Voinko pyytää kummiksi vain toisen puolisoista?

osalla vain toinen, esim. meillä on yhdellä lapsella mun siskon mies muttei siskoa.



Jos ollaan haluttu molemmat ollaan kysytty, että tuletteko _te_ mut josvaan toista niin tuletko _sinä_. Yhden kerran yksi suuttui, kun halusin vain hänet eikä miestä. sanoi että molemmat tai ei kumpikaan, ja se oli sillä selvä, ei siis kumpikaan. Toisaalta oli ihan hyvä ratkaisu, meinaan ei olla missään tekemisissä enääoltu vuosiin.

esim. meillä on yhdellä lapsella mun siskon mies muttei siskoa..

kyseessä on (vain) avopari ja mies on etäinen, niin silloin mielestäni voi ihan hyvin pyytää vain pariskunnan toista osapuolta kummiksi.



Meillä oli tässä taannoin tilanne, että aviomieheni pyydettiin (hyvän) tuttavaperheen lapsen kummiksi ja minua ei. Miehet ovat keskenään lapsuudenkavereita ja ollaan tekemisissä perheittäinkin.



Olen ehkä vähän yliherkkä, mutta kieltämättä pikkuisen harmitti. Mielestäni tullaan hyvin juttuun koko porukka ja edelleen minähän se tietenkin olen, joka pitää esim. ko perheen vaimoon yhteyttä ja muistaa lapsen merkkipäivät, ostaa lahjat jne... Ja ihan mielelläni kyllä muistankin ei siinä.



Ja tässä tapauksessa kummiksi oli kyllä pyydetty myös toisestakin perheestä vain perheen mies, joten en sitten ihan yksin ollut ilman kummin titteliä ristiäisissä :)



Ensin kävi mielessä, että olisko tässä ollut taustalla, että saisi mahdollisimman monen perheen lahjat aina juhlapäivinä, mutta perheen tuntien en kyllä oikein jaksa uskoa, että siinä mitään tuommoista olis ollut takana. En tiedä, mutta ei tuo oikein omaan ajatusmaailmaan istu.

esim. jonkun vanhemman lapsen kummi ja kyseinen mies ei silloin ole ollut kuvioissa. Nuoremmalle lapselle on sitten pyydetty pelkkä mies kummiksi, kun sisko on jo sisaruksen kummi?

Vai ihanko tosi ootte jättänyt siskon kokonaan ulkopuolelle? Miten hän reagoi?

esim. meillä on yhdellä lapsella mun siskon mies muttei siskoa..

ei ole olemassa mitään sääntöä tai etikettiä siitä, pitääkö myös puoliso pyytää kummiksi. Eikä ole mitenkään epäkohteliasta pyytää vain toista kummiksi.

Kummiksihan pyydetään vanhemmille läheisiä ihmisiä - joko sukulaisuus- tai ystävyyssuhteen perusteella. Olisi aika omituista pyytää lapsen kummiksi ihmistä, jota ei edes kunnolla tunne.



Jos siitä loukkaantuu niin silloin on syytä tehdä töitä oman itsetunnon kanssa.

esim. jonkun vanhemman lapsen kummi ja kyseinen mies ei silloin ole ollut kuvioissa. Nuoremmalle lapselle on sitten pyydetty pelkkä mies kummiksi, kun sisko on jo sisaruksen kummi? Vai ihanko tosi ootte jättänyt siskon kokonaan ulkopuolelle? Miten hän reagoi?

esim. meillä on yhdellä lapsella mun siskon mies muttei siskoa..

ei haluta sukulaista kummiksi. Sukulaiset ovat läheisiä muutenkin, moni pyytää juuri siksi muita kuin sukulaisia kummeiksi - halutaan lapselle sukua isompi lähipiiri, mikä on ihan järkevääkin.

Itse en ole koskaan kuullutkaan, että kummeiksi pyydettäisiin molemmat puolisot. En tiedä yhtään tällaista tapausta ystäväpiiristäni, enkä koko laajasta suvustani.



Vastaukseni: tietenkin voit pyytää vain toista. Minusta koko kysymys on outo.

ja vaikka kuinka luen nuo vastaukset en saa omaa päätäni käännettyä..

eli siskoni olisi aivan ihan kummi, mutta olen ollut noin vuoden "riidoissa" hänen miehen kannassa. asia on oikeasti sovittu mutta en vaan voi unohtaa ja tätä miestä en voisi suoda lapseni kummiksi. tiedän että siskoni vetää herneen nenään(siis yli35vuotias) mulla on veli ja hänen vaimonsa on paras ystäväni ja tod.näk kummeja meijän muksulle.

menee hermot tähän valinnan vaikuteen koska sitten on vielä yksi veli vaimoineen..

meidän suvussa on tapana siis ottaa molemmat jos on pari.

mulla ei tulisi mieleenkään, että loukkaisin asialla jotain toista valitsemallani kummilla. Mun suurin osa ystävistäni ovat ihan vain mun ystäviä, samoin miehelläni, tietysti on myös niitä yhteisiä. Musta olisi outoa, jos joku miehen kaveri pyytäisi meitä molempia lapsen kummiksi, jos en edes kunnolla tunne kaveria. En ole ikinä ajatellut että pitäisi PAKOLLA pyytää pariskuntaa kummiksi, jos ei ole läheinen toinen osapuolen kanssa. Ja en edes ajatellu, että se olisi jotenkin noloa. Eikä mun lähipiirissä ole tuommoista muutenkaan.

Eihän tuossa ole mitään miettimistä. Veli on kuitenkin jollain tapaa läheinen ja hänen vaimonsa on paras ystäväsi, tottakai valinta on selvä.

ja vaikka kuinka luen nuo vastaukset en saa omaa päätäni käännettyä..

eli siskoni olisi aivan ihan kummi, mutta olen ollut noin vuoden "riidoissa" hänen miehen kannassa. asia on oikeasti sovittu mutta en vaan voi unohtaa ja tätä miestä en voisi suoda lapseni kummiksi. tiedän että siskoni vetää herneen nenään(siis yli35vuotias) mulla on veli ja hänen vaimonsa on paras ystäväni ja tod.näk kummeja meijän muksulle.

menee hermot tähän valinnan vaikuteen koska sitten on vielä yksi veli vaimoineen..

meidän suvussa on tapana siis ottaa molemmat jos on pari.

kun mieheni sisko pyysi kummiksi lapselleen vain mieheni eikä myös minua vaikka olemme naimisissa ja yhteisiä lapsiakin on... enkä missään riidoissa ole ko. henkilön kanssa.

keiden kanssa yhteydenpito säilyy, vaikka elämäntilanteet muuttuisivat. Jos kummit esim. eroaa. Tuskin tuo mies pitäisi yhteyttä kummilapseensa, jos eroaisi vaimostaan. Ja se taas olisi lapsen kannalta kurjaa.

jäi mainitsematta että siskoni vetää myös siitä sen herneen ettei otetakkaan sitä. ja vielä sekoitan pakkaa :tämä toinen veli(ei siis paraskaveri vaimo =)) saa kanssa nyt vauvan ja tavallaan luulen että tämä toinen veljeni olisi kans ehdokas vaimoineen kummiksi, mutta hän sitten taas tietää että tämä toinen vaimo haluis just mun lapsen kummiksi. ja edelleen luulen että siskoni ei pääse tämän toisenkaan vauvan kummiksi, mutta veljeni ei tunne siitä mitään tuskaa. olikahan tarpeeksi vaikeasti selitetty? :/

ja en edes jaksa sotkea miheni sisaruksia tähän, onneksi niiden kanssa on kummijutut aika ok linjalla =)

kun mieheni sisko pyysi kummiksi lapselleen vain mieheni eikä myös minua vaikka olemme naimisissa ja yhteisiä lapsiakin on... enkä missään riidoissa ole ko. henkilön kanssa.

Kannattaisi ehkä tehdä töitä oman itsetunnon parantamiseksi sen sijaan, että loukkaantuu turhista.

Miehen sisko ei koe sinua tarpeeksi läheiseksi, jotta olisit hänen lapsensa kummi - mitä ihmeellistä tuossa on? Ehkä hänellä on läheinen ystävä, jonka haluaa veljensä lisäksi kummiksi?

Ihanko oikeasti itse pyydät lapsellesi kummia, joka ei ole sinulle läheinen? Riidattomuus ei ole kummiuden perusta =)

... mikäli ovat pariskunta... se on kohteliasta. Se että mieheni on kummi ja minä en on nyt johtanut siihen että mieheni ei juuri tapaa kummilastaan koska minä en halua lähteä mukaan (koska en ole lapsen kummi) ja hän (mieheni) ei halua mennä yksin.

kun mieheni sisko pyysi kummiksi lapselleen vain mieheni eikä myös minua vaikka olemme naimisissa ja yhteisiä lapsiakin on... enkä missään riidoissa ole ko. henkilön kanssa.

Minun läheinen serkkuni pyysi poikansa kummiksi miestäni, muttei minua, ja hui että kylläpä melkein jaksoin loukkaantua. Eikä todellakaan olla riidoissa.

Kaikestahan voi loukkaantua, jos haluaa, mutta eikö kannattaisi antaa jokaisen valita lapselleen ne kummit niillä periaatteilla, kun he haluavat ja keskittyä nauttimaan suloisesta lapsesta on hänen kumminsa eli ei.

... mikäli ovat pariskunta... se on kohteliasta. Se että mieheni on kummi ja minä en on nyt johtanut siihen että mieheni ei juuri tapaa kummilastaan koska minä en halua lähteä mukaan (koska en ole lapsen kummi) ja hän (mieheni) ei halua mennä yksin.

Ehkä sitten olikin hyvä etteivät valinneet sinua kummiksi jos et ole lapsesta kiinnostunut muuten kuin kummi-statuksen kautta.

Meilläkin muuten tämä "voiko pyytää vain toista pariskunnasta" -ongelma on ajankohtainen. Paras ystäväni on seurustellut pari vuotta, olemme tavanneet miehen useamman kerran mutta emme vielä niin hyvin tunne. Esimerkiksi jos eroaisivat, emme varmasti enää pitäisi yhteyttä. Olimme ajatelleet, että pyydämme vain ystävääni, mutta nyt ovatkin ostamassa asuntoa yhdessä - eivät siis asuneet aiemmin yhdessä. Eivät oletettavasti ole ihan heti eroamassa, joten olen kallistumassa sen puoleen että pyydetään kumpaakin. Toisaalta varmaan vielä kysyn ystäväni mielipidettä eli haluaisiko mieluummin olla yhdessä kummina vai yksin.

Sinänsä tästä on mielestäni turha tehdä elämää suurempaa ongelmaa tai ainakaan sen takia riitoihin joutua. Toisaalta tämän miehen tuntien ei pahoittaisi mieltään asiasta, ei varmasti pahemmin edes koko juttua ajattelisi.

Jos joku pikkusieluinen pariskunnan toinen puolisko loukkaantuu, jos kumppaniaan ei pyydetä, niin voivoi!

Joku kokee ilmeisesti silloin, ettei hänen parisuhteseensa kestävyyteen luoteta´.

jos siskoaan tai veljeään pyytää kummiksi lapselleen ja tämä sisko/veli on naimisissa eikä tätä puolisoa pyydetä kummiksi, niin annetaan signaali, että puolisosta ei pidetä/avioliittoon ei uskota/puolisoa ei ole hyväksytty osaksi sukua.

Täällä kaikki olettavat että aina automaattisesti molemmat puolisot kuuluvat...