Mistä motivaatiota liikuntaan?!
Harmittaa kun nykyään en saa itsestäni irti oikein minkäänlaisia liikuntasuorituksia, mikä näkynee jo kunnossakin. Ei vain huvita ja aina tuntuu olevan tärkeämpää/mukavampaa tekemistä. Ja sitten niska ja selkä prakaa, tulee päänsärkyä jne...
Älkää ehdottako uutta (maksullista) lajia, ei ole nyt sellaisiin resursseja. Aikaisemmin olen tehnyt säännöllisesti kotona pilates-ohjelmaa ja/tai joogaa, hyvä kuntopyöräkin löytyy. Nyt vain motivaatio niihin(kin) on nollissa.
Sentään käveltyä tulee reippaasti (rattaidenkin kanssa) lähes päivittäin asioilla, kun ei ole autoa....
Olisko kellään mitään muuta ovelaa kikkaa, kuin iänikuinen itseä vain "niskasta kiinni"...
Kommentit (16)
En tiedä, onko sulla mitään poltettavaa rasvaa? Mittaan vatsanympäryksen ja viikon päästä uudestaan, johan motivoi kun on sentti hävinnyt. Tai kun aloitin crosstrainerilla niin jaksoin alussa polkea 10min ja meinasin kuolla. Sitten päätin 15min - 20min - 25min ja olin älyttömän onnellinen kun pääsin sen 5min pidemmälle...
Tietysti sitä kiinteytyä voisi, vaikkei olekaan liikapainoa... Olen näköjään niin turhamainen, että ennen kuin karppasin ja painoin muutaman kilon enemmän, liikuinkin enemmän - jotta laihtuisin. Nyt kun olo ei enää ole läski, en viitsi treenata ja sitten kunto laskee ja kolotukset lisääntyvät.
Ohjatut tunnit ei ole mun juttu, eikä olis nyt varaakaan niihin. Esimerkiksi nyt voisin ihan hyvin jumpata, kun olen yksin kotona. Vaan ei, homehdun vain koneella ja juon ties kuinka monetta kahvikupillista...
Kyllä tähän joku muutos on tultava, yritän tehdä jonkun suunnitelman..johon pitää sisältyä netissä olon minimointi..
Tietysti sitä kiinteytyä voisi, vaikkei olekaan liikapainoa... Olen näköjään niin turhamainen, että ennen kuin karppasin ja painoin muutaman kilon enemmän, liikuinkin enemmän - jotta laihtuisin. Nyt kun olo ei enää ole läski, en viitsi treenata ja sitten kunto laskee ja kolotukset lisääntyvät. Ohjatut tunnit ei ole mun juttu, eikä olis nyt varaakaan niihin. Esimerkiksi nyt voisin ihan hyvin jumpata, kun olen yksin kotona. Vaan ei, homehdun vain koneella ja juon ties kuinka monetta kahvikupillista... Kyllä tähän joku muutos on tultava, yritän tehdä jonkun suunnitelman..johon pitää sisältyä netissä olon minimointi..
Tosin mä nautin kyl siitäkin, että pääsen kotoota hetkeksi pois. Oons en verran laiska, etei kotona tulis treenattua muutenkaan (säännöllisesti). Ystävän kanssa käydään ja tsempataan toisiamme.
ihan senkin vuoksi kyn salilla. Samalla kilpailen oman itseni kanssa, eli pitää pystyä saamaan tuloksia; enemmän voimaa ja samalla läskit saa kyytiä.
laihuuden ihannointia.
Karpataan, mutta ei liikuta. Paino tippuu, mutta lihaskunto on huono ja selkä vaivaa.
Motivaatioksi pitäisi riittää jo se, että 50 vuotiaana ei tarvitse vetää tramalia naamaan selkäsärkyjen takia.
Korsettilihaksisto kuntoon ja aerobinen kunto siihen päälle. Onhan se nyt päivänselvä, että itseensä kannattaa satsata.
Kävelyä, juoksua, jumppaa. Kaikkea voi tehdä silloin kun itselle sopii. Tuollaiset perse-mahajumpat on sillätavalla humpuukia, että niissä veivataan jotain jalkaa eestaas ja hoetaan, että rasva palaa perseestä. Se ei pala perseestä, eikä lihaskunto parane.
Esim. sauvat käteen ja sauvomaan ylämäkiä. Taatusti kunto nousee ja lihaskunto paranee. Tasapanoharjoituksia, että ei sitten 60 vuotiaana maata lonkkamurtuneena sängyssää.
Mieti itseäsi esim. 60-70 vuotiaana. Ihminen, joka ei liiku (vaikka olisi karppaamalla laiha), on heikkokuntoinen, tasapaino huono, kivulias ja sairastaa paljon. Kroppa on paljon ikävuosiaan vanhempi. 70 vuotiaana olet jo vanhus kun liikkuva ikätoverisi vielä viettää reipasta elämää. Osteoporoosi iskee naisiin herkästi ja varsinkin liikkumattomiin naisiin.
Niin ja hiilaria tarvitset jos liikut. Karppaus on juuri laiskojen ihmisten laihdutusta. Monipuolinen ruokavalio ja liikuntaa niin ne kolesteroolit ja verenpaineetkin pysyy alhaalla ilman mitään kikkakolmosdiettejä. Ja samalla vahvistuu lihaksisto, sydän, keuhkot ja tasapaino, mitkä on todella tärkeitä iän myötä.
Minulle liikunta on usein jollain tapaa sosiaalinen tilanne ja se motivoi minua. Jos itse suoritus tehdään yksilönä omaan tahtiin, niin sitten alku-loppujutut yhdessä. Ainakin on sovittu yhteinen ajankohta, josta pidetään kiinni. Ei kehtaa ihan heppoisin syin perua!
Minä käyn naapurini kanssa hiihtämässä, työkaverin kanssa kävelemässä, ystäväni kanssa uimassa. Kotona tehtävät lihaskuntoharjoitukset "raportoidaan" yhden kaverini kanssa säännöllisesti toisillemme.
Nyt yritän saada päähäni sen, etten halua olla 60-vuotiaana samassa jamassa kuin äitini. Juuri syksyllä täytti tuon 60 ja on jo pitkään ollut niin huonokuntoinen, ettei loivaa mäkeä pääse kävelemään puuskuttamatta ja "kuolematta", painoa on varmaan liki 140 kg ja päivät kuluu sohvalla telkkua tuijottaen, nukkuen.. Lukenut Antti Heikkilät ja vetää nyt sit kermajuustoa kaksin käsin.. Kai se kohta kuolee oikeasti, mutta kun on jo niin pohjalla ettei riitä energiaa kunnon kohottamiseen.
Tästä yritän saada itselleni tsemppiä, mutta vähän vielä puuttuu.. jotta liikkumiesta tulisi sellainen positiivinen pakko.
Syksyllä jo alkoi mennä hyvin, kävin iltayöstä juoksemassa ja homma alkoi sujua.. mutta sitten tuli hirveet paskakelit ja se jäi. Vieläkin käyn leudolla pakkasella vähän hölpöttelemässä, mutta se syksyinen draivi puuttuu. Mutta kunhan kevät koittaa...
täysin asiaa! Et voisi paremmin asiaa esittää!
Tiedoksesi, etten ole mikään hc-karppaaja ja olen kyllä huomannut, että etenkin ennen treeniä kannattaa syödä vaikka hedelmä, jotta jaksaa. Sokeria, perunaa ja valkoista viljaa ei kyllä liikkuakseenkaan kukaan tarvitse.
9, olet onnekas. Mulla ei ole (enää) liikuntakaveria, kun muutimme. Ja kaikki tutut tuntuvat olevan liian kiireisiä.
Motivointinne muuten tuotti jo tulosta: poistuin hetkeksi polkemaan teholla 20 min kuntopyörää. Heti olo virkistyi!
Keksin samalla systeemin: joka viikko tulee saada vähintään 3 liikuntapistettä. Yhden pisteen saa vähintään 20 min kestävästä suorituksesta, kuten juuri kuntopyöräilystä, joogasta, pilateksesta tai hölkkälenkistä ulkona. Eiköhän tää tästä taas...
Ja kesällä olenkin sitten sekä laiha, että timmi :D
ja alkanut samalla liikkua enemmän, saanut kaikki veriarvonsa normaaleiksi, päässyt kokonaan eroon verenpaine- ja kolesterolilääkkeistä...
Että kyllä se karppaus toimii, kun sen tekee oikein. Ja liikkuu.
Sunkin ehkä kannattais kokeilla sisäliikuntajuttuja, maamme ilmasto kun on mikä on..
Tiedoksesi, etten ole mikään hc-karppaaja ja olen kyllä huomannut, että etenkin ennen treeniä kannattaa syödä vaikka hedelmä, jotta jaksaa. Sokeria, perunaa ja valkoista viljaa ei kyllä liikkuakseenkaan kukaan tarvitse.
9, olet onnekas. Mulla ei ole (enää) liikuntakaveria, kun muutimme. Ja kaikki tutut tuntuvat olevan liian kiireisiä.
Motivointinne muuten tuotti jo tulosta: poistuin hetkeksi polkemaan teholla 20 min kuntopyörää. Heti olo virkistyi!
Keksin samalla systeemin: joka viikko tulee saada vähintään 3 liikuntapistettä. Yhden pisteen saa vähintään 20 min kestävästä suorituksesta, kuten juuri kuntopyöräilystä, joogasta, pilateksesta tai hölkkälenkistä ulkona. Eiköhän tää tästä taas...
Ja kesällä olenkin sitten sekä laiha, että timmi :D
ei tämä treenaajaa ainakaan jaksa, kyllä mä tarvitsen ihan kunnon sapuskaa reilu tunti ennen treeniä. Itse syön täysjyväpastaa/riisiä ja jopa sitä perunaakin, eikä ne minun kuntoani huononna.
ja alkanut samalla liikkua enemmän, saanut kaikki veriarvonsa normaaleiksi, päässyt kokonaan eroon verenpaine- ja kolesterolilääkkeistä...
Että kyllä se karppaus toimii, kun sen tekee oikein. Ja liikkuu.
Sunkin ehkä kannattais kokeilla sisäliikuntajuttuja, maamme ilmasto kun on mikä on..
liikkuu enemmän? Minä ainakin syön hiilareita, mutta liikunkin hirveästi.
Normaali ruokavalio ja riittävästi liikuntaa, siinä se. Mä oon kiinteytynyt ihan normaalilla ruokavaliolla ja liikunnalla. Syön herkkujakin melko usein (en tosin mätä paljon kerralla). Ylipainoa mulla ei ole koskaa ollut, mutta löysää voi olla hoikallakin ja mulla oli pömppömaha.
T.2
Eikä se NIIN paljon liiku, että vain sillä paino putoaisi.
Ja miten täällä TAAS jotkut ymmärtävät tahallaan väärin? Syön siis ateroilla karppiruokaa, esim. pasta ym.- vehnä ei todellakaan sovi mulle missään muodossa. Hirveä turvotus tulee ja ilmavaivat. Välillä siis kokeilen todetakseni aina saman ilmiön. Kaikilla ei tietenkään ole samanlainen elimistö.
Se hedelmä tai mehua on hyvä ottaa juuri ennen treeniä, jotta jaksaa aloittaa glykogeenivarastojen avulla.
pohjanoteeraus oli viime vuonna. Varattiin etelän reissu syksyksi (tammikuussa) ja sen piti olla mun movivaattori liikakilojen karistamiseen.
Tämä on toiminut mulla kerran aikaisemmin (ennen lapsia) ja ajattelin, että nyt lähtee. Mutta ei. Syksyllä samoissa mitoissa ja ehkä muutama lisäkilokin. En vaan jaksanu välittää, käsittämätöntä. Sitten reissuun ja "itkun kanssa" sitten rannalla viikko. Ei ollu kivaa ei, mutta edelleen olen samassa jamassa...
Säälittävää ja saamatonta. Kyllä. Mistä sen motivaation löytäisi?
Aloitin säännöllisen liikunnan 10 vuoden tauon jälkeen (3 lasta sain). Nyt olen liikkunut aktiivisesti noin vuoden ja kroppa on kiinteytynyt huomattavasti!! Vatsalihakset näkyy ja kroppa on timmimpi kuin ennen lapsia. Eli mua motivoi se, kun huomaan että olen kiinteytynyt.Mä käyn pilateksessa, erilaisissa jumpissa ja sauvakävelyllä. Vähintään 3 krt/vkossa. Mä en tykkää tehdä itseskseni, nautin käydä ohjatulla tunnilla. Ja tulee lähdettyä kun katson jo edellisellä viikolla mille tunneille pääsisin.