Lue keskustelun säännöt.
Mun mielestä kaupassa ja muilla asioilla käynti on osa lapsen kasvatusta! :)
16.01.2010 |
En halua eristää lastani siten, että hänen ainoa tehtävänsä on leikkiä. Haluan hänet mukaan perheen askareisiin ikätasonsa mukaan. Perheen askareisiin kuuluu kaikenlaista: kaupassakäyntiä, siivousta, pyykkäystä, ruuanlaittoa jne. Mun mielestä on väärin jättää lapsi kokonaan pois näin olennaisista elämän perustoiminnoista! Mun tehtävänihän on opettaa hänelle miten täällä maailmassa pärjätään. Tottakai leikki on lapsen perusoikeus, mutta sopivassa määrin osallistumista moniin perheen tärkeisiin askareisiin kuuluu lapselle myös.
Kommentit (33)
Kyllä kaksivuotias jo hyvin osaa työntää pikkukärryjä ja punnita appelsiineja, sekä sanoa kassalle hei ja kiitos.
ei taaperoa siellä tarvitse vielä kasvattaa, mutta 3v-> se on vain hyväksi!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mikäs sen ihanampi tapa aloittaa viikonloppu kuin lähteä kahden koululaisen kanssa la-aamuna kauppaan, siellähän ei muita ole, saa ihan rauhassa vertailla hintoja ja tuotesisältöjä..
että lasten kanssa se ei oo kivaa.
Mutta noita muita esimerkkejä minä en kyllä ymmärtänyt ollenkaan niin, että lasten pois jättäminen johtuisi siitä, ettei ole kivaa. Vaan noissahan asia on perusteltu niin, että ilman lapsia on käytännöllisempää, ajankäyttö on tehokkaampaa ja järkevämpää, jne. Ei noissa sanota, eikä mun mielestä edes tarkoiteta, että lapset jätetään pois, koska niin on kivempaa.
Ja edelleenkään kukaan ei myöskään sano, että lapset eivät KOSKAAN ole mukana kaupassa. Kyllä ne lapset tulevat kauppatavoille kasvatettua, vaikka ovat mukana vain kerran viikossa tai kahdessa.
Joo olihan tuossa yhdessä esimerkissä oikein mainittu, että lasten kanssa se ei oo kivaa.
Mutta noita muita esimerkkejä minä en kyllä ymmärtänyt ollenkaan niin, että lasten pois jättäminen johtuisi siitä, ettei ole kivaa. Vaan noissahan asia on perusteltu niin, että ilman lapsia on käytännöllisempää, ajankäyttö on tehokkaampaa ja järkevämpää, jne. Ei noissa sanota, eikä mun mielestä edes tarkoiteta, että lapset jätetään pois, koska niin on kivempaa.
Ja edelleenkään kukaan ei myöskään sano, että lapset eivät KOSKAAN ole mukana kaupassa. Kyllä ne lapset tulevat kauppatavoille kasvatettua, vaikka ovat mukana vain kerran viikossa tai kahdessa.
No väännetäänpä rautalangasta. Luepa nuo uudestaan. Etkö tosiaan ymmärrä muita sanoja, kuin ilmaisun "ei kivaa."? Mitä esim. on että lapsia oteta mukaan koska kaupassa on "hälinää" = ELI ei kivaa.
"Ilman lapsia ostokset hoituvat kaksi kertaa nopeammin, koska lapset eivät kävele niin nopeasti kuin aikuiset." ELI lapset on hitaita kaupassa = ei kivaa.
"Mekin tykätään viettää perheen kanssa aikaa, mutta muuta tehden eli esim ulkoillen tai leikkien. Ei tulisi mieleenkään raahata koko perhettä kauppaan kun voidaan olla raittiissa ulkoilmassa:)"
ELI: ulkoilu ja leikki = kivaa, kaupassa käynti = ei kivaa.
"Ei todellakaan tungeta koko porukka ruuhkaiseen kauppaan! Toinen jahtaa lapsia ja toinen etsii ruokia. Kenelle se on kivaa? Lapset juoksee ympari kauppaa." ELI tämä taisi olla aika selvä kun sinäkin ymmärsit ettei ole kivaa.
"Todella harvoin mennään kaupoille koko porukalla koska silloin jää puolet ostamatta kun ei pysty keskittymään varsinaiseen asiaan eli siihen mitä tarvitaan. Lapset on mukana oikeastaan vain kenkäostoksilla tai lomalla joskus. Silloinkin se on aika stressaavaa kun pitää vahtia, että kukaan ei häviä minnekään. Yleensä lasten kanssa tehdyt ostokset on tosi hätäisiä, tulee virheostoksia ja osa jää ostamatta siitä mitä piti."
ELI Puolet jää ostamatta, ei pysty keskittymään, stresssaavaa, lapset katoaa, virheostokset = ei kivaa.
"Kun lapsi oli pieni, jonkun piti tietysti olla hänen kanssaan kotona tai hakea hänet tarhasta. Väsyneen ja kiukuttelevan lapsen kanssa on ikävä mennä kauppaan." ELI pientä lasta ei voi ottaa mukaan kauppaan, koska se on ikävää = ei kivaa.
Joko ymmärsit vai väännänkö lisää rautalangasta? :)
Mun pointti on se, että ei kaiken lapsen arjessa tai elämässä tarvitsekaan olla KIVAA. On hyvä että lapset oppivat käyttäytymään kaupassa, auttamaan ikätasonsa mukaan ostosten keräämisessä jne. Samalla oppivat elämän perustaitoja, kuten esimerkiksi, että kaupassa ostokset maksetaan kassalla ja että kaikkea mitä kaupan hyllystä haluaisi ei voi saada. Tuo jälkimmäinen aiheuttaa välillä lapsissa huutopotkuraivareita vaikkapa karkkihyllyn edessä, mutta se on lapselle tärkeä opetus. Ei kaikkea haluamaansa voi saada. Meidän lapset on vauvasta asti otettu mukaan kauppaan ja se on ollut itseasiassa ihan mukavaa. Uhmavaihe on hankala, mutta muuten on ollut _kivaa_. Ihan tohkeissaan auttavat keräämään ostoksia.
Ja jos menee niin oppiipa koululaiset siinä samalla käyttäytymään ruuhkasta huolimatta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
meillä lapset on alusta saakka tottuneet käymään kanssani kaupassa ja eivät pistä siellä minkäänlaista härdelliä pystyyn. Se on normaalia elämää, osaavat siellä käyttäytyä ja jo pienestä ovat olleet avuksikin. Toki joskus noin 2v oli vähemmänkin kivoja kauppareissuja joskus, mutta se kausi oli ja meni kun rajat vedettiin kuten kuuluu. Nyt lapset 5v ja 3v ja ihan mukava on käydä yhdessä kaupassa. Lapset kyllä kestää sen että jään vertailemaan hintoja ja osaavat käyttäytyä nätisti vaikka kassajono olisi 10-metrinen. Ei mitään ongelmaa.
Nää äidit kertoo, miten teinejäkään ei voi ottaa mukaan kauppaan, kun ne valittaa koko ajan ja tahtois ostaa ihan kaikkea = heidän mielestä mahdoton käydä kaupassa heidän kanssa.
Jos lasta kasvattaa myös kaupassa käymisen osalta niin esim. teineistä on ihan oikeasti paljon apua kaupassa ja jaksavat hyvin ja sivistyneesti odottaa senkin ajan valittamatta ja ruinaamatta mitään, kun äiti esim. käy sovittamassa parit housut sovituskopissa. Voivatpa toimia vaikka makutuomareinakin ;)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ole koko alkuperäistä ketjua nähnytkään, mutta noiden katkelmien perusteella olen ihan samaa mieltä asioista.
Totta kai lasten on hyvä joskus olla mukana kaupassakin, mutta en mäkään näe mitään syytä siihen, että lasten pitäisi olla AINA mukana. Samalla tavoin kuin joku perusteli, ettei kaiken pidä pyöriä lasten "kivan" ympärillä, ei mielestäni kaiken pidä pyöriä myöskään lasten "kasvatuksen" ympärillä.
Jos on pakko lähteä lauantaina kauppaan ja saan valita, otanko lapset kasvatusmielessä mukaan vai mukavuussyistä en, valitsen kaikkien mukavuuden! Minulla on mukavampaa kaupassa yksin, lapsilla on mukavampaa kotona isän kanssa. Joskus toinen tulee mukaan, jolloin molemmat saavat vanhemmalta "omaa aikaa". Toisaalta mikään ongelma ei ole mennä kauppaan molempien lasten kanssakaan, ja joskus se on jopa mukavaa. Meillä lapset 5- ja 2-vuotiaat.
Taas kauhea ongelma turhasta...
En ole koko alkuperäistä ketjua nähnytkään, mutta noiden katkelmien perusteella olen ihan samaa mieltä asioista.
Totta kai lasten on hyvä joskus olla mukana kaupassakin, mutta en mäkään näe mitään syytä siihen, että lasten pitäisi olla AINA mukana. Samalla tavoin kuin joku perusteli, ettei kaiken pidä pyöriä lasten "kivan" ympärillä, ei mielestäni kaiken pidä pyöriä myöskään lasten "kasvatuksen" ympärillä.
Jos on pakko lähteä lauantaina kauppaan ja saan valita, otanko lapset kasvatusmielessä mukaan vai mukavuussyistä en, valitsen kaikkien mukavuuden! Minulla on mukavampaa kaupassa yksin, lapsilla on mukavampaa kotona isän kanssa. Joskus toinen tulee mukaan, jolloin molemmat saavat vanhemmalta "omaa aikaa". Toisaalta mikään ongelma ei ole mennä kauppaan molempien lasten kanssakaan, ja joskus se on jopa mukavaa. Meillä lapset 5- ja 2-vuotiaat.
Öö. Missä on kauhea ONGELMA? :D Entä missä on sanottu että lapset on AINA otettava kauppaan mukaan? Tämähän on keskustelupalsta. ;)
Jos lukisit sen alkuperäisen ketjun niin huomaat, että joidenkin mielestä lapset ei kuulu kauppareissulle juuri ikinä mukaan, koska se ei ole KIVAA, vaan epämukavaa, hidasta, vaikeaa jne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
en oikein näe mitään järkeä, miksi kaikki viisi lasta nimenomaan raahaisin mukaani juuri kauppaan, koska aika on muutenkin kortilla, niin käyn itse kaupassa yleensä yksin kun silloin se käy kaikkein nopeimmin. Sitä en oikein ymmärrä, miten joku onnistuu olemaan ottamatta ikinä mukaan, miten sitä oikein ostaisi talvikengät, toppahaalarin tai vaikka farkut, jos lapsi ei ole edes sovittamassa.
Silti lapsemme eivät ole ikinä saaneet yhtäkään raivaria kaupoissa ikinä. Tai jos lapsilla vauhti on alkanut kiihtymään siellä, niin ihan sanomisella ovat uskoneet miten tulee käyttäytyä. Joten en kyllä ymmärrä miksi ihmeessä ne lapset pitäisi joka ikinen kerta raahata mukaan. Ei tarvi. Aivan kuten kukaan ei myöskään siellä toisessa ketjussa väittänyt, ettei ota lapsia ikinä kauppaan mukaan.
Ja jos jonkun mielestä kaikki maailman järkevät selitykset, miksi lapset jätetään kotiin, tarkoittavat sitä, ettei lasten kanssa ole kivaa, niin olkoon sitten niin. Minun tulkintani on kuitenkin se, että on esitetty lähinnä kaikkia muita järkiperusteisia syitä, miksi lapsia ei oteta mukaan, eivätkä se liity mitenkään siihen mikä on kivaa (tunnesyy).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen miettinyt, että miten esim. niissä perheissä, joissa aina käy siivooja silloin, kun kukaan ei ole kotona, lapset oppivat siivoamaan. Tai oppivat ylipäänsä sen, että on siivottava. Vanhempien mallistahan lapset kaiken oppii, vaikka eivät osallistuisi siivoukseen, niin oppivat siinä sivussa, että kerran viikossa siivotaan ja näkevät, mitä silloin tehdään.
Toinen juttu on kirkossa käynti esim. sukujuhlissa. Siskoni ei koskaan tuo lapsia kirkkoon, musta taas sekin pitää pikkuhiljaa lapsille opettaa. Toki lähdemme pois, jos lapsi alkaa hermostua ja en missään nimessä anna hänen häiritä tilaisuutta, mutta jos koskaan ei viedä kirkkoon, miten lapsi oppii sielläkään käyttäytymään.
Ja eihän sinne kauppaankaan ole pakko joka kerta lapsia ottaa mukaan, mutta on outoa, jos eskarilaisella ei ole mitään käsitystä, miten ruokaa ostetaan kaupasta. Ja ei sitä käsitystä tule, jos ei koskaan pääse kauppaan mukaan.
Ja huono peruste on se, että kaupassa tai muualla on tylsää. Elämä on joskus tylsää ja tylsyyskin voi olla hyväksi! Lapsenkin pitää oppia, että ne tyklsätkin asiat on hoidettava. Kenenkään elämä ei ole yhtä juhlaa ja hauskanpitoa.
ei taaperoa siellä tarvitse vielä kasvattaa, mutta 3v-> se on vain hyväksi! Samalla voi opettaa lapselle järkevää kuluttamista, hintojen vertailua jne. sekä tietysti käyttäytymistä.