, niin loppujen lopuksi päädyttäisiinkin sektioon, "kun ei muutakaan nyt voida", esim. infektiovaaran takia.

Sen sijaan jos mulla olisi sovittuna sektiopäivä ja sali valmiina etc. sitä varten, niin ajatukset olisivat vähän erilaiset. Vaikka kyllä mä silti jännittäisin, kyllä se vatsan auki viiltäminen vähän luonnottomalta tuntuu (vaikka on se mulle tehtykin, nukutuksessa tosin).

***

Tänään oli käynti neuvolassa, harmittaa kun ei ole enää aikaa omalla th:lla :( Tuntuu melkein turhilta käynnit, vaikka ei se nyt niinkään ole, eikä tässä "tuuraavassa" mitään vikaa. Mutta olisi se mukavampaa ollut loppuun saakka mennän saman kanssa, jolla on jotain näppituntumaa juuri tähän mun raskauteen.

terv.

MataHari rv 39+6

nykyään kuulemma vaavin saa heti rinnalle jos vaan oma ja vauvan vointi sen sallii... ja siis me päästään koko perhe sinne heräämöön odotteleen sit osastolle pääsyä :D :D et jotain edistystä tässä asiassa ainakin... :)

yhdellä kaverillanni suunniteltu sektio 2 kertaa vuosina 2005 ja 2007 eikä kummallakaan kerralla hän ole saanut vauvaa ennenkuin vasta sitten osastolle mentyä. Vauvat ovat hänellä voineet ihan hyvin, vaikka 4 viikkoa aiemmin on leikattu (äiti ei voinut hyvin, siis raskauden takia, leikkauksen jälkeen oli OK).

Mutta onhan se nyt kiva, että on mahdollisuus sektioidullakin olla vauvan kanssa :)

MataHari rv 39+6

Marialle ja Myyllle vauvaonnittelut! Tänään taitaa taas tulla uusia vauvauutisia? Täällä olen ihan palelluksissa ja väsynyt, vatsa on aivan sekaisin, ollut aamuisin jo jonkin aikaa. En tiedä johtuuko se lisäraudasta, jota syön, vai loppuraskaudesta... Ja vuoden ikäisen esikoisemme yöt ovat olleet viime aikoina ihan mahdottomia. Maitoa pitää saada kolme kertaa yössä ja lisäksi toistuvaa heräilyä, johon ei auta muu kuin sängystä nouseminen ja tutin suuhun laittaminen. Ja joka kerta, kun joudun nousemaan sängystä ja palaan takaisin sänkyyn, tulee supistuksia. Supistukset eivät kuitenkaan ole enteilleet synnytystä, luulen että mennään vielä ainakin kaksi viikkoa eteenpäin ennen kuin synnytys on ajankohtainen. Laskettuun aikaakin on vielä reilu viikko aikaa. Ja noin muutoin olo on ollut vielä ok. Kävellessä, lonkka on ajoittain kipeä oikealla puolella, tai se on kai jonkinlainen hermopinne tms. Yht’äkkiä saattaa sattua aivan kamalasti ja meinaa mennä tasapinokin kokonaan. Kävelylenkkejä olen tehnyt siitä huolimatta, toivottavasti vaiva menee ohi synnytyksen jälkeen.



Täällä on myös podettu raskaus/imetys dementiaa... Valitettavasti olen joutunut tekemään työasioita vielä äitiyslomallakin ja niiden loppuunsaattaminen mamma-aivoilla ja väsymyksessä on ollut todella rankkaa ja stressaavaa... Valitettavasti joillakin tuntuu olevan sellainen käsitys, että kun on äitiyslomalla ja kotona, niin aikaahan jää vaikka mihin ja ainahan siinä jonkun pikkujutun tekee. Kun tilanne on oikeasti se että hyvä, kun saisin edes siivottua ja vauvan vaatteet valmiiksi laitettua.



Fanni rv. 38+5

Tänään oli äitiyspolille aika. Kuinka ollakaan neuvolakortti jäi kodinhoitohuoneeseen. Itse sentäs olin paikalla.



Vauvan sydänkäyrät olivat ok. Verenpaine oli koholla, mutta johtui varmaan kävelystä parkkipaikalta äippäpolille. Painoarvioksi saivat 2990 grammaa eli vauvan pitäisi olla suunnilleen laskettuna aikana samankokoinen kuin isoveljet (3705 ja 3960). Napanuoran virtaukset olivat myös ok. Sitä vähän jännitin, koska lopetin disperiinin syönnin viikko sitten. Loppuaika olen normaalissa neuvolaseurannassa.



Äitini kysyi heti kotiin päästyäni, joko sukupuoli näkyi ja oli hieman pettynyt, kun sanoin että en kysynyt. Sittenhän sen näkee, kun vauva syntyy.



Matami 36+6



Ps. kaksi viikkoa sitten kohdunsuu kiinteä ja kiinni. Nyt vähän pehmentynyt ja sormelle auki. Tosin kohdunkaulaa noin 2 cm jäljellä.

Eilen illalla alkoi kovat supistukset, koko päivän oli kovat menkkakivut ja nekin voimistuivat iltaa kohden. Top Cheffiä ei pystynyt enää seuraamaan, kun sattui niin kovin:) Pakkasin kaikki kamat valmiiksi ja varoitin miestä, että nää on PAKOSTI nyt niitä suppareita.

En saanut unta...kipuilin, vaikka olin ottanut 1000mg panadolia. Sitten aloin yskiä kovaa (kuten viimeiset 4 viikkoa) ja rintalihas sanoi POKS. Revähti siis:( En ole siis voinut tehdä oikein mitään,kyljen kääntäminenkin sängyssä on tuskaa:(



No autoin lapset isän mukaan päiväkotiin valvotun yön jälkeen ja hiipuneiden supistusten...menin nukkumaan klo 8.30 ja nukuin klo 13.30 asti!! Voitteko kuvitella.



No hain tunti sitten muksut päiväkodista, koko iltapäivän oon ollu ihan hajalla, kun tän rintalihaksen takia en saa ees kenkiä kunnolla jalkaan (ennenkään ei helppoa ollu!) No, esikoinen kävi vielä kakalla päiväkodissa ja kappas, kauhea määrä verta tuli paperiin:(

Kaiken tämän keskellä mies on viettämässä duuniporukan kanssa iltaa eikä tule ennen aamuyötä kotiin. (ellen siis vaadi ja soita tai synnytys alkaa)...



Olen jotenkin ihan hajalla, en tiedä, pitäiskö poika viedä lääkäriin, mutta ajattelin odotella huomiseen, koska nyt oon yksin ja itsekin kipeä. Ei ole onneksi kuuumeessa, on ollut vaan aika vaisu:/



Mitähän siis vielä??? Ahistus...

Ja SORI tää vlitusvirsi:) Ehkä huomenna on kaikki taas paremmin.



ihmetys rv 37+1

Kyllähän tuossa on jo ihan tarpeeksi kestettävää yhdelle loppuraskauden kanssa painiskelevalle mammalle. Koitahan pärjätä =)



Täälä tytöllä on tällä viikolla alkanut armoton uhma ikä äitin pinnan pitäs venyä venyä venyä ja venyä mutta jotenkin meinaa pinna palaa. Lasken 10 javedän henkeä! Sillä on vielä selvitty ettei oo huutamaan ruvennut vaan rauhallisesti saanu asioista keskustella!



Huomena ois neuvola. Turha käyntihän se on mutta pakko kun lähtökään ei oo tullu sitä ennen.



Eilen pisti aika kipeesti tuonne kohdun aluelle tai oikeaan nivuseen ja hyvä et pysy kävelemään. Sit kivut loppu ja liikkeet myös ja niitä yritin pakolla läytää. Yksi kaksi tuli sillon tällön ja tännään on taas potkinu kunnolla. supisteluja harvakseltaan joten tässä sitä ollaan. Sokerit on ollu hyviä joten siitä ei tartte stressata!



Nyt tyttö ottamaan vastaan suihkusta ja hiuste letitykseen.



Palataan huomena.



Nemotus rv 38+3



Niin ja miekin uskon että kohta tuloo rypäs vauva uutisia kun näin hiljasta on ollu monen suunnalta viime päivinä verrattuna viime viikkoon! =) JÄNNÄÄ!!

Uhmaa muillakin liikkeellä :) Meillä pahin on ollut tämä 6-vuotis uhma! Välillä tyttö on oma aurikoinen itsensä, mutta sitten on päiviä jolloin mietin, onko hän sama lapsi ollenkaan :O Kitistään, huudetaan, nakellaan tavaroita, paiskotaan ovia ja ainutkaan sanaa ei tuu kauniilla äänellä, tämä alkaa yleensä heti herättyä ja kestää sinne että neiti nukahtaa..raskasta, äidille, isälle ja myös tytölle, vie paljon hänen energiaansa.



Neuvola oli keskiviikkona ja kaikki ok, jännä vaan että pissa on plussalla ollu neuvolassa viimisen kuukauden ajan mutta äippäpolilla puhdas, mitähän tuostakin ajattelisi... Painoa oli viikossa tullut kilo ja nyt yhteensä kertynyt kivat 16kg!!! :( Sf-mitta oli viime kertaiseen pysynyt samana, eli 32cm :) Terveydenhoitaja tunnusteli vauvaa ja veikkasi että on kyllä isompi kuin viimeksi äippöpolilla mitattuna 2,6kg, ei kuitenkaan mitään hirveen iso, mutta 3kg luokkaa kuitenkin :)



Tiistaita tässä kovasti odotan kun sitten on seuraava äippäpolilla käynti, juuri tuon vauvan koon takia, se viellä tarkistetaan, että kasvaahan vauva tarpeeksi :)



Olo alkaa olla jo aika väsynyt, päivät menee aika pitkälti kotona ollessa. Eilen ihme kyllä oli energiaa olla melkeen koko päivä menossa :) Tänään ajattelin viellä käyä Anton&Niinassa ennen kuin haen esikoisen esikoulusta :) Joinakin öinä herään tunnin välein vessaan, ja joinakin sitten vain kerran tai kaks.



Mies jo kovasti kyselee, että eikö yhtään tunnu että vauva jo syntyis :) Ei tunnu ei, mutta lohduttavaa on, että kyllä se tässä muutaman viikon sisään syntyy :)



Kummeja ollaan vähän mietitty ja suurinpiirtein päätettykkin, kun tietäis vaan että milloin heitä pyytäisi kummeiksi :) Toisaalta mahdollisimman pian että jos joku kieltäytyy kunniasta niin ehtii miettiä sitten muita vaihtoehtoja ja tahdomme kuitenkin pitää ristiäiset mahdollisimman pian :)



Marim 38+5

Meilla on tosi vaikea ollut miettia, keta pyytaa kummiksi :( Kovin vanhoja ihmisia ei haluttaisi pyytaa, mutta toistaiseksi meilla on vain yksi ehdokas, emmeka ole hanelta viela edes kysyneet.



Suuri osa laheisista kavereista on jo kummeja, eika tee mieli pyytaa toista kertaa. Osa kummeista ei tunnu edes muistavan kummina oloa, mieheni sisko ei kummipojalleen laheta edes sita yhta muodollista korttia vuodessa.



Me varmaan tehdaankin niin, etta aluksi vain ilmoitetaan lapsi vaestorekisteriin ja sitten ensi kesana on ristiaiset. Eikohan se kummiasiakin ole sitten siihen mennessa selvinnyt.



MataHari rv 40 - eika tunnu missaan :P Pitaisko menna toihin, kotona on tylsaa...

Moi!



Onnea kaikille uusille vauvansa saaneille. :) Ja ihmetykselle voimia, tuossa on yhdelle äidille jo ihan tarpeeksi!



Pitkälle on päästy, eikä mitään ole vielä tapahtunut, huomenna on sitten laskettu aika. HUI. Tuntuu että miestä jännittää enemmän kuin mua. :) Onhan se isäksi tuleminen aika lailla äkkiä tapahtuva juttu. Äiti kuitenkin kantaa vauvaa niin pitkään että valmistautuminen kestää kauemmin. Isälle vauva on konkreettinen vasta kuin hän on sylissä. On nää vain tosi jänniä aikoja :)



Neuvolassa oltiin tänään. Siellä ei ollut mitään ihmeempiä. Paineet ja Hb olivat ok. Vauva on laskeutunut hyvin, pääkin jo ilmeisesti kiinnittynyt. Sf-mitta on pysynyt samana jo monta viikkoa; 34,5 cm. Kiloja on tähän mennessä tullut vajaat 12, viime viikkoina niitä ei ole juurikaan enää tullut. Masu on tuollainen pallo tuossa edessä. Täällä on mittailtu kovasti viime aikoina myös vatsanympärystä, itsekin kokeilin, oli n. 97 cm. Tämänpäiväinen neuvolatäti oli samaa mieltä kuin oma neuvolatätikin; vauva voisi olla sellainen 3300-3400 g.



Kyllä mua sitten jännittää kumpi sieltä tulee! Joka yö melkein näen unta jossa selviää vauvan sukupuoli. On se sitten hauskaa kun saa vihdoin tietää sukupuolen. Vaikka sitä kovasti pohtii ja miettii, niin oon silti tyytyväinen ettei sitä koskaan selvitetty. Pitäähän sitä jännitystä olla ;)



Jännitystä tässä kyllä riittää. Mua on alkanut nyt ihan viime päiviä jännittää ja pelottaa se että jos jokin menee pieleen vielä tässä loppumetreillä. Vauvan alkuun saamisen koin jo isona ihmeenä, sitten tää koko raskausaika on mennyt mukavasti ja ilman ihmeempiä juttuja, ja nyt sitten on alkanut pelottaa jos tässä lopussa tulee vielä jotain. :( Onko muilla näitä viime hetken pelkoja siitä että jokin menee pieleen?



Välillä myös vauvan liikkeet aiheuttaa huolta. Välillä menee pitkiä aikoja ettei kuulu oikein mitään. Sitä ehtii heti huolestua. Sitten kun niitä liikkeitä taas tulee niin huokaisee helpotuksesta. On niin vaikea tietää mikä on normaali määrä liikkeitä ja mikä ei?



Marim kirjoitteli ristiäisistä ja kummeista. Me ollaan kummit jo päätetty, he vaan eivät vielä tiedä asiasta :) Ajateltiin pyytää heti kun vauva syntyy ja he näkevät vauvan ekan kerran. Ristiäisten/kastejuhlan aikataulu vaan aiheuttaa päänvaivaa, meidän molempien perheenjäsenillä tuntuu olevan kaikki mahdolliset viikonloput buukattuna tuossa maaliskuussa! Onko teidän mielestä olemassa joku aika kun vauva on liian "pieni" kastettavaksi? Suurin osa kuitenkin kastetaan 2 kk iässä. Onko 1 kk vanha tai pienempi liian pieni?



Hei muuten, laittaisiko joku linkin sinne vauva-puolelle, sehän on suljettu ryhmä? Missäs sivustolla se nyt sitten onkaan, siitä oli juttua tällä tai viime viikolla (ei muista, tää on tätä raskausdementiaa taas...)? Voisi kirjautua sinne sitten kun jotain tapahtuu.



Ei muuta kuin voimia ja pitkää pinnaa erityisesti niille joilla LA on ihan just tai jo mennyt! Hyviä vointeja kaikille :)



Merppe 39+6



+ LA on huomenna

+ Olo on hyvä

mutta riippuu tietysti jarjestelyista, miten nopsaan juhla saadaan pystyyn ja miten vanhemmat jaksavat.



Jos pitaa kirkko ja pappi saada (jalkimmainen nyt kuitenkin), niin sehan on aika lailla sitten muidenkin aikatauluista kiinni. Ja viela siita, mitka paivat kummeille ja laheisille sopivat.



Onneksi ristiaisissa on kuitenkin vahemman hommaa kuin haissa :)

täältäkin- olen vähän ollut laiska kirjottelemaan tai lukemaankin. Nyt on hetki aikaa...Lapset kipeänä kotona, katsovat dvd:ltä Kaunotarta ja Kulkuria ja äiti ei enää niin kovin jaksa jalkeilla pörrätä, joten läppärin kanssa kyljellään sängyllä. Rv 37 + 2 meneillään. Sektiopäivä on 15.2. En vielä suostu paljoa asiaa miettimään ettei mene yöunet...Sairaalakassia rupesin tässä kasaamaan ja laitoin ensimmäiseksi kassiin rasian juhlapöydän konvehteja joita en jouluna syönyt, kun piikitän kerran päivässä insuliinia raskausdiabetekseen.



Onnea vain kaikille jo vauvansa saaneille!



Isosiskot odottaa vauvaa jo kovasti- jotenkin sööttiä. Mä löysin täältä kaupasta puisena Vaavisänkyä vastaavan sängyn ja menin ostamaan sen. Helpompi sektiohaavan kanssa kulkea kotona kun voin työnnellä vauvaa mukanani eikä isosiskot pääse niin helposti käsiksi. Enempi huolettaa tuo 2 v 8 kk mimmosilla otteillaan hän nukkejaankin aina hoivaa....



Ristiäisistä: täällä nimi annetaan heti sairaalassa ja toki me tarvitaan nimi Suomeen rekisteröintiä ja sosiaaliturvatunnusta varten. Passikin pitää hankkia sitten kun sotu on saapunut. Joten me emme salaile nimeä, se on heti julkinen ja kesän alussa tulemme Suomeen kummityttöni ylioppilasjuhliin niin samalla reissulla hoidetaan viralliset ristiäiset.Kummitkin on jo valittu ja pyydetty.Toisilla kummeilla on vain kummipoikia entuudestaan, toivovat siis tyttöä ja toisilla kummeilla on vain kummityttöjä, toivovat siis poikaa. Ja meillähän ei ole edelleenkään 100%:n varmuutta sukupuolesta, mutta tyttöfiilis on vahva. Pinkkiä pakkasin kotiintulovaatteiksi...



Vaivoja on vaikka mitä, ikävintä on liitoskivut ja semmonen alapään viiltävä kipu ilmaantuu heti kun vähän enempi touhuan jotain. Ja kumartelu tekee pahaa, rupee heti närästää. Ja muutenkin kenkien, sukkien, housujen yms. pukeminen ei suju ihan suit sait. Tai lasten pukeminen ulovaatteisiin, molemmat kun tarttee vielä apua! Oonkin pohtinu että jaksasinko ensi viikolla pari kenkäkauppaa kiertää josko löytäsin semmoset kävelykengät jotka sais helposti jalkaan(tällä Keski-Euroopassa kun alkaa kohta olla jo kevätkelit), kuitenkin masu on kipeä sektion jälkeenkin hetkisen. Mulla aiemmat sektiot tehty pystyhaavalla ja niin luultavasti nytkin ja se tuntuu aina kestävän ennekuin paranee kunnolla. Aion kysyä voisiko ne tehdä normaalin suunnitellun sektion viillon, mutta en tiedä onnistuuko. Eka sektio kun oli hätäsektio, niin se vedettiin pystyyn. Ja toinen tehtiin vanhaa arpea mukaellen, itseasiassa korjasivat vanhan kammottavan paksun arven samalla.



Mutta nyt menen laittamaan lounasta ja leiomaan Runebergin torttuja, kun niitä ei täältä kaupasta valmiina saa. Sikäli harmi, kaupasta visi ostaa vain yhden jokaiselle, nyt kun teen niitä kasan, niin mun sokeriarvot huutaa hallelujaa....No anyway, vauva arvioitiin noin 3,1 kiloseksi viime tiistaina, joten ihan normaalikokonen kaveri tulossa!



Kivaa viikonloppua ja Runebergin päivää!



Pippuri rv 37+2

Vaikka äitini on jo pitkään veikannut vauvan syntyväksi tânâän, ei kyllâ yhtäân siltâ tunnu.Vaikka kaikki merkit on jo pitkään nâyttäneet siltä että poitsu tulisi etuajassa,nyt rupean kyllä kallistumaan sille kannalle että loppuun asti mennâân.



Muutamana iltana on ollut ennakoivia suppareita muutamankin tunnin ajan säännöllisen epäsâânnöllisesti ja toivo on jo herännyt,mutta eivät ne sitten oo muuttuneet kovin kivuliaiksi ja viimeistään nukkuman mennessä loppuneet. Muuten olo on ollut suht hyvä viime päivät,joten en voi kovin valittaa. Voimia Ihmetykselle, ei kuulosta ollenkaan kivalta tuo sinun tilanteesi.



Nimiasioista ja ristiäisistä on juteltu. Meillä sinänsä eri tilanne, kun täâllâ Ranskassa myös nimi pitäâ ilmottaa heti,joten se on ollut jo pitkâân omassa ja läheistenkin tiedossa. Eli nimen tai sukupuolen osalta ei oo yllätyksiä kenellekâân luvassa. Oli suht haastavaa löytää kansainvälinen pojan nimi, jonka molempien perheet osaisivat äântââ ja kirjoittaa, ja joka ei olisi mikäân tân hetken muotinimi. Ristiäisiä tai kummeja meidän pojalle ei tule, joten niistä ei päänvaivaa.





Viikonloppuja kaikille!Voikaa hyvin!



Ranskis-vaavi ja poitsu rv 39+2



+ kerkesin ulos ennen vesisadetta

Mulla oli kaynti verenpainekontrollissa tana aamuna sairaalassa. Aika oli jo klo 9 ja aamuruuhkassa sinne menin, ja sitten huilasin aulassa vahan aikaa ennen kuin uskalsin menna oikeaan osoitteeseen, etta paineet vahan tasoittuisivat. Ja ne olivtakin minulle erinomaiset 107/63!! Jopa niin hyvat etta nyt laakari oli sita mielta etta liian matalat ja taas laakitysta muutettiin, pienemmaksi. Ottivat myos verikokeet (seurataan mm. mun maksa-ja munuaisarvoja laakityksen ja paineiden vuoksi). Virtsa ok.



Sain uuden ajan ensi maanantaiksi jossa katsotaan laakkeiden muutoksen vaikutuksia ja sitten antoivat sektion "pre-op." ajan maanantaiksi 15.2 ja sektion on sitten 18.2.

Toivottavasti kaikki menisi ok tuonne asti ja tuolla suunnitelmalla koska aitini on tulossa avuksi lasten kanssa tuolloin 15.2!! Sitten ei tarvitsisi huolehtia jos tulee akkilahto tms etta mihin lapset laitetaan koska haluan miehen mukaani!



Sektioista ollut puhetta. Minullehan tehtiin ensimmainen sektio kiireellisena nukutuksessa (kaynnistyksen ja muutaman paivan ahellyksen jalkeen) ja leikkaushaava tehtiin pystyyn ja kivut sen jalkeen olivat aivan KARMEAT!!! Oli tuota laskia sen verran mitka leikattiin kahtia etta se parantuminen koski ja kesti ja kesti ja kesti...

Kohtuun haava kuitenkin molemmilla kerroilla on tehty vaakatasoon ja toinen sektiohaava tehtiin ihoonkin bikiniviivana. Parantuminen oli tosi paljon helpompaa, tai siis vahemman kivuliasta.



Ma juttelin eraalle imetystukihenkilolle sairaalassa ja han neuvoi minua mainitsemaan ennen sektiota katiloille etta haluan ehdottomasti vauvan (jos kaikkien vointi sen sallii) rinnalleni ensin, ennen puhdistusta, punnitusta yms. Ja joku neuvoi pyytamaan etta jos saisi sen "leikkauskaavun" laittaa niin pain etta se aukeaakin edesta pain jotta vauva saa ihokontaktin heti aitiin. Aion kysya jos nuo ovat mahdollisia. Viimeeksi katilo punnitsi ja puki vauvan ja sitten mies piti tyttoa sylissa kunnes minut oli kursittu kokoon ja sitten siirryimme yhdessa heraamohuoneeseen (vai mika lienee, jossa valvoivat vointiani) ja sitten jouduin viela 'high depency unitille' ennen osastolle paasyani. Suomessa olivat nukutuksessa ollessani jo syottaneet vauvan ja tama nukkui tutti suussa kun ensi kertaa tavattiin... mista en ollut kovin mielissani.



Meidan vauvaa ei kasteta, mutta lapsille on silti pyydetty nimelliset "kummit". Talle vauvalle ei ole viela pyydetty ketaan, mutta siskoni vahan kyseli saisiko han olla kummi myos talle vauvalle ja sitten ajattelin pyytaa erasta hyvaa ystavaani. Vauvan nimi olisi hyva olla valmiina jo syntyessa, ja kylla meilla tuo etunimi nyt varmaankin on sovittuna... Muuten sairaalassa ihmettelevat nimen puutetta!



Meidan nuorempi tytto on ollut aivan mahdoton! han tayttaa 6v toukokuussa, mutta olen ihan varma etta uhma on jo paalla, ja todella vahvana!! Raivostuu ihan mitattomista ja odottamattomista asioista ja sitten lauhtuu ja sitten taas pillastuu. Valilla olen miettinyt mika on enaa normaalin rajoissa...?



Hmmm, mistakohan viela piti kommentoida. Vointini on ihan hyva, kavely hidastuu paiva paivalta, viime yona mein nukkumaan klo 00, herasin 2.15 ja 4.45 ja kello oli soimassa klo 7.00. Nyt vasyttaa, mutta tekemista olisi vaikka muille jakaa.



Hyvaa viikonloppua ja onnea synnytyksiin kaikille!



Tassa yahoo listan osoite:



http://groups.yahoo.com/group/helmi2010/



Kolmaskerta rv 36+6