Miten akateemisuus

iso hauis.



Ovatko nämä kaikki väittelijät kovin nuoria? Luulisi, etteivät yli 30v henkilöt alentuisi tälläiseen putkinäköisyyteen, saati välittäisi toisen koulutuksista, akateemisuudesta tai duunariudesta.



Ehkette ole kasvaneet kauheasti ihmisinä?

Olen vain sanonut, että akateemisessa koulutuksessa sitä analyyttistä ajattelua painotetaan ja harjoitellaan. Ja että _monille_ analyyttinen ajattelu on hankalaa. Kumpikaan näistä lausahduksista ei mielestäni sano että _kaikki_ akateemiset osaisivat ajatella analyyttisesti, tai että ei-akateemiset eivät osaisi.

ei-akateemiset kykene ajattelemaan analyyttisesti tms? Eiköhän näitäkin ole myös niissä akateemisissa. Itse ainakin tiedän useamman akateemisen, jolla on ihan normaali elämä hakusessa, ajattelusta puhumattakaan.

akateemisen koulutuksen olennainen osahan on opettaa ajattelemaan analyyttisesti ja kriittisesti. Toinen olennainen osa on sitten tieteellisen tutkimuksen ymmärtäminen (siis periaatteet, metodit, aineistot jne), mikä monelle tuntuu olevan yllättävän vaikeaa.

Miten tämä liittyy oikeastaan mihinkään?

näen akateemisuuden sellaisena tietynlaisena kykynä kriittiseeen ajatteluun ja analyysiin. Suurin osa mun hyvistä kavereista on opiskelukavereitani, saman alan ihmisiä. Kyllä mulla on heidän kanssaan ihan erilainen yhteenkuuluvuuden tunne, kun tiedän että he ovat niin samanhenkisiä ihmisiä, esim. samantyyppinen huumori puhuttelee ja ennenkaikkea aukeaa. Kun nyt oikein ajattelen, niin myös suurin osa mun lukioaikaisistakin kavereista on opiskellut yliopistossa.

MUTTA. Kuten tässäkin ketjussa on moneen kertaan todettu, akateemisuus ei ole kuitenkaan mikään viisauden tai älykkyyden tae. Yksi mun parhaista kavereista ei ole opiskellut mitään yleissivistäviä aineita sitten peruskoulun, mutta pidän häntä kuitenkin yhtenä älykkäimmistä ystävistäni. Samaten mulla on mieheni (hänkin akateeminen, opiskellut samaa alaa) kautta saatuja kavereita, jotka ovat duunareita, mutta todella älykästä ja nokkelaa seuraa. Tunnen myös akateemisia ihmisiä, jotka eivät ole kauhean fiksuja tai nokkelia, eivätkä erityisen mieltäylentäviä keskustelukumppaneita.

Kyllä tuo analyyttinen ja kriittinen ajattelu liittyy mielestäni hyvin paljon...kaikkeen. En mä ainakaan viihdy sellaisten ihmisten seurassa, jotka eivät osaa yhtään perustella mielipiteitään tai käsityksiään maailmasta, tai jotka eivät ole valmiita ottamaan selvää asioista, vaan uskovat pureskelematta kaikenlaista tuubaa, jota joltain taholta keksitään syöttää (vaikkapa nyt tämä täälläkin palstalla usein viljelty mamu-diskurssi).

Vai että akateemiset tekevät töitä koneella (ajattelevat siis) ja duunarit eivät?

Kuolen nauruun just. Lähes kaikki tuntemani duunarit käyttävät työssään tietokonetta ja ohjelmia, joista en itse akateemisena ymmärtäisi yhtään mitään.

Se kone liittyi duunariin, alun perin ajatteljin kirjoittaa, että tekevät työtä käsillään, ja lisäsin sen koneen siihen, ettei kukaan luulisi, että kuvittelen ojaa kaivettavan lapiotyönä.

Tietokoneesta en ole sanonut mitään.

mutta kyllä ne amk-rakennusinsinöörit ihan itse piirtävät niitä rakennepiirustuksia.

painoarvoa kuin ennen, sillä ennen akateemisuuteen yleensä kuului hyvinkin syvällinen sivistys, ihminen osasi pohtia elämän syviä kysymyksiä monipuolisesti eri näkökulmista, nykyään kaikki on sellaista pintapuolista raapiskelua sieltä ja täältä, näkeehän sen jo nykypäivän lukiokoulutuksen erittäin huonosta tasosta. Esim. lukiossa opiskeltava historian oppimäärä on aivan järkyttävän suppea ja pinnallinen verrattuna siihen mitä se oli esim. muutama vuosikymmen sitten.

2. älyllistä ja henkistä viisautta. Ihmisellä voi olla joko ykköstä tai kakkosta tai kumpaakin.

Mielummin molempia, siihen sillä koulutuksellakin pyritään. Toiset vaan lukee ne kirjat ulkoa ja tekee sitten työelämässä mitä parhaakseen näkee. Samoin taitaa olla sen oman elämän kansssa.

siis koulutuksen vaikutuksia, ja todettu että keskimäärin korkeasti koulutetut esim. syö terveellisemmin jne. Ei se tietenkään tarkoita että kaikki niin tekisivät, tai kaikki ne jotka on käyneet vähän kouluja tekisi toisin mutta kyllä se koulutus vaikuttaa.

millä perusteella se koulutus on syynä esim siihen terveelliseen ruokavalioon tai muihin elämäntapoihin ja ajattelutapaan? Eihän se nyt voi mennä niin, että se ylioppilas ei syö terveellisesti ennen kuin hän on valmistunut yliopistosta.

Minä näkisin tämän syy-seuraus-suhteen ihan toisin päin, eli ne jotka ajattelevat analyyttisesti ja kriittisesti ja syövät terveellisesti ja joita kiinnostaa yleisesti akateemisiin liitetyt asiat ja harrastukset, ovat luonteeltaan sellaisia, jotka hakeutuvat akateemiseen koulutukseen.

Eli se akateemisuus sinänsä ei merkitse mitään, vaan se on tämänluonteisia ihmisiä yhdistävä tekijä yhtä lailla kuin harrastukset tai kiinnostuksen kohteet. Olisiko se vain helpompi niputtaa ihmiset koulutuksen avulla, kuin esimerkiksi poliittisen kiinnostuneisuuden avulla?

mutta kyllä ne amk-rakennusinsinöörit ihan itse piirtävät niitä rakennepiirustuksia.