Lue keskustelun säännöt.
miten te selviätte paniikkikohtauksesta?
09.01.2010 |
jos ei ole lääkitystä.
mua helpottaa se, että tunnistan mistä on kyse ja tiedän että se jonkin ajan kuluttua helpottaa. halaus tai silittäminen, hierominen tms. rentoutuminen auttaa myös vähän. yritän hengittää syvään, vaikka tuntuu etten saa happea. koitan minimoida melun ympäriltä ja saada rauhaa ympärille.
kaikesta huolimatta olo on ihan hirveä kun kohtaus yllättää.
Kommentit (10)
eli juuri silitys ja lähellä pito tiukassakin otteessa. Koska paniikkikohtaus on psyykkinen reaktio niin uskoisin, että fyysisten tuntemusten "mieleenpalauttaminen" auttaa.
Hengitysharjoitukset ovat myös todella hyviä - niitä kannattaa treenata etukäteen esim. lievempää stressitilannetta helpottamaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Niin johan alkaa kohtaukset helpottamaan.
Niin johan alkaa kohtaukset helpottamaan.
autoa ei voi ajaa jos semmoista ottaa.
johan ap:kin sanoi ettei tarvi lääkitystä.
Ja luottamalla siihen, että se menee kohta ohi - ainahan se on mennyt. Tavallaan otan sen kohtauksen vastaan. Vähän niin kuin supistuksen synnytyksessä: nyt se tulee, tulee, pahenee, nyt alkaa helpottamaan, kohta loppuu jne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
yleensä se tulee ison marketin kassalla. Siinä on yleensä vitsit vähissä kun pakko on pakata tavarat ja niitä on ylensä paljon. Monta kertaa on tullut sellainen tunne että taju lähtee justiinsa. Erilaisilla pienillä kikoilla saa oloa edes inan verran siedettävämmäksi. Esim. olen hetken aikaa hengittämättä, tai sitten yritän mahdollisimman nopeasti laittaa tavarat kärryyn, keskitän katseeni johinkin yksityiskohtaan, jos olen miehen kanssa, pyydän miestä pakkaamaan, hypistelen taskussani esim avaimia. Tai sitten vain käytän ns. sisäistä puhetta ja juttelen itselleni että "siis tää on ihan älyttömän ihanaa käydä täällä kaupassa, tosi mahtavaa..." :))) Kuulostaa tosi pölvästiltä, mutta ei sellaiset joilla ei paniikkihäiriötä ole, voi tästä juuri mitään ymmärtää. Minulla kohtaus helpottaa heti kun pääsen kaupasta ulos ja sitten kaikki on ok.
Tai kaikkein mieluiten lähden ulos, ihan mihin tahansa missä on ihmisiä, mutta kolmen tenavan kanssa aika hankalaa. Varsinkin kun hösääminen ja hoppuilu vaan pahentaa tilannetta... Kaikki pitäisi tehdä suorastaan yliampuvan hitaasti ja rauhallisesti...
Tai sitten vaan soitan jollekin. Mieluiten kaverille, joka tietää mistä on kyse ja jaksaa jutella jostain ihan muusta niin kauan, että kohtaus menee ohi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
hae lääkitys
minulla se vähentää huomattavasti kohtausten määrää, mutta kyllä niitä silti pahimmissa paikoissa tulee
t. se markettipanikoija
hae lääkitys
ja kärsi sivuoireet? Ja kärsi sit aikanaan vieroitusoireet?
Jos kohtauksia on paljon, on lääkitys tietty paikallaan. Mulla ekalla kertaa alkoi tulla 5-6 kertaa päivässä, sen jälkeen en ole päästänyt niin pahaksi... Mutta mielelläni en niitä lääkkeitä syö. Etenkin aluksi ne ei vaikuta missään ja sivuoireet voi olla tosi pahoja, onneks ne helpottaa ajan kanssa mutta ei niitä ihan huvikseen kärsi, jos selviää ilman lääkitystä parilla kohtauksella kuukaudessa...
Vieroitusoireet on sit kans luku sinänsä...
vaan muita tapoja lievittää oloa kohtauksen tullessa.
omat kohtaukset ovat harventuneet tosi paljon, tänään sain pitkästä aikaa. en katso lääkityksen olevan nykyisessä tilanteessani aiheellista. lääkkeet voi olla hyvä juttu, jos oireet ovat niin vaikeat ja esiintyvät tiuhaan. mutta ei mielestäni kannata kevyin perustein napsia jos pärjää ilmankin.
ap