Mimmosta on srk:n perhekerhoissa?
Onko siellä tosi uskonnollista höösäystä, ja kehtaako mennä jos ei edes kuulu kirkkoon?
ja tässä ilmeisesti on lapsille järkätty siksi ajaksi jotain eri ohjelmaa, niin mitä siis aikuiset ja mitä lapset tekee sen ajan, onko koko ajan jotain ohjattua? Ei siis mitään avoin pvk muotoista vapaata jutustelua vai?
Kommentit (3)
Meillä ainakin tosi mukava srk:n perhekerho. Pienellä paikkakunnalla, pieni kerho =kaikki ollaa tuttuja keskenämme. Seurakunta tarjoaa kahvit ja leipää, piparia yms. Istutaan ja ihan vapaasti jutustellaa!
Askarrellaan yhdessä tai jokainen omassa tahdissaa (kerhon vetäjä on aina laittanut askartelumateriaalit ja -mallit yhdelle pöydälle valmiiksi ja ovat siinä koko kerhon ajan)miten kenellekin parhaiten sopii!!
Leikitään yhdessä (yleensä lopuksi) laululeikkejä (kuten muskarissa).
Varsinaisia uskontoon liittyviä juttuja on oikeastaan vain pieni kynttilähetki joka pidetään joka kerta. Kyntilähetkessä on aina aiheena joku kirkkoon (kirkkovuoteen) liittyvä ajankohtainen aihe. Hetki on lyhyt ja pienille lapsille suunnattu.
Uskon että kehtaa mennä vaikka ei kirkkoon kuuluisikaa!!
Näin siis meillä!
Meillä ainakin tosi mukava srk:n perhekerho. Pienellä paikkakunnalla, pieni kerho =kaikki ollaa tuttuja keskenämme. Seurakunta tarjoaa kahvit ja leipää, piparia yms. Istutaan ja ihan vapaasti jutustellaa!
Askarrellaan yhdessä tai jokainen omassa tahdissaa (kerhon vetäjä on aina laittanut askartelumateriaalit ja -mallit yhdelle pöydälle valmiiksi ja ovat siinä koko kerhon ajan)miten kenellekin parhaiten sopii!!
Leikitään yhdessä (yleensä lopuksi) laululeikkejä (kuten muskarissa).
Varsinaisia uskontoon liittyviä juttuja on oikeastaan vain pieni kynttilähetki joka pidetään joka kerta. Kyntilähetkessä on aina aiheena joku kirkkoon (kirkkovuoteen) liittyvä ajankohtainen aihe. Hetki on lyhyt ja pienille lapsille suunnattu.
Uskon että kehtaa mennä vaikka ei kirkkoon kuuluisikaa!!
Näin siis meillä!
Asumme Espoossa, ja meillä seurakunnan perhekerho oli juuri yllä kuvatun kaltainen. Ei siellä "jäsenkirjaa" keneltäkään kyselty. Jossain vaiheessa aikuisille ja lapsille oli omat ohjelmansa, lapsille lähinnä vapaata leikkiä ja aikuisille keskustelua. Lapset tosin olivat niin pieniä, että aika moni heistä oli siellä aikuisten puolella, ja aikuisia puolestaan lasten puolella. Aiheisiin saimme itse vaikuttaa, aina puoleksi vuodeksi kerrallaan ohjelma suunniteltiin. Ihan paras oli kerta, jolloin yksi koti-isänä ollut pappi kertoi miehen näkökulmasta kokemuksiaan kotona olosta. Joskus puhuttiin uniongelmista, joskus anopeista, ihan samanlaisia aiheita kuin av:llä :).
Perhekerho oli oikeasti mun kotivuosien pelastus! Olimme juuri muuttaneet uudelle alueelle, enkä tuntenut siellä ketään. Perhekerhossa tutustuin, samojen ihmisten kanssa sitten puistoiltiin, ja nyt tavataan sitten isompien lasten vanhempainilloissa.
Suosittelen!
kovasti samanlaisia, kuin edellä on kuvattu. Lapset menevät mielellään. Askartelevat joka kerta, kaikki tekevät samanlaisen jutun, monesti vuodenaikaan tms. sopivan. Jouluna lapset leipoivat pipareita.
Äidit juttelevat omiansa ja lapset puuhailevat omiaan. Eväät on kaikilla, useimmilla lämmin ruoka. Kerho on meillä klo 9-12.