Miltä tuntuu pudota yläluokasta köyhemmäksi, jopa käyhäksi ?
Mitä on tapahtunut, miltä tuntuu, oletteko tyytyväisiä vai haikailetteko yläluokkaisemman elämän parin.
Mitä hyvää on tullut elämään, siis kun ertaa aikaisempaa yläluokkaista nykyiseen elämäntilanteeseen/tasoon.
Onko pudotus tullut lapsuuden kodin jälkeen vai onko se tullut myöhemmällä iällä.
Itselläni on ainakin köyhästä lapsuuden kodista lähtöisin omia pieniä hankaluuksia elää ylempää keskiluokkaista elämää.
Vanhempien kanssa, eikä vanhojen lapsuuden tuttujenkaan kanssa ole juuri mitään keskuksteltavaa, kun viinan hinnan nousu ei kiinnosta, vaan pelaisin mieluuumin pörssipeliä ja keskustelisin talouden muuttumisesta ja liiketoiminnasta.
Toisaalta koen oloni hetkittäin "kömpelöksi", koska kotoa ei ole tullut mitään evästystä mihinkään, vaan siellä on aina eletty kuin pellossa.
Toisaalta olen erittäin kiitolllinen sinnikkyydelleni fiksuudelleni ja omatoimisuudelleni, että voin elää huolettomampaa elämää, kuin lapsuudessani.
Elämä on helvetin paljon helpompaa, kun ei "koskaan" tarvitse miettiä mitä mikäkin maksaa. Joka kuukausi jää taloudelta noin 3000 € säästöön, vaikka ei juuri yritä säästääkään. Maksettavana on kuitenkin asuntolainaa ja opintolainaa.
mulla oli aika taloudellisesti (ja muutenkin) hyvä lapsuus, ja nyt on aika tiukkaa rahapuoli. en kaipaa muuta kuin sen helppouden. ei tulis mieleenkään olla kiinnostunut pörssipeleistä ;) köyhästä kodistakin voi saada hyvät eväät elämään - usein niin päin tajuaa arvostaa todellisia juttuja... turvaa, terveyttä, laatua... ei välttämättä mitään nousukasmaista. ei kaikki köyhät elä kuin pellossa.
okei, tää tais olla taas provo. sääli ettei tääl oo oikein todellisia ihmisiä kirjoittamassa.
toivotaan kuitenkin että jokainen osaisi nauttia juuri omasta elämästään ja ymmärtäisi niitä muitakin, jotka eivät samankaltaista elämää elelekään.