Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
voiko 3kk ikäinen olla hetkiä itsekseen..?
12.01.2009 |
Siis en tietenkään tarkoita, että lähtisin ulos ja jättäisin lapsen yksin kotiin vaan lähinnä, että siivoilen ja teen ruokaa ja lapsi silloin jokeltelee yksin tai leluille.. Onko tämä väärin.
Ei ole ennestään kokemusta lapsista, mutta jotenkin tuntuu, että lapsi viihtyykin välillä yksin ja ahdistuu, kun koko ajan on joku (vaikka vaan äiti) vieressä hästäämässä. Olenko ihan väärässä.
Kaverini nimittäin oli käymässä kahvilla ja oli kauhuissaan, kun vauva oli yksin olohuoneessa sitterissä. Eihän täällä kerkeisi tekemään mitään kotitöitä, jos vauva pitää olla koko ajan sylissä.
Olenko nyt sitten huono äiti..
Kommentit (31)
Ei fyysisen läheisyyden tarvi tarkottaa sitä, että ollaan iho ihoa vasten joka hetki. Eikä lastaan suihkuun asti kantava äiti ole välttämättä henkisesti läsnäoleva äiti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No kaikkialla ei lapset opikaan välttämättä ryömimään tai konttaamaan ollenkaan. Esimerkiksi monissa Afrikan ja Aasian maissa lapsia kannetaan sylissä siihen asti kun ne oppivat kävelemään, koska siellä ei taas voi oikein lasta maahan laittaa.
Mun äiti kertoo aina tarinaa naapurinrouvasta, joka esikoisensa ryömiessä harjasi aina pienellä lattiaharjalla edestä pölyjä pois, ilmeisesti siis aina kylässä. Kotona oli steriiliä. Tää oli siis 1970-luvulla. Se oli kyllä friikki perhe, muistan itsekin, että niillä oli aina kotona jotenkin sairaalloisen siistiä ja lapset eivät saanee ajaa pihassa yksin polkupyörällä kouluikäisenä.
Kaikki vauvathan eivät välttämättä viihdy ollenkaan lattialla vaikka leikkikaaren alla. Hyvä ominaisuus, jos viihtyy. Mutta ap:lle: pidä vaan mieluummin ihan lattialla viltin päällä, niin lapsella kehittyy oikeat lihakset kääntymiseen ja ryömimiseen. Asento on parempi. Siihen viereen leluja ja kuvakirja, niin voi katsella.
Tää menee kyllä jo liiallisuuksiin... Mutta tiedän, että tällaisiakin on...
Liinassa hoituu nukkuminen, imetys, ulkoilu ja jopa suihkussa käynti (meillä on erillinen suihkuliina).
Meilläkin vauva on paljon sylissä, mutta kyllä se nyt yhden suihkureissun ajan pärjää ilman syliä/äitiä. :D
Mitä siihen liikkumaan oppimiseen tulee, niin meidän paljon sylissä ollut vauva on kyllä kehittynyt tosi hyvin, että melkein voisi sanoa sylissä pitämisen nopeuttavan vauvan kehitystä.
kuin olisin uskonut :) Kyllä noita kantoliinalla suihkuun -äitejä oikeasti löytyy eikä siinä mitään. Ei kai lapsi voi koskaan saada liikaa läheisyyttä.
Mutta itse kyllä haluan tehdä ruuan tai käydä pesulla ilman vauvaa. Aina ei kaikkea ehdi tekemään silloin, kun vauva nukkuu. Joskus täytyy minunkin saada nukuttua.
ap
että lapsi olisi mielummin lattialla kuin sitterissä. Tuota aion noudattaa :)
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eikä meillä kyllä liinaakaan ole ollut =) Lapset ovat olleet lattialla peiton päällä paljon. En tiedä onko sillä ollut vaikutusta, muttalapset ovat lähteneet ryömimään 4kk:n ikäisenä ja konttaamaan 6kk:n ikäisenä. Sen jälkeen ovat tulleet perässä sinne, minne itse olen mennyt.
kannattaa opettaa vauva olemaan itsekseen tiettyyn aikaan päivästä. Näin saa itselleen kotityöajan tai "omaa aikaa" sittenkin kun lapsi on isompi, kun siihen on totuttu pienestä asti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä pidin ihan periaatteena, että lapsen täytyy oppia viihtymään itsekseen. Laitoin aina vauvan lattialle viltille näköetäisyydelle minusta, kun tein kotitöitä. Samalla juttelin ja lauloin lapselle. Esikoinen saattoi myös pitää kuopukselle seuraa, minä seurasin sivusilmällä touhuja.
Molemmat lapset ovat oppineet nopeasti liikkumaan ja puhumaan (mikä taas on yhteydessä älylliseen kehitykseen, joka ei sekään ole ihan pieleen mennyt ;) ), ja keksivät myös itsekseen tekemistä ja ovat oma-aloitteisia. Läheisyyttä ei ole puuttunut, ja molemmat ovat kovia halailemaan myös toisiaan.
kannattaa opettaa vauva olemaan itsekseen tiettyyn aikaan päivästä. Näin saa itselleen kotityöajan tai "omaa aikaa" sittenkin kun lapsi on isompi, kun siihen on totuttu pienestä asti.
Muuten olen samaa mieltä, mutten tuosta tarkasta rytmistä. Luomalla lapselle ylitarkan rytmin ampuu vaan itseään jalkaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä esikoinen tarvi äärettömän paljon sosiaalista kontaktia ja läheisyyttä. Olikin paljon kantoliinassa ja muuten minun sylissä tai vieressä.
Kuopus oli ihan toista maata. Hän viihtyi kamojen kanssa oikein hyvin, tai jumppamatolla köllöttelemässä. Ei hänellä ollut mikään tarve olla koko ajan sylissä, eikä koko aikaa edes näköetäisyydellä minusta. Aika paljon oli kyllä kuopuskin kannossa ja lähellä ihan vaan siksi, kun esikoisen perusteella tuntui, että täytyisi pitää lasta lähellä enemmän.
Jos lapsi on tyytyväinen, niin älä revi stressiä! Ehkä sun seuraava on sitten kanniskeltavaa lajia :)
Alue: Aihe vapaa
Siis sanokaa nyt, että tuo kantoliinaäiti ja "sitteriinkin voi tukehtua" -äiti oli vitsejä?! Ihan oikeasti.....