Missä tarkoittaa kehdata, kehtaatko? Eri murteissa eri merkitys?
Olen joissain viesteissä ihmetellyt, tarkoittaako viitsimistä? Mun mielestä tarkoittaa sellaista nolostumista, "voi että kehtaanko pyytää taas kaveria auttamaan.." ei niin etten viitsisi pyytää, vaan nolostuttaa ja hävettää vaivata taas.
Ymmärtääkö kukaan mitä tarkoitan? Tai onko kukaan kiinnittänyt huomiota samaan?
Kommentit (28)
Täällä Etelä-Pohjanmaalla tuo kehtaaminen tarkoittaa just tuota sinun mainitsemaa asiaa, muualla taas melkeen järjestään tarkoittaa viitsimistä.. Itse olen saanut kummastuneita katseita osakseni puhuessani kehtaamisesta muualla Suomessa, laiskaksi taitavat luulla :D
a) "viitsimistä"
b) "nolostumista"
Täällä on kuitenkin paljon muualta tulleita ihmisiä, joille kehtaaminen tarkoittaa viitsimistä.
Itä-Suomessa kehtaaminen tarkoittaa mielestäni enemmän viitsimistä, mutta joissakin tilanteissa ehkä myös sitä noloutta, nolostumista.
kun ei viitsinyt. Varsinais-Suomessa ei keihdata jos hävettää.
käytän molempia, enemmän kuites tuossa nolostumis mielessä.
käytän molempia. Riippuu kenen kanssa puhun. Mummoni on karjalasta ja hän ei kehtaa kun ei vvitsi ja muutoin täällä ei kehdata jos nolottaa.
kehtaaminen tarkoittaa viitsimistä, ryhtymistä. "En kehdannut sitten enää lähteä kaupungille". "Älä kehtaa" = älä viitsi, joskus myös "et ole tosissasi".
Muualla rohkenemista, uskaltamista. "Kehtaan kyllä ottaa toisenkin pullan kutsuilla."
käytän molempia, enemmän kuites tuossa nolostumis mielessä.
on eri linjoilla. Kun ei kehtaa niin ei jaksa/viitsi.
Ainakin Kainuu ja Karjala kehtaaminen on käytössä viitsimisenä. Suurimmassa osassa Suomea se tarkoittaa ilkeämistä, siis ei kehtaa tehdä jotain nolottavaa.
ystävän mummu on Savosta ja hän tarkoittaa sillä viitsimistä. Toinen hauska on sana tuima, meillä vihainen tms. ja mieheni isoäidille suolaton :)
Ja isoäiti siis Tampereen liepeiltä.
Tarkoittaa molempia. Mutta melkein yleisempi on tuo viitsiminen - itseasiassa harvoin täällä sanotaan että "en viitsi", vaan sanotaan ettei kehtaa tehdä jotain.
Mutta myös siis jos nolottaa. Asiayhteydestä sen kuulee kumpaa tarkoittaa. Yleensä. Jos ei, niin melkein automaattisempi oletus täällä lienee tuo viitsiminen.. Olen kuullut käytettävän myös ilmaisua "kehtuuttaa" kun on sellainen olo ettei oikein viitsi/jaksa tehdä yhtään mitään.
ja olin leiponut pullaa kun hän tuli käymään. Poika siinä söi 2 pullaa ja sanoin, että ota lisää jos maistuu. Hän sanoi ettei taida kehdata! Minä tietty hämäläisenä ymmärsin että hän haluaa mutta ei kehtaa ottaa lisää etten pitäisi ahneena. Tietty minä sitten kannoin lisää pullaa pojan eteen niin kauan kun puhui kehtaamisesta:)
Mutta kiva et näin jälkikäteen saa kuulla ettei se kehtaaminen tarkoitakaan aina nolostumista..
Tulee aina mieleen kainuulainen äitini, joka lähti opiskelemaan Helsinkiin ja asui parin eteläsuomalaisen tytön kanssa. Kuulemma tytöillä oli hauskaa, kun äitini ei kehdannut mennä lähikauppaan maitoa hakemaan, eikä kehdannut viedä roskista... Pitivät hyvin ujona ja estyneenä :D ja myöhemmin tietysti vitsailivat aina aiheesta.
kehtaaminen on ainakin mulle nolostumista(/hävettäää) eli "en kehtaa soittaa opettajalle" = "mua nolottaa soitaa opettajalle". Yleensä musta vielä sitä aina käytetään vähän kysyvänä "Kehtaanko..."
Koskaan en ole tota viitsimistä kuullutkaan -ei ole sukua Itä-Suomessa ja ei kai sitten muita tuttujakaan.
kehtaaminen tarkoittaa viitsimistä.
Esim. kehtaatko antaa tuon kirjan? Eli viitsitkö antaa tuon kirjan. Minun puheissani kehtaaminen ei oikeastaan koskaan tarkoita nolostumista.
Toisaaalta saatan sanoa, että en viitti enää pyytää naapuria auttamaan.
Tämän saman sanan "ongelmaan" törmäsin opiskeluaikoihin, kun siellä oli yksi kaveri Keski-Pohjanmaalta. Oltiin yhdessä luokassa ja minulla oli sylin täynnä tavaraa ja matkaa oli n. 500m. Kaveri oli samassa huoneessa ja tulossa hetken päästä myös pois. Pyysin kaveria, että kehtaatko tuoda tullessasi tuon tavaran. Lupasi ja tuli hiipien luokseni ja varmisti, ettei muita ollut lähellä. Antoi tavaran vaihvihkaa ja kysyi varovasti, että eikö tuota tavaraa olisi saanut tuoda? Ihmetellen kysyin, että miten niin? Sanoi, että kun kysyit, että kehtaako hän. Silloin selvisi minullekin ensimmäistä kertaa, että sana kehtaa voi tarkoittaa ihan jotain muutakin.
Sana viruttaminenkin on tarkoittanut länsirannikolla ihan jotain muuta kuin meillä. Viruttaminen on esim. vaatteen venyttämistä kun heillä se tarkoitti kuivumaan laittamista astioiden kohdalla. Ihmettelin suuresti kun minua pyydettiin viruttamaan astiat =).
Myös tuimaa tarkoittaa meillä suolaista, kun taas joillakin juuri vähäsuolaista.
Jos minua nolottaa niin sanon juuri, että mie en ilkee pyytää naapurilta enää apua.
Ainakin Kainuu ja Karjala kehtaaminen on käytössä viitsimisenä. Suurimmassa osassa Suomea se tarkoittaa ilkeämistä, siis ei kehtaa tehdä jotain nolottavaa.
Kaveri Karjalasta käyttää sitä viitsiä sanan sijaan ja mun korvissa se kuulostaa aina yhtä oudolle vaikka tiedänkin mitä hän tarkoittaa.
Sana viruttaminenkin on tarkoittanut länsirannikolla ihan jotain muuta kuin meillä. Viruttaminen on esim. vaatteen venyttämistä kun heillä se tarkoitti kuivumaan laittamista astioiden kohdalla.
Tuli mieleen keskisuomalainen poikaystäväni (yh-isä). Hän sanoi 6-v tyttärelleen illalla, että menepäs hampaidenpesulle ja pyllyn ja pimpin virutukselle. Minä olin pari sekuntia ihan pihalla, että mitä ihmettä täällä tapahtuu iltaisin ;D
Täällä Etelä-Pohjanmaalla tuo kehtaaminen tarkoittaa just tuota sinun mainitsemaa asiaa, muualla taas melkeen järjestään tarkoittaa viitsimistä.. Itse olen saanut kummastuneita katseita osakseni puhuessani kehtaamisesta muualla Suomessa, laiskaksi taitavat luulla :D