En kestä näitä ihmisiä, jotka ajattelee, että perheessä on oltava tyttö ja poika.

Minulla on kaksi poikaa, enkä koe jääväni mistään paitsi, kun minulla ei ole tyttöä. Hyvänen aika - minähän OLEN tyttö. Kyllä minä tiedän, mitä on tytön elämä. En tarvitse tyttölasta sitä kertomaan.

Tavallaan ymmärrän ja tavallaan en niitä, jotka hokevat että ihan sama tuleeko tyttö vai poika. Jos itsellä on vain tyttöjä tai poikia, niin totta kai niitä kaikkia rakastaa ihan kamalasti. Jotenkin kuitenkin tuntuu, että eikö näillä ihmisillä ole rohkeutta miettiä sitä, millaista elämä olisi jos perheessä olisi molempia.

KOKEMUKSESTA voin kyllä sanoa että on suuri rikkaus että perheessä on molempia. Ihan arjen tekemiset on monimuotoisia kun on molempien jutut, leikit, harrastukset, kaverit jne. Tärkeää on myös se että lapsi oppii pienestä pitäen näkemään läheltä toisen sukupuolen ominaispiirteitä ja kehitystä.

Itselläni on kaksi ihanaa poikaa ja kaksi ihanaa tyttöä. Omassa lapsuudenperheessäni oli vain kaksi tyttöä, ja nyt kun ajattelen, niin kyllä siskoni ja minä jäimme paljosta paitsi, kun emme poikien elämään silloin päässeet lainkaan tutustumaan.

Olisit ap sanonut että, en halua kun tyttöjä! Vettä myllyyn vaan niin se lievittää tuskaa jos nuo kommentit satuttavat.

minustakin on liioiteltua olettaa kaikkien haluavan kumpiakin, mutta eikö se nyt kuitenkin ole ihan luonnollista jos haluaa. Enkä ihan tajua miksi siitä herppaa jos joku kysyy aiotteko vielä yrittää saada sitä toista sukupuolta. Eihän sillä kukaan mitään pahaa tarkoita, eikä sitä että se toinen sukupuoli olisi jotenkin parempi. Tai että olisi yhdentekevää syntyykö lapsi terveenä.



Itse ottaisin mielelläni kumpiakin, niinkuin jo tuolla jossain kirjoitin, mutta kyllä kelpaisi vain toinenkin. Tulee mitä tulee. Jos tulee.

Mutta eihän se maailmaa kaada jos perheessä on vain yhtä sukupuolta olevia lapsia.



Meillä on kaksi tyttöä ja olen puhellut että voitais tehdä vielä se poika. Tosin mies ei lämpene ajatukselle, että saapa nähdä sitten.



Varmasti ihan ihmisestä kiinni kuinka suhtautuu tuollaisiin puheisiin. Itse en loukkaantuisi lainkaan. Varmasti itsekin toivoisin avoimesti poikaa ja saattaisin olla pikkuisen pettynyt jos tulisikin kolmas tyttö. Tosin pettymys kestäisi vain muutaman minuutin :) On ne niin ihania nuo vauvat - oikea elämän ihme.



Tuttavasi, ystäväsi, sukulaisesi varmaan puhuvat noin vain jotain puhuakseen ja yrittävät eläytyä ajatuksiisi tajuamatta että oletkin täysin eri mieltä heidän kanssaan. Heitä heille vastaukseksi vaikkapa että "Tyttövauvat on kyllä niin ihania - toisaalta poikavauvatkin varmaan on ihan yhtä ihania. Sittenpähän yllätys paljastuu kun vauva syntyy. Ei pilata yllätystä vatvomalla tätä asiaa."

Minulla oli ennestään kolme poikaa kun alettiin tehdä neljättä. Minä tyttö se lauoin typeryksille että, me kuule nyt "tehdään" KAKSI tyttöä että elä kysele.

maalle ja kyllä olen täällä ihmetellyt näitä perhesuunniteluasioita. Lapsia tehdään liukuhihnalta, jotta perheeseen saadaan poika tilaa jatkamaan. En jaksa käsittää miksei tyttö voisi jatkaa tilaa ihan yhtä hyvin, mutta ei. Poika pitää saada. Sitten kun perhettä onnittelee poikavauvasta, äiti toteaa että nyt saatiin vihdoinkin tilalle perijä.

Mulla ex-suhteesta tytär, joka nyt jo nuori aikuinen.



Nykyisen mieheni kanssa meillä on kolme poikaa, ja saatiin kuulla jo tokaa yhteistä odottaessa, että "toivottavasti tulokas on tyttö".



Kun kolmas poika syntyi perheeseemme pari kuukautta sitten, onkin oikein urakalla tullut kommentteja, että "no voi harmi!" :(

Mikä harmi?

EI meille ainakaan mikään harmi, päinvastoin ;)

Me podimme sekundääristä lapsettomuutta, ja pari vuotta yriteltiin tuota vauveliamme, ja oli/on toiveidemme täyttymys :)



Törmäsin sattumalta muutama päivä sitten ex-anoppiini, joka tuli pällistelemään vaunujen sisään, että "no, kumpikos nyt tuli?"

(on kuullut tyttäreltäni, poikansa tyttäreltä siis, että tyttäreni on saanut useamman sisaruksen tästä nykyisestä suhteesta).

Tuumasin, että "poikahan hän on".

Tuumasi sitten, että "no voi, ei taida miehesi osata tyttöjä tehdä" ;O



Mietin viitsinkö olla törppö, ja päätin olla...

ex:ni on kouluttamaton, ja varsin laiska mitä työntekoon tulee (käy töissä, mutta pitkän pitkän työttömyyden jälkeen vasta).

Nykyinen mieheni on taasen korkeasti koulutettu, ja hyvän työpaikan omaava.

Tuumasinkin sitten, että "niin, katsos kun ammattimies tekee vain yhtä laatua, sekatyömies molempia" :D

Oli pakko päästä sanomaan takaisin, noin typerään kommenttiin.

Siinä jäi ex-anoppi aika hiljaiseksi, ja toivotteli hyvät jatkot ja poistui :D



Meillä haaveissa vielä yksi lapsi, ja neljäs poika voisi olla varsin kiva juttu ;)

Mä olen meidän perheen prinsessa (kolme poikaa) ja pojat kohtelevat mua sen mukaan... Joskus ajattelin et meillekkin pitäis vielä tulla tyttö, Pojat lähtevöt mun mukaan myös ponitallille...

eivät osaisi leikkiä poikien kanssa ja päin vastoin.



Olen kyllä eri mieltä ihan oman kokemukseni pohjalta. Meillä on kaksi tyttöä pienellä ikäerolla, ja erityisesti vanhempi viihtyy hyvin myös poikien kanssa. Päiväkodistakin käy kotona monesti näitä "poikakavereita" leikkimässä. :)

Järkevä ratkaisu tytöltä ottaa kaksossisko mukaan kolmen pojan sekaan =)

Mitä sitten jos lapsi ei ole terve? Eiköhän sekin lapsi ole ihan yhtä rakastettu silti. Ja toisaalta tylyä "kunhan vain on terve" etukäteen vieraiden ääneen sanoa, sillä mikä säälittely siitä tuleekaan jos lapsi ei ole terve? Joskus siis mietityttää että ihan yhtä verrattavissa tuo on sukupuolijaotteluun.



Olettaisin kuitenkin että moni joka laukoo noita asioita, peilaa sitä omaan elämäänsä ja haluunsa. Näistä asioista moni on vaan todella herkkä, joten olisi fiksua varmaan pitää käsitykset omanaan. Vaikka moni varmaan silti voi toivoa itse juuri tuota tervettä lasta ja moni jotain tiettyä sukupuoltakin. Mutta toiveet ei tarkoita ettei lasta silti rakastaisi, vaikkei olisikaan toiveiden mukainen.



Ja tuosta perheessä on oltava tyttö ja poika, niin moni on sitä mieltä. Mutta ei niitä lapsia kyllä tilaamalla tule, joten vastaan otetaan yleensä se mitä saadaan. -Mutta sama se on terveiden lastenkin kanssa.



Joskus muistan lukeneeni tutkimuksesta (en kyllä muista yhtään mistä), jossa oli saman sukupuolen keskellä kasvaneista. Jos oli pelkkiä tyttöjä, niin joukosta löytyi selkeämmin myös niitä maskuliinisia ominaisuuksia omaavia tyttöjä kuin molempien sukupuolten kesken kasvaneissa. Ja vastaavasti pelkkien poikien keskellä kasvaneista löytyi selkeämmin niitä feminiinisiä ominaisuuksia omaavia poikia kuin sekaporukassa. Sekaporukassa yksilön liikkumatila rajautuu selkeämmin oman sukupuolen "perinteiseen" malliin.

meillä on pelkkiä tyttöjä, ja mitä olen seurannut muiden perheiden poikia, niin eipä käy yhtään kateeksi :)

nyt raskaana rv12 ja ääneen en tätä koskaan myöntäisi, mutta näin av:lla nimettömänä voin sen kertoakin: toivon, että myös uusin tulokas olisi tyttö.

Joskus ajattelin että olisi kiva ostella mekkoja mutta enää ei tunnu siltä... jos neljäs tulee niin siitä todella toivon poikaa!