Lue keskustelun säännöt.
Miksi "lapselliset" usein pitää lapsettomien elämää haljuna?
11.01.2010 |
Tähän ajatusmaailmaan olen törmännyt oikeassa elämässä ja täälläkin.
Miksi se on niin vaikea ymmärtää, että elämää on ilman lapsiakin? Osa on ihan omasta tahdosta lapsettomia, mutta sitten on myös näitä, jotka ei saa lapsia syystä tai toisesta.
Ja en ymmärrä kommentteja, joissa sanotaan, että olihan se elämä aika haljua ennen lapsia. Mutta entäs jos et ikinä olisi saanut lasta, olisitko siltikin pitänyt elämääsi haljuna, vaikket edes tietäisi millaista elämä lasten kanssa on.
Kommentit (89)
Ei se ole syvällistä tai vähemmän kivaa. Lapseton elämä on haljua. Sano mitä sanot. Itse nimenomaan kuvasit sitä pinnallisilla termeillä. Kertonee kaiken.
ihmiset ovat erilaisia? Sulle lapseton elämä on ollut hajutonta ja mautonta, mulle se ei ole sitä ollut. Ehkä sä et alunperinkään ole pystynyt elämään omana itsenäsi vaan identiteettiä on pitänyt hakea lasten kautta...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Se juuri on sitä elämää. Lapseton voi elää pintaelämää, lapsellinen ei koskaan.
se on just toisinpäin. Nyt mulla on 2 lasta ja elämä on kyllä paljon simppelimpää mitä aiemmin oli. Eli siinä mielessä joku lapseton voi olla tosiaan oikeassa, että lapsiperheen äiti näkee mailmaa paljon vähemmän. Miksi tätä on niin vaikea tunnustaa? Mä ainakin kahden lapsen äitinä olen tämän valmis tunnustamaan. Mutta aikansa kutakin. Lapset pian kasvaa ja sitten ei tarvii koko aikaa olla kotona niiden kanssa.
paljon enemmän kuin ennen lapsia.Ennen lapsia olin käynyt kerran Rodoksella ja pari kertaa Tllinnassa ja Norjassa. Nyt lapset ovat 6v ja 7v ja ollaan reissattu ihan älyttömästi palloa ympäri.
eivät lapset ole koskaan identiteetti tai sen korvike, vaan nimenomaan väylä omaan itseen.
Enkähän ole näkemykseni kanssa yksin, mutta toki me kaikki miljoonat ollaan väärässä.
ei kaikki vanhemmat ole hyviä vanhempia. Joillekin ne omaan napaan liittyvät pinnalliset jutut menevät lapsen edelle.
Se juuri on sitä elämää. Lapseton voi elää pintaelämää, lapsellinen ei koskaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
lapset eivät ole mikään elämän itseisarvo, eli hyvää elämää voi elää ilman niitä lapsiakin. Itseasiassa mua on aina ihmetyttänyt se, että pienten lasten vanhemmat on kovin hanakasti kyselemässä aina lapsettomilta että ootteko ajatellu lapsia ja koskas teillä aletaan perheelliseksi, ihan kuin niillä olisi ihan hirveä hinku saada kaikki muutkin ihmiset siihen samaan suohon tarpomaan.
kuinka se että on saanut/tehnyt lapsia tuo mukanaan tuon toisten elämän arvostelemisen oikeuden. Viekö vanhemmuus järjen?
Aika simppeli asia. Ihmisillä on omat elämänsä, tapansa ja arvomaailmansa. Se mikä sopii hyvin toiselle, on toiselle painajainen. Vanhemmuus ei tee ihmisestä toista parempaa.
Yhden lapsen äitinä herätän muiden vanhempien joukossa ihmetystä siksi että meillä on ''vain'' yksi lapsi. Eli mikään ei riitä. Jollei sinulla ole vähintään kaksi lasta, et tiedä etkä ole kokenut mitään.
Olen tyytyväinen elämääni, samoin ovat monet lapsettomat ystäväni. Eli muita arvostelevat vanhemmat: Mitä jos hankkisitten elämäänne oikeaa sisältöä että voisitte elää sitä omaa elämäänne ilman että sotkeudutte toisten asioihin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kuinka se että on saanut/tehnyt lapsia tuo mukanaan tuon toisten elämän arvostelemisen oikeuden. Viekö vanhemmuus järjen? Aika simppeli asia. Ihmisillä on omat elämänsä, tapansa ja arvomaailmansa. Se mikä sopii hyvin toiselle, on toiselle painajainen. Vanhemmuus ei tee ihmisestä toista parempaa. Yhden lapsen äitinä herätän muiden vanhempien joukossa ihmetystä siksi että meillä on ''vain'' yksi lapsi. Eli mikään ei riitä. Jollei sinulla ole vähintään kaksi lasta, et tiedä etkä ole kokenut mitään. Olen tyytyväinen elämääni, samoin ovat monet lapsettomat ystäväni. Eli muita arvostelevat vanhemmat: Mitä jos hankkisitten elämäänne oikeaa sisältöä että voisitte elää sitä omaa elämäänne ilman että sotkeudutte toisten asioihin?
voin kertoa että lapsettomat ne vasta arvosteleekin. Minulla on kaksi lapsetonta siskoa, joilta tulee niin yleispätevää ja jumalaista elämänohjetta joka rakoon. Ja lapsettomia työkavereita, jotka jaksaa neuvoa, opastaa, päteä ja paheksua.
Yksikään pienten lasten äiti tai isä ei esimerkiksi ole jaksanut saarnata samassa mitassa, miten sairaan lapsen kanssa eletään kuin tämä lapseton lähipiiri.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
etteivät tajua että lapsettomassa elämässäkin voi olla paljon sisältöä, eikä vana pinnallista. Omassa tuttavapiirissäni suurin osa vapaaehtoisesti lapsettomista tekee esim. vapaaehtoistyötä lasten, vanhusten tai ympäristöasioiden hyväksi. Ja muitakin ihmissuhteita on olemassa kuin vanhempana oleminen lapselle! Eikö sisätlöä muka tuo suhteet ystäviin, sukulaisiin, puolisoon, omaan lapsuudenperheeseen jne.?
Sisältöä elämään voi tuoda myös työ, etenkin jos on vaikka tutkija, lääkäri tai taiteilija.
Itsellä on lapsia, mutta eivät todellakaan ole ainoa elämän sisältö! Kyllä sitä sisältöä tulee muualtakin ja paljon. Ja tuntuu että tosi monella vanhemmalla se elämän sisältö on aika pinnalista, haalarimerkeillä ja (lasten) harrastuksilla päteminen tuntuu olevan huomattavan tärkeää hämmästyttävän monille.
voin kertoa että lapsettomat ne vasta arvosteleekin. Minulla on kaksi lapsetonta siskoa, joilta tulee niin yleispätevää ja jumalaista elämänohjetta joka rakoon. Ja lapsettomia työkavereita, jotka jaksaa neuvoa, opastaa, päteä ja paheksua.
Yksikään pienten lasten äiti tai isä ei esimerkiksi ole jaksanut saarnata samassa mitassa, miten sairaan lapsen kanssa eletään kuin tämä lapseton lähipiiri.
Ja voi sitä paskantärkeydn, paremmin toetämisen ja ohjeen antamisen määrää meillä käydessään; pitäisi tehdä niin ja näin ja ei saa nataa tuota ja tätä jne. Saisi itse edes ukkonsa pidettyä vuotta kauempaa ja tekis yhden mukulan ja tulis sitten vasta neuvomaan miten niitä lapsia pitää kasvattaa, mitä liikuntaa harrastaa ja mitä syödä...hrrr
Sisältö jatkuu mainoksen alla
miksi elämässä pitää kilpailla suorituksilla. Pitää olla lapsia, mahdollisimman monta, pitää olla ankeaa, kiirettä, rahanpuutetta jne. Pitää olla kurjuutta, että sitä voidaan edes kutsua elämäksi. Ja sitten kuitenkin lapset, uskollinen mies, perhe on niitä asioista, joista onnen uskotaan löytyvän. Todella outoa!
Mulla on yksi "vanhoilla päivillä" saatu lapsia. Emme mieheni kanssa koskaan halunneet enempää. Toki tätäkin lasta tehtiin pitkän aikaa.
Puistossa mammat koko ajan kyselee, että tuleeko lisää, ja koska tulee, montako. He varmaan pitävät minua niin häiriintyneenä, kun sanon, ettei lisää tule. Ihan kuin olisin heidän silmissään lapseton, koska mulla on vaan yksi lapsi. Itse haluan olla hyvä vanhempi tälle lapselle ja siltikin elää omaa elämääni. En usko, että pystyisin siihen useamman lapsen kanssa.
Eli muita arvostelevat vanhemmat: Mitä jos hankkisitten elämäänne oikeaa sisältöä että voisitte elää sitä omaa elämäänne ilman että sotkeudutte toisten asioihin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ja kaiken tuon voi tehdä, vaikka olisi lapsiakin.
Joten lapseton on vain yhtä elämänosaa köyhempi, vaikka saisi kaiken tuonkin.
että ovatko ajatelleen hankkia lapsia. Ihan samalla tavalla kyselen muistakin isommista asioista (esim. väitelleiltä tutuilta ovatko ajatelleet mennä ulkomaille post doc hommiin), eikä se tarkoita että minusta kaikkien pitäisi hankkia lapsia :) Jokainen tekee omat ratkaisunsa, minusta vaan on mielenkiintoista keskustella niistä.
lapset eivät ole mikään elämän itseisarvo, eli hyvää elämää voi elää ilman niitä lapsiakin. Itseasiassa mua on aina ihmetyttänyt se, että pienten lasten vanhemmat on kovin hanakasti kyselemässä aina lapsettomilta että ootteko ajatellu lapsia ja koskas teillä aletaan perheelliseksi, ihan kuin niillä olisi ihan hirveä hinku saada kaikki muutkin ihmiset siihen samaan suohon tarpomaan.
sen oman elämänsä hallintaan, kuin sotkea toisten. Ihan sama onko lapsia tai ei, ääliöitä löytyy aina!!
mutat läheskään kaikki lapselliset eivät sitä tee. Eli hekin jäävät yhtä elämänosaa käyhemmiksi.
Harva ehtii tai edes voi kokea KAIKKEA mahdollista elämää rikastuttavaa asiaa, joten miksi pitää älytöntä melua yhdestä asiasta ja tuomita sitä ilman olevat jotenkin ratkaisevasti pinnallisemmiksi, haljumpaa elämää eläviksi jne.?
ja kaiken tuon voi tehdä, vaikka olisi lapsiakin.
Joten lapseton on vain yhtä elämänosaa köyhempi, vaikka saisi kaiken tuonkin.
Ja ei kai kaikki lapsettomatkaan tuota kaikkea tee tai halua tehdä? Ei kaikki lapsettomatkaan ole ydinfysiikan tutkijoita, jotka notkuu vanhainkodeissa viikonloput.
ja kaiken tuon voi tehdä, vaikka olisi lapsiakin. Joten lapseton on vain yhtä elämänosaa köyhempi, vaikka saisi kaiken tuonkin.
Kaikki hevosettomat ihmiset ovat yhtä elämänosaa köyhempiä, eikä heillä ole sisältöä elämässään. Elämän tarkoituksen löytää vasta sitten kun on hankkinut hevosen.
se on just toisinpäin. Nyt mulla on 2 lasta ja elämä on kyllä paljon simppelimpää mitä aiemmin oli. Eli siinä mielessä joku lapseton voi olla tosiaan oikeassa, että lapsiperheen äiti näkee mailmaa paljon vähemmän. Miksi tätä on niin vaikea tunnustaa? Mä ainakin kahden lapsen äitinä olen tämän valmis tunnustamaan. Mutta aikansa kutakin. Lapset pian kasvaa ja sitten ei tarvii koko aikaa olla kotona niiden kanssa.