Miten saatte annettua vastaanrimpuilevalle 19kiloiselle astmalääkkeen?

että lääkettä tarvitsisi kun jaksaa rimpuilla vastaan.

ymmärtääkö hän miksi sitä lääkettä annetaan? Meillä on auttanut nimenomaan tuo, että lapsi tajuaa sen edut. Tietysti siinä lääkkeenantotilanteessa se ei paljon lämmitä, kun annettava on, tajusi tai ei.... :) Voimia, ihan kirjaimellisesti!!!

Meilla ainakin lapset tajuaa etta laake auttaa.



Ootteko olleet sellaisessa astmainfossa. Meilla hoitaja selitti lapsen kuullen systeemit ja lapsi muistaa hyvin, etta siellakin asia mainittiin.

Saa ihan tosissaan tehdä töitä, että lääke tulee kunnolla annetuksi.



Huonossa kunnossa ollessaan lapsi kuitenkin itse kähisee lääkettä..

3,5v kuin vauvalle babyhalerilla. Astmadiagnoosia ei ole kummallakaan vielä, kun vasta perjantaina rantautui eka astmalääke meille.

Eilen päivystyksessäkin piti isommalle antaa lääke spiralla kun babyhalerilla ei onnistunut vaikka oli hoitajakin pitelemässä, eikä auta vaikka on nähnyt kun vauvalle annetaan ventolinea.

Ilmeisesti pitää taas illalla lähteä päivystykseen sitä spiraa ottamaan.

On selitetty ja itsekkin on huomannut että lääke auttaa. Ennakoi, anna ajoissa, ennen kun rupeaa ahdistamaan, mieluummin usein kun liian harvoin. Ja tarvitseeko lääkettä todella? Kyllä pienikin tajuaa ottaa lääkkeen jos apua on...

jaksamista.

Kylla tuonikainen jo tajuaa.



4

Kyllähän se jo ymmärtää puhetta.

Ei koko painolla mut silleen että ei pääse huitomaan kun kädet on "lukittu"



meillä on kyllä astmalääkkeet otettu yleensä mukisematta kunhan lapsi tajusi että se auttaa. Eiköhän teilläkin.

se tuntuisi siltä, ettei saa hengitettyä, että tukehtuisi.



Ilmankos on aina tapellutkin sitä vastaan, vauvasta alkaen... Hoitava ei tunnu samalta ja Seretidenkin hyväksyy. Ei lapsi sellaista tajua, että vaikka se nyt tuntuu pahalta, niin kohta helpottaa. Ja tukehtumisen tunne on ihan kamala- laukaisee primitiivirefleksin aikuisessakin!



Eli ymmärtäkää rimpuilevia lapsianne ja kokeilkaa muita merkkejäkin, jos lääkäri vaan ymmärtää.

Kun ensin on juteltu perusteellisesti asiasta mikä lääke on ja miksi sitä on otettava. Lapsi voisi itse kokeilla ilman lääkkeenottoa sitä maskia kasvoille, ja jos olisi yhteistyökykyinen, niin voisi itse pidellä sitä pöpeliä kasvoilla samalla kun äiti suihkauttaa lääkkeen.



Toiset lapset myös inhoaa kiinnipitämistä niin että lääkkeenotto onnistuu paremmin kun lapsi seisoo paikallaan ja vanhempi pitää maskia paikallaan lapsen edessä seisten ts. lapseen ei kosketa ollenkaan.



Kolmas vaihtoehto on ottaa lapsi syliin, omat jalat kiedotaan lapsen ympärille niin että omat nilkat on lapsen etupuolella ristissä. Toisella kädellä otetaan lapsen vartalo tiukkaan halausotteeseen niin että lapsen vasen käsi on omassa vasemmassa kainalossa ja lapsen oikea käsi omassa oikeassa kainalossa. Siitä yltää vielä oikealla kädellä pitelemään maskia lapsen kasvoilla. Tai ainakin minä, iso ihminen yletyn.



Jos oikein hankalaksi menee, lääkkeen voi antaa lapsen nukkuessa, mikä on toki hiukan hankalaa jos sitä joutuu antamaan monta kertaa päivässä.



T: kolmen astmaatikon äiti

ja lapsi on rimpuilun jälkeen entistä väsyneempi. Eli 3-vuotias saa vaan tukea ajatukselleen että lääkeen otto on kamalaa. Me yritettiin joskus nukkuessa, välillä onnistui välillä ei. Toinen konsti oli lukea tai laittaa video pyörimään ja antaa henkäys kerrallaan - siis ei pidetty sitä maskia naamalla koko ajan. Muistaakseni isommalle voi myös ottaa maskiosan pois ja antaa lapsen imeä suoraan piipusta- voi kyllä olla että kaikissa malleissa näin ei voi tehdä.



Voimia teille. Tuo on kauheaa aikka.

ei tarvitse käyttää sitä babyhalerin maskia naamalla. Lapsi ei ole aiemmin saanut astmakohtausta ennen eilistä ja se on uusi pelottava kokemus, varsinkin kun naamalle painetaan väkisin.

astma todettiin lapsen ollessa 3v. (on nyt 5v.) ja alkuun varsinkin yöllä ventolinen ottaminen ei tahtonut onnistua, eli mies piti kiinni ja minä annoin väkisin maskin kanssa.

ilta-ja aamu lääkkeet on kyllä ottanut aina melko hyvin.



Mutta siis meillä auttoi se,että sanoin lapsen joutuvaan sairaalaan ja siellä lääke annetaan rokotuksena :/. Juu on kyllä ilkeätä,mutta kun se lääke on pakko saada menemään. Lapsi siis pelkäsi/pelkää yli kaiken rokotuksia ja verikokeita.

Meillä perheessä myös kolme astmaatikkoa. Ja kyllä on kahden nuorimman kanssa saanut tapella, että saatiin lääke annettua!! Ei siinä auta mitkään selittelyt... Kun oli pari viikkoa annettu, niin sitten rupes hiukan helpottaan. Nyt ottavat jo ihan reippaasti kaikki! Hermoja kysyy ja kyllä mullakin oli vaikeeta saada aluksi pysymään paikoillaan. Mä otan lapsen jalat omien jalkojeni väliin ja kädet sidon mun käsien avulla mun kainaloihin. Sillä tyylillä saan ainakin yleensä annettua!



Voimia!!

Sitä annetaan lapsen ollessa tervekin eli jaksaa kyllä todella rimpuilla vastaan.



Meillä on auttanut, kun lapsi saa "itse" ottaa lääkkeen. Pitää itse babyhaleria ja samalla kehutaan, miten hienosti asian hoitaa. Tietenkin itse painetaan sumute ja vahditaan vieressä.



Ja onhan aina olemassa lahjonta ja uhkailu... Hyvin otetusta lääkkeestä saa jotain tms. jos muu ei tehoa. Pienempi paha se on.