Lue keskustelun säännöt.
mies nuiva sukulaisilleni
20.01.2010 |
mieheni on todella puolueellinen suhteessamme sukuihimme. oman sukunsa parissa on hauska seuramies, minun vanhempieni seurassa mykkä jurottaja.mitään riitaa tms. ei ole vanhempieni kanssa hänellä ollut, he ovat hienotunteisia ja ujohkoja ihmisiä joita tapaamme yhdessä harvoin.
Viimeksikin kun kävimme tapaamassa isääni, mieheni ei pukahtanut ja räpläsi kännykkäänsä. Tilasi kyllä listalta kalleimman pihvin.Isäni ei ole yhtä herkkä kuin äiti joten hän tuskin pahoitti mieltään mutta itselle tuli paha mieli.
Hänen sukunsa on hänen mielestään tosi hieno, hänen äitinsä antamia kirppariroinia pitää ihailla kun taas äitini henkka maukasta lapsille ostamat(sentään uudet ja nätit) vaatteet on hänestä halpisrytkyjä.Jos hänen äitinsä hoitaa lapsia, se on tosi reilua ja mahtavaa häneltä, minun äidilleni ei mitään kiitollisuutta ilmaista.
Hän ei siis sano tai tee mitään varsinaisen epäkohteliasta vanhemmilleni mutta minulle heistä puhuessaan väheksyy heitä ja on tuollainen tosi kylmäkiskoinen heille.
Tämä ulottuu jossain määrin myös kavereihin, hän muuttuu yllättävän pihiksi jos minun kavereilleni ostellaan illallistarvikkeita.Heissä on myös kaikenmoisia vikoja ja hänen sukunsa juhlat ajavat aina minun puoleni ystävien juhlien edelle.
minua kohtaan mieheni on kyllä antelias ja hyvin kohteleva mutta mietityttää tämä kun tuntuu että hänellä ei ole oikein kunnioitusta muita ulkopuolisia kuin omaa jumalaista sukuaan kohtaan.En pysty pitämään häntä kovin sydämellisenä ihmisenä.
Onko muilla tälläisiä miehiä?
Kommentit (8)
Ehkä kohtelu on juuri sitä mitä pitääkin. Sinä vain et tajua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Väheksyy (ja jopa pilkkaa) vanhempiani. Jopa heidän murrettaan! Oma (ja omien vanhempiensa) murre on tietysti ihan eri asia, sitä kyllä sopii vaalia ja opettaa lapsillekin, mutta veljeni (ja veljen suvun) pitää puhua lasten kuullen kirjakieltä.
Äitini on ties kuinka monta kertaa pahoittanut mielensä. Hänen lahjansa ei kelpaa, talo on liian vaatimaton, jotta sinne voisi tulla esim. jouluna tai kesälomalla jne.
täysin viattomia ja syyttömiä, valkoisia pulmusia.
ja vanhempasi ovat tietenkin täysin viattomia ja syyttömiä, valkoisia pulmusia.
tiedostan kyllä että vanhempani eivät ole mieheni tyyppisiä ihmisiä, mutta koska he eivät ole mitään pahaa hänelle ikinä sanoneet saati tehneet, eivätkö he ansaitsisi neutraalin kohteliaan kohtelun?
Itse en voi sietää anoppiani joka pistää nokkansa meidän elämään, silti aina juttelen kohteliaasti niitä näitä, kertoilen lapsista jne. Pitäisi varmaan olla hiljaa ja keskittyä kännykän ihmeisiin.
Mieheni on ystävällinen vain ihmisille joista pitää. olen sanonut että jos jäisi tapaamisilta pois, ei halua koska haluaa ulos syömään....
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja kaikki nuo jutut, että talo on liian köyhä jne.
Kuulostaa vain siltä, että teillä on surkea itsetunto, joka sitten saa kalvamaan kaikkia vieraita.
Olemme täysin erilaisista suvuista ja minä en ikävä kyllä pidä mieheni suvusta. Äiti on kyllä sydämmellinen ja hyvä ihminen, mutta kun hänessä on niitä ärsyttäviä piirteitäkin. Hirmuisen utelias, esim. salaa lukee meidän papereitä pöydiltä. Kantaa halvinta mahdollista krääsää meill vaikka olemme pyytäneet ettei toisi mitään. Ei osaa arvostaa muden juttuja esim. ei koskaan sano mitään kaunista meidän kodista, ruoista tms. No niin, siinäs näitte, että turhastahan nämä usein tulevat nämä sukulaisetn sorsimiset. Näen sen itsekin, mutta en pysty sitä toiseksi kääntämään. En tosin yleensä käyttäydy huonosti heidän seurassaaan, mutta muuten kyllä dissaan heitä luvattoman paljon.
Oletko kysynyt syytä?