Paha mieli miehen poissaolosta ja haukkumisesta

Sinäkin saat omaa aikaa, jos isä alkaa tapaamaan lasta. Et maininnut yhtäkään hyvää asiaa miehestä, ei varmaan kannata jatkaa, jos vain negatiivista koko suhde.

Mutta ajankäyttö ja käyttäytyminen ristiriitatilanteissa ovan ne huonot.

Ennen kuin saimme lapsen, elimme molemmat aika menevää elämää. Minä jäin lapsen kanssa kotiin, mutta hän ei halua luopua mistään. Olen todella väsynyt ja elämässäni ei ole mitään muuta kuin perhe, jonka toinen aikuinen ei tunnu enää arvostavan minua.



Poika ei hirveästi isäänsä näe hereillä ollessaan, mutta miestä se ei tunnu kovinkaan paljon haittaavan.

Miksi ehdotella erolla jos ei ole valmis eroamaan?



Jos 7 päivästä 1 on kotona, niin se on todella vähän.

Jos sinä kärsit, pitäähän kumppanin tulla vastaan. Varmaan itsekin tulisit vastaan?



Mihin kotitöihin hukut?

Voisiko tekemistä vähän järkevöittää, hankkia siivoojaa tms?

Yksi vaihtoehto on vaan raa`asti laittaa lapsi vaikka mummolle ja mennä omaan harrastukseen.

Onko joka päivä siivottava ja puunattava?

vikahan oli aina minussa.



Meille tuli ero, teidän kannattaisi panostaa parisuhdeterapiaan jos koet mahdolliseksi pitää perheen koossa. Miehesi täytyisi ymmärtää että se on teidän yhteinen projektinne.



Siis miehesikö sanoo että hän vihaa lasta - vai että hän sanoo sinun vihaavan lasta? Tuokin on tiettyä manipulointia jos väittää sinun vihaavan lasta.

kun sanon etten jaksa yksin hoitaa kaikkea. Siis että kyse ei olekaan siitä, että haluaisin miehen ottavan enemmän vastuuta lapsestaan, vaan siitä, että haluan itse päästä lapsesta eroon. Ja sitähän en tietenkään halua! Välillä hän myös väittää, että olen käyttänyt raskausaikana päihteitä, vaikka tietää minun olleen absoluuttisen raitis.



Ja kotitöillä tarkoitan siivousta, ruoanlaittoa, roskien viemistä, pyykinpesua, tiskausta jne. Niitä on pakko tehdä päivittäin ainakin jonkun verran. Siivoojaanhan minulla ei tietenkään ole rahaa ja koska olen kotiäiti, siivoojan palkkaaminen aiheuttaisi arvostelua varsinkin sukulaisissa. Ja arvostelua saan nyt ihan tarpeeksi kotonakin :(



Silloin, kun en puutu asioihin, mies pussailee ja halailee ja sanoo kauniita asioita. Lisäksi hän on loistava isä pojalleen silloin, kun on paikalla.



ap

Sitten mies jätti mut toisen naisen takia, ja järkytyksestä toivuttuani tajusin saaneeni elämäni ja itseni takaisin.



Etsi teille asunto, lapselle hoitopaikka ja mene töihin.

Itse olin kotiäiti ja tein kaikki kotityöt ja hoidin lapsen. Mies oli töissä ja omissa menoissaan. Asiasta valitin ja aina riitojen yhteydessä sano et painu pois tästä minun talosta. mies siis omisti asunnon ja makso asumiskulut. (en kai minä nyt niin tyhmä ole että maksaisin miehen nimissä olevan asunnon lainanlyhennyksiä, vaikka rahaa oli) No päädyttiin sit siihen ratkaisuun että ostettiin yhteinen talo, josta minäkin omistan puolet. Siitä lähtien mies alkoi olla kotona enemmän ja osallistui myös lapsen hoitoon ym. Ja hyvin on mennyt nyt jo vuosi... Olisiko teilläkin mahdollista ostaa yhteinen omistusasunto?

kuka tahansa jaksaa olla kerran viikossa loistava isä, jos ei edes tarvitse huolehtia mistään kotitöistä ja sen sellaisista koskaan. Ja kaikki kykenevät sanomaan kauniita asioita, ilman että niitä tarkoittavat. Teot ratkaisee.

Miehessä on paljon hyviä puolia Mutta ajankäyttö ja käyttäytyminen ristiriitatilanteissa ovan ne huonot.

Ennen kuin saimme lapsen, elimme molemmat aika menevää elämää. Minä jäin lapsen kanssa kotiin, mutta hän ei halua luopua mistään. Olen todella väsynyt ja elämässäni ei ole mitään muuta kuin perhe, jonka toinen aikuinen ei tunnu enää arvostavan minua.

Poika ei hirveästi isäänsä näe hereillä ollessaan, mutta miestä se ei tunnu kovinkaan paljon haittaavan.

aika rankasti hän tuntuu sinua arvostelevan ja syyttävän, miten siihen mieheen vielä saa hyvät puolet sopimaan?

Mielestäni miehesi nykyinen käytös kumoaa mahdolliset hyvät puolet.