Kummiudesta paha mieli

On minustakin outoa ettei pyydetä pariskuntaa joka nähtävästi on yhdessä aivan oikeasti :)



Mutta näin jo aivan monenlaista nähneenä, siis kummitoimintaa niin voin sanoa, että joillain on tapana pyytää lapsilleen samat kummit. Kaikilla lapsilla on vain ne yhdet ja samat ihmiset kummeina samassa perheessä.



En välittäisi lainkaan, keskittyisin siihen omaan aarteeseen siellä masussa :)

mies kietäytyi veljensä lapsen kummiudesta, koska hänen vaimoaan ei pyydetty kummiksi. Eikö miestäsi häiritse se, ettei sinua pyydetty? Ymmärrän kyllä, että koet olosi loukatuksi, minäkin tuntisin.

Sorruin aikoinaan valitsemaan kummiksi pariskunnan jonka toisesta osapuolesta en erityisemmin pitänyt.

Nyt jos valitsisin kummeja, ottaisin ihmiset ihan yksilöinä, viis siitä kenen kanssa olisivat naimisissa.

Helpommalla sitä paitsi pääset kun et ole kummi. Ei tarvitse muistaa eikä lahjoa vaan voit jättää kaikki nuo asiat miehesi kontolle.

on aina pyydetty kummiksi vain toista puolisoista niistä kummeista joilla puoliso on ollut (on ollut seurustelukumppania, avo- että aviopuolisoa). Siis se lähempi on pyydetty esim. ystävä, sisko jne.. Enkä ole ymmärtänyt että siinä olisi mitään väärää ja että kummiksi pitäisi joku pyytää vain siksi että on kummiksi halutun puoliso?! Tietooni ei ole tullut että tästä olisi loukkaannuttu hyvin se on ainakin salattu jos näin on. Meillä ei myöskään mieheni kanssa ole yhteisiä kummilapsia, vaikka osa kummilapsista on tullut yhteiselomme aikana ja musta se on ihan ok.

...että mieheni sisko valitsi kummiksi ainoastaan mieheni, eikä minua vaikka olemme naimisissa ja lapsiakin on. Koin etten ole toivottu henkilö ja suhteemme kestävyyten ei luoteta. Lisäsi nyt on käynyt sitten niin että mieheni ei juuri tapaa kummilastaan koska ei halua käydä häntä tapaamassa yksin, ja minua ei paljon vierailut kiinnosta kun kerran en kummiksikaan kelvannut. Koomisinta on että minun pitäisi huolehtia lahjoista, muistamisista ja tapaamisten järjestelyistä, myös mieheni sisko huomauttelee minulle asiasta.

Minustakin kummius on yksilöjuttu. Oman lasteni kummeja ovat minun ja mieheni hyviä ystäviä tai sisaria, ei heidän puolisoita. Itse koen sen niin, että myös heidän puolisoon tulisi olla äärimmäiset hyvät välit ja pitäisi olla varma (voiko varma olla mistään?) siitä että vaikka sattuisi mitä kummi olisi lapsen elämässä myös tulevaisuudessa.



minä ja ex-mieheni olemme siskoni tyttären kummeja. Ex-mieheni ei ole ollut tekemisissä kummityttönsä kanssa eron jälkeen. surullista...

koska mä en nähnyt AP:n kirjoituksessa että miehen ex ja tämä uusi vauva olisi mitenkään yhdistetty loppuosassa juttua..



Ja te jotka pyydätte kummiksi vain toisen pariskunnasta. Pyydättekö vain ja ainoastaan kummin synttäreille? Entä jos kuolette puolisosi kanssa (toivottavasti niin ei käy, mutta jos) kuka lapsistanne huolehtii? Vain se kummiko? Tuskinpa se ei-kummi-puoliso alkaa katsomaan vieraita lapsia kattonsa alla, joihin ei ole mitään sidettä.

ja tulevaisuuden visiot tästä tilanteesta minulla. Ei paljon kiinnosta pitää enää yhteyttä ko. pariskuntaan, eikä kyllä miehenikään ole kovin innostunut asiasta. Kai kummiudesta on silti aika epäkohteliasta kieltäytyä.



ap

Mun sisaruksilla ja mulla on kaikkilla vain kaksi kummia, eikä niissä ole pariskuntia. Esim sisareni kummi on setäni vaimo, ja toisen tätini mies. Veljeni kummi on enoni, ja mun kummit on mun serkkuja.

Entä jos kuolette puolisosi kanssa (toivottavasti niin ei käy, mutta jos) kuka lapsistanne huolehtii? Vain se kummiko? Tuskinpa se ei-kummi-puoliso alkaa katsomaan vieraita lapsia kattonsa alla, joihin ei ole mitään sidettä.

Ei tulisi kysymykseenkään enää nykypäivänä, että lapset menisi kummeille vanhempien kuoleman jälkeen. XD

Entä jos kuolette puolisosi kanssa (toivottavasti niin ei käy, mutta jos) kuka lapsistanne huolehtii? Vain se kummiko? Tuskinpa se ei-kummi-puoliso alkaa katsomaan vieraita lapsia kattonsa alla, joihin ei ole mitään sidettä.

Ei tulisi kysymykseenkään enää nykypäivänä, että lapset menisi kummeille vanhempien kuoleman jälkeen. XD

Eli kummit on vain lahja-automaatteja. Jos vanhemmat sattuisi kuolemaan niin lapset sitten menee jollekin oikeasti läheiselle ihmiselle. Näin saadaan lahjojen tulo lapsen synttäreillä maksimoitua. Läheiset tuo tietysti lahjat ja sitten tietysti ne kummit joille ei niin väliä.

Meillä on lasten kummit valittua sillä periaatteella että jos meille mieheni kanssa jotain sattuu, ketä me pidämme niin hyvänä ja järkevänä ihmisenä että uskalletaan luottaa ja toivotaan että heistä on lapsemme vastaanottamaan.

se, joka ottaa kummiuden vakavasti, tietää, että kummiuteen kuuluu oikeasti lapsesta huolehtiminen, jos vanhemmille sattuu jotain. Ei ehkä tarvitse lasta adoptoida, mutta tukea kuitenkin. Alunperin toinen tärkeä kummin tehtävä on myös lapsen uskonnolliseen kasvatukseen osallistuminen. Nykyajan ahneita vanhempia ei taida kiinnostaa enää muu kuin kummiuden tuoma materiaalinen hyöty, surullista kyllä.

Entä jos kuolette puolisosi kanssa (toivottavasti niin ei käy, mutta jos) kuka lapsistanne huolehtii? Vain se kummiko? Tuskinpa se ei-kummi-puoliso alkaa katsomaan vieraita lapsia kattonsa alla, joihin ei ole mitään sidettä.

Ei tulisi kysymykseenkään enää nykypäivänä, että lapset menisi kummeille vanhempien kuoleman jälkeen. XD

Eli kummit on vain lahja-automaatteja. Jos vanhemmat sattuisi kuolemaan niin lapset sitten menee jollekin oikeasti läheiselle ihmiselle. Näin saadaan lahjojen tulo lapsen synttäreillä maksimoitua. Läheiset tuo tietysti lahjat ja sitten tietysti ne kummit joille ei niin väliä.

Meillä on lasten kummit valittua sillä periaatteella että jos meille mieheni kanssa jotain sattuu, ketä me pidämme niin hyvänä ja järkevänä ihmisenä että uskalletaan luottaa ja toivotaan että heistä on lapsemme vastaanottamaan.

Vanhempien tueksi valitaan kummeja kristilliseen kasvatukseen. Se ainakin on käsittääkseni kirkon määritelmä kummiudelle. Nykyään kummeja tuskin huudetttaisiin hätiin jos vanhemmat kuolisivat yllättäen.

Entä jos kuolette puolisosi kanssa (toivottavasti niin ei käy, mutta jos) kuka lapsistanne huolehtii? Vain se kummiko? Tuskinpa se ei-kummi-puoliso alkaa katsomaan vieraita lapsia kattonsa alla, joihin ei ole mitään sidettä.

Ei tulisi kysymykseenkään enää nykypäivänä, että lapset menisi kummeille vanhempien kuoleman jälkeen. XD

Eli kummit on vain lahja-automaatteja. Jos vanhemmat sattuisi kuolemaan niin lapset sitten menee jollekin oikeasti läheiselle ihmiselle. Näin saadaan lahjojen tulo lapsen synttäreillä maksimoitua. Läheiset tuo tietysti lahjat ja sitten tietysti ne kummit joille ei niin väliä.

Meillä on lasten kummit valittua sillä periaatteella että jos meille mieheni kanssa jotain sattuu, ketä me pidämme niin hyvänä ja järkevänä ihmisenä että uskalletaan luottaa ja toivotaan että heistä on lapsemme vastaanottamaan.

Vanhempien tueksi valitaan kummeja kristilliseen kasvatukseen. Se ainakin on käsittääkseni kirkon määritelmä kummiudelle. Nykyään kummeja tuskin huudetttaisiin hätiin jos vanhemmat kuolisivat yllättäen.

Että sitä suuremmalla syyllä kummius on yksilöjuttu jos sattuisin kuolemaan yllättäen. En halua, että lapseni asioista pääsisi päättämään ihminnen, josta en niin välitä.

Mieheni ex-vaimon siskon ex-mies on edelleen avioeroista huolimatta mieheni ystävä ja sai tammikuussa uuden vaimonsa kanssa pojan.



Eli miehen ystävä on pyytänyt miestäsi lapsensa kummiksi. Ehkä lapsen äiti on pyytänyt ystäväänsä kummiksi. Lapselle jo kaksi kummia.

Entä jos kuolette puolisosi kanssa (toivottavasti niin ei käy, mutta jos) kuka lapsistanne huolehtii? Vain se kummiko? Tuskinpa se ei-kummi-puoliso alkaa katsomaan vieraita lapsia kattonsa alla, joihin ei ole mitään sidettä.

XD

Jos vanhemmat sattuisi kuolemaan niin lapset sitten menee jollekin oikeasti läheiselle ihmiselle.

.

Että sitä suuremmalla syyllä kummius on yksilöjuttu jos sattuisin kuolemaan yllättäen. En halua, että lapseni asioista pääsisi päättämään ihminnen, josta en niin välitä.

että jotenkin helpommin saisi lasten huoltajuuden vanhempien kuoltua, kuin vaikkapa hyvänpäiväntuttu naapurin täti.

Ei kai kukaan nyt sen perusteella halua loppuiäkseen jonkun vainaan kakaraa riesakseen, että on saanut pidellä tätä muutaman sekunnin sylissä kastetilaisuudessa, voi hyvää päivää!!! Miten VOI olla näin yksinkertaisia ihmisiä ???

Kummi on kummi, ei mikään huoltaja vanhempien kuollessa! Ei näillä asioilla ole yhtään mitään tekemistä keskenään.

Että sitä suuremmalla syyllä kummius on yksilöjuttu jos sattuisin kuolemaan yllättäen. En halua, että lapseni asioista pääsisi päättämään ihminnen, josta en niin välitä.

Tarkoitatko että pyydät kummiksi vain pariskunnasta toista henkilöä? Mielestäni kummilla on silloin aika vaikea toteuttaa kummiuttaan koska pariskunnan ei-kummi ei todennäköisesti ala millekään kun hänellä ei mitään sidettä lapseen.

keväällä syntyvälle lapselleni, EN ystävän avomiestä (5 vuotta olleet yhdessä) Tämä mies on uskomaton nilkki, kohtelee ystävääni todella tökerösti, on minua kähminyt monet kerrta, siksi ei esim. pariskuntana tehdä mitään. Ysätäväni on silti minulle tärkeä, ja haluan HÄNEN kuuluvan lapseni elämään.

Kaikesta sitä pitääkin vetää herne nenään.



Halusimme lapsillemme läheiset sukulaiskummit ja pyysimme siksi vain aina sen sukulaisen pariskunnasta. Muuten olisi joutunut karsimaan kummeja pois, koska olisi tullut liikaa. En todellakaan halunnut kahdeksaa ja kuutta kummia lapselle.



Ap on vainoharhainen. Jos tuolle tielle lähdet, saat vikistä loukkaantumisia loppuelämäsi. Anteeksi, kaltaisesi vinkujat ovat rasittavia.

Ja te jotka pyydätte kummiksi vain toisen pariskunnasta. Pyydättekö vain ja ainoastaan kummin synttäreille?

Meillä on lastemme kummeiksi valittu läheisiä ihmisiä riippumatta siitä, kenen kanssa he ovat naimisissa. Minulla on omia kummilapsia ja miehelläni omia. Yksi on yhteinenkin. Ikinä ei ole ollut mitään ongelmaa.

Miksi synttäreille pyydettäisiin vain kummit? Meillä synttäreiden kokoonpano on vaihdellut kolmen hengen porukasta parinkymmenen hengen puutarhakutsuihin, joilla taisi olla yksi naapurikin mukana.

En ymmärrä tuota loukkaantumista, en sitten millään! Saako miehelläsi olla kuitenkin omia ystäviä, joita hän tapaa ilman sinua? Harrastuksia? Töissä nyt varmaan ainakin voi käydä yksin...