Miten akateemisuus

ja lapsistammekin tulee akateemisia, koska emme anna heidän leikkiä ei-akateemisten kanssa.



Miksi sinä hyökkäät akateemisia vastaan tuolla tavalla?



t. akateeminen 30v äiti

ja lapsistammekin tulee akateemisia, koska emme anna heidän leikkiä ei-akateemisten kanssa.

Miksi sinä hyökkäät akateemisia vastaan tuolla tavalla?

t. akateeminen 30v äiti

Heh. En hyökkää suinkaan, vaan kyseenalaistan.

Ovatko lastesi kaveritkin akateemisia? Aika hyvin.

ap

Akateemisuus on lähinnä ajattelutyön (tai muun abstraktin tekemisen) tekemistä käsillä (koneilla) tehtävän työn sijaan, siis duunariuteen verraten.



Toinen ero on koulutus, mutta sekin raja-aita madaltuu, kun duunerikoulutuksen kesto pitenee, yhä useampi on yo lähtökohdiltaan jne. Akateeminen koulutus opettaa _periaatteessa_ kriittiseksi ajattelijaksi, hyväksi tiedonhakijaksi ja valikoijaksi ja ilmaisemaan itseään täsmällisesti ja loogisesti. Käytännössä tämä ei toteudu lähskään kaikilla aloilla eikä ihmisillä...

ikiväännöistä.



Jokainen tietää että tilastollisesti koulutustaso korreloi monien ominaisuuksien ja elämäntapavalintojen kanssa, ja että sen tilaston sisään mahtuu niin paljon vaihtelua että jokaisen tuttavapiiristä löytyy esimerkkejä yhdestä sun toisestakin.



Ei jaksa, ei jaksa enää...

sarkasmia ainakin paremmin ;-)



T. akateeminen viitaten kakkosen vastaukseen

akateemisen koulutuksen olennainen osahan on opettaa ajattelemaan analyyttisesti ja kriittisesti. Toinen olennainen osa on sitten tieteellisen tutkimuksen ymmärtäminen (siis periaatteet, metodit, aineistot jne), mikä monelle tuntuu olevan yllättävän vaikeaa.

akateemisen koulutuksen olennainen osahan on opettaa ajattelemaan analyyttisesti ja kriittisesti. Toinen olennainen osa on sitten tieteellisen tutkimuksen ymmärtäminen (siis periaatteet, metodit, aineistot jne), mikä monelle tuntuu olevan yllättävän vaikeaa.

Miten tämä liittyy oikeastaan mihinkään?

Kuolen nauruun just. Lähes kaikki tuntemani duunarit käyttävät työssään tietokonetta ja ohjelmia, joista en itse akateemisena ymmärtäisi yhtään mitään.



Valelääkäri -tapauksen tiimoilta aloin miettiä, että miten helppoa akateemiseen ammattiin on mennä noin vain. Kun taas duunareiden ammattitaito on usein niin spesifiä, että paljastuisi 1 työpäivän aikana.



Itse olen akateeminen, mutta jonkin sortin kriisissä koulutukseni kanssa. Koska osaamani asiat ovat abstraktia, en osaa siis tehdä mitään selkeästi määriteltävää asiaa. Ja lisäksi duunareilla tuntuu menevän taloudellisesti paremmin.



nimim. pätkätöitä viidettä vuotta

ja ne taas vaikuttavat kaikkeen.

Miten tämä liittyy oikeastaan mihinkään?

jotka täällä haluavat väen väkisin määritellä minut akateemiseksi tumpulaksi. Hakevat sillä omaa paremmuuttaan ilmeisesti.

2. älyllistä ja henkistä viisautta. Ihmisellä voi olla joko ykköstä tai kakkosta tai kumpaakin.



Tunnen minäkin täysin kouluttamattoman ihmisen, jonka kanssa voin keskustella älykkäästi (olettaen että minäkin olen älykäs...) ja monipuolisesti.



Tunnen myös akateemisia, jotka vaikuttavat täydellisiltä pässinpäiltä eivätkä esimerkiksi meinaa oivaltaa vitsejä, saati sitten sarkasmia.

mutta sitten on vielä ryhmä 3. joilla ei ole kumpaakaan.

2. älyllistä ja henkistä viisautta. Ihmisellä voi olla joko ykköstä tai kakkosta tai kumpaakin.

Tunnen minäkin täysin kouluttamattoman ihmisen, jonka kanssa voin keskustella älykkäästi (olettaen että minäkin olen älykäs...) ja monipuolisesti.

Tunnen myös akateemisia, jotka vaikuttavat täydellisiltä pässinpäiltä eivätkä esimerkiksi meinaa oivaltaa vitsejä, saati sitten sarkasmia.

Tällä kertaa on sentään selvästi saanut apua tekstinsä muotoiluun - varmaan joltakin akateemiselta.

Eli on siinä sellainen pointti, että ylempi korkeakoulukoulutus vaatii jo koulutuksena tiettyä itseohjautuvuutta, kun täytyy osata valita itselleen oikeat kurssit ja sivuaineet ja suorittaa ne ja saada gradu kasaan pääasiassa itsenäisesti vaikkakin vielä jotenkin ohjattuna. Myös akateemiset ammatit vaativat sitä, että osaa ohjata ja johtaa itseään, tehdä töitä itsenäisesti, luoda uusia käytänteitä jms. Sen sijaan ammatti- ja vielä ammattikorkeakoulutuskin on varsin koulumaista, putkessa mennäään ja systeemi on valmiina edessä. Sama pätee töissäkin: vastuuta voi olla ja palkkaakin, mutta se luova osuus puuttuu ja shabluuna, jonka mukaan töitä tehdään on valmiina. Esim rakennuksella joku (akateeminen) Dippainssi tai arkkitehti on siis piirtänyt kuvat ja sitten amk-insinööri tulkitsee niitä ja kirvesmies tekee mitä käsketään. Sairaalassa lääkäri ensin tekee diagnoosin ja määrää lääkkeet ja sairaanhoitajat sitten vasta annostelee ne jne.



Joten siksi koulutus ja asema töissä kyllä kertovat ihmisestä paljon siinä mielessä, onko hän luova ja millaiseen vastuuseen hän kykenee tai on halukas. Ja minusta vastuunkanto ja ongelmanratkaisukyky ovat aika perustavaa laatua olevia asioita ihmisissä, joita arvostan.

ja ne taas vaikuttavat kaikkeen.

Miten tämä liittyy oikeastaan mihinkään?

on taas jotain ihan ihme huuhaata, kuvitellaan että kun on kouluttautunut jopa yliopistolla asti, niin ollaan niin viisaita ja analyyttisiä ja ties mitä. Aika rajoittunut ajatustapa

Eli on siinä sellainen pointti, että ylempi korkeakoulukoulutus vaatii jo koulutuksena tiettyä itseohjautuvuutta, kun täytyy osata valita itselleen oikeat kurssit ja sivuaineet ja suorittaa ne ja saada gradu kasaan pääasiassa itsenäisesti vaikkakin vielä jotenkin ohjattuna. Myös akateemiset ammatit vaativat sitä, että osaa ohjata ja johtaa itseään, tehdä töitä itsenäisesti, luoda uusia käytänteitä jms. Sen sijaan ammatti- ja vielä ammattikorkeakoulutuskin on varsin koulumaista, putkessa mennäään ja systeemi on valmiina edessä. Sama pätee töissäkin: vastuuta voi olla ja palkkaakin, mutta se luova osuus puuttuu ja shabluuna, jonka mukaan töitä tehdään on valmiina. Esim rakennuksella joku (akateeminen) Dippainssi tai arkkitehti on siis piirtänyt kuvat ja sitten amk-insinööri tulkitsee niitä ja kirvesmies tekee mitä käsketään. Sairaalassa lääkäri ensin tekee diagnoosin ja määrää lääkkeet ja sairaanhoitajat sitten vasta annostelee ne jne.

Joten siksi koulutus ja asema töissä kyllä kertovat ihmisestä paljon siinä mielessä, onko hän luova ja millaiseen vastuuseen hän kykenee tai on halukas. Ja minusta vastuunkanto ja ongelmanratkaisukyky ovat aika perustavaa laatua olevia asioita ihmisissä, joita arvostan.

silti menestyy työelämässä ja työssä, joka kerta toisensa jälkeen vaatii ongelmanratkaisukykyä ja suunnitelmallisuutta?

ei ainakaan elä siinä harhaluulossa, että akateemisuus sinänsä takaisi jonkun "aseman" nykypäivän Suomessa.

analyyttistä ajattelutapaa, mutta ajatusmaailma muista ihmisistä on kuitenkin niin rajoittunutta?

siis koulutuksen vaikutuksia, ja todettu että keskimäärin korkeasti koulutetut esim. syö terveellisemmin jne. Ei se tietenkään tarkoita että kaikki niin tekisivät, tai kaikki ne jotka on käyneet vähän kouluja tekisi toisin mutta kyllä se koulutus vaikuttaa.

on taas jotain ihan ihme huuhaata, kuvitellaan että kun on kouluttautunut jopa yliopistolla asti, niin ollaan niin viisaita ja analyyttisiä ja ties mitä. Aika rajoittunut ajatustapa

Akateemisuus tekee minusta paremman veronmaksajan ja älykkäämmän yksilön. Se on vaan niin. Saan koulutukseni takia enemmän palkkaa joten maksan enemmän veroja.