Miksi kastatte lapsenne?

Aina voi tulla yllätyksiä (esim. kätkytkuolema). Vaikea uskoa, että vastasyntyneellä olisi oma usko, jonka avulla hän pelastuisi. (Miksi uskoa pitäisi levittää ja tehdä kaikista opetuslapsia, jos usko on jo vastasyntyneellä?) Jos uskotte, että vastasyntynyt saattaa joutua ilman kastetta helvettiin, luulisi, että haluaisitte kastaa lapsen välittömästi syntymän jälkeen?

vastauksena tuohon sairaalassa kastamiseen; niinhän tehdäänkin, jos pelätään lapsen kuolevan pian. Annetaan hätäkaste, jota ei tarvitse (eikä voikaan) uusia.

Katekismuksesta;

"...Herramme Jeesus Kristus lausuu Markuksen viimeisessä luvussa: “Joka uskoo ja kastetaan, se pelastuu, mutta joka ei usko, se tuomitaan kadotukseen.”

Tämän perusteella usko on tärkeämpi. Eli jos usko puuttuu, ei pääse taivaaseen. Mutta kasteen puuttuminen ei olisi niin vakava asia. Itse ajattelen kuten tuo vanhoillislestadiolainen, että kastamaton vauva olisi taivaskelpoinen, mutta käsittääkseni kirkon oppi ei sitä missään sano. Se jää siis uskon varaan, emme saa sitä täällä maan päällä varmasti tietää. Tässä on yksi syy siihen, miksi haluan kastaa lapseni vauvoina, en vasta sitten kun tekevät oman uskonratkaisunsa (esim. vapaissa suunnissa).

Korjatkoon joku teologi, jos olen väärässä :-)

T: Se, joka sanoi, että joka uskoo ja kastetaan pelastuu

Uskoo ja kastetaan. Siis ensin tullaan uskoon ja vasta sitten otetaan kaste.

Kun ihminen kasvaa ja tulee omaa tahtoa, ihminen tekee valintoja, jotka ovat vääriä. Hän tekee syntiä. Synti vie meidät eroon Jumalasta. Jos emme pyydä ja usko syntejämme anteeksi ts. palaa kasteen armoon, joudumme kadotukseen. vauva ei osaa tehdä tätä tekosyntyä, hän on ainoastaan perisynnin alainen.



(Miksi uskoa pitäisi levittää ja tehdä kaikista opetuslapsia, jos usko on jo vastasyntyneellä?)

Uskoo ja kastetaan. Siis ensin tullaan uskoon ja vasta sitten otetaan kaste.

Jos siellä sanotaan, että uskoo ja kastetaan, mistä tiedät, onko se vain sattumalta tuo sanajärjestys ja voisi yhtä hyvin olla kastetaan ja uskoo? Missään ei kyllä noin sanota, että sen pitäisi olla tuossa järjestyksessä. Sitäpaitsi olen kuullut, että jo ensimmäiset kristityt kastettiin perheittäin. Yhtä hyvin siis vauvat kuin vaaritkin.

että hänet voisi kastaa? Vai pitääkö olla täysi-ikäinen? Mitä uskominen tarkoittaa? Pitäisikö kaikkien kirkkoon kuuluvien uskoa?

Uskoo ja kastetaan. Siis ensin tullaan uskoon ja vasta sitten otetaan kaste.

Joka uskoo ja kastetaan. Ja ihan järkeenkäypää onkin niin. Eikä raamatussa puhuta mitään lapsikasteesta. Perhepiiri voi tarkoittaa vain aikuisia uskoon tulleita.

Jos toimittaisiin raamatun ohjeiden mukaan, ensin otettaisiin vastaan usko ja vasta sitten kaste. Ja kaikkien kasteella käyvien pitäisi olla uskovia ihmisiä.

Tämä uskovien kaste on vapaiden suuntien kastekäsitys, ei luterilaisten.

Jos toimittaisiin raamatun ohjeiden mukaan, ensin otettaisiin vastaan usko ja vasta sitten kaste. Ja kaikkien kasteella käyvien pitäisi olla uskovia ihmisiä.

Lapsella ei voi sellaista uskoa, vastasyntyneenä etenkään, että se riittäisi kasteeseen.

Juuri noinpäin se raamatussa sanotaan.

Joka uskoo ja kastetaan. Ja ihan järkeenkäypää onkin niin. Eikä raamatussa puhuta mitään lapsikasteesta. Perhepiiri voi tarkoittaa vain aikuisia uskoon tulleita.

Entä jos se onkin hälläväliä kummin päin? Kuinka sen sitten sanoisit? Pitäisikö Raamatussa sanoa silloin, että "joka uskoo ja kastetaan (ihan sama kummin päin)"?

Rautalankaa: Ei siellä missään sanota, että sen pitäisi olla juuri tuossa järjestyksessä. Vähän sama kuin että minä sanoisin, että olemme ottaneet kissan ja koiran ja sinä päättelisit siitä, että ahaa, he ovat ensin ottaneet kissan ja sitten vasta koiran.

Raamatussa sanotaan myös muistaakseni, että monia perheitä meni kasteelle. Ei siinä rajata vauvoja tai lapsia pois. Eikä Raamatusta löydy muutenkaan kaikkia ohjeita kirkollisiin toimituksiin, vai missä puhutaan avioliittoon vihkimisestä? Raamatussa käsketään kastamaan, mutta siis missään ei poissuljeta lapsikastetta.

koska kuulumme luterilaiseen seurakuntaan ja haluamme lapsenkin kuuluvan siihen.



Kastamatta jättäminen on ihan vastaavanlainen arvovalinta. Ihminen ei elä missään arvotyhjiössä, jossa lapsi sitten aikuistuttuaan päättää, että kastetaanko vai ei.

koska kuulumme luterilaiseen seurakuntaan ja haluamme lapsenkin kuuluvan siihen.

Kastamatta jättäminen on ihan vastaavanlainen arvovalinta. Ihminen ei elä missään arvotyhjiössä, jossa lapsi sitten aikuistuttuaan päättää, että kastetaanko vai ei.

Lapsiamme ei ole kastettu, ja minä ja mieheni emme usko kristinuskon Jumalaan tai mihinkään muihinkaan jumaliin tai uskontoihin. Voin silti vakuuttaa, että lapsillamme ei ole minkäänlaista arvotyhjiötä.

Meille humanistiset arvot (esim. keskustelun & ajatuksen vapaus, oikeudenmukaisuus, ekologisuus, globaali rauhantyö, ihmisoikeudet, pyrkimys tietoon ja valistukseen...) ovat erittäin tärkeitä, ja pohdimme päivittäin lasten kanssa erilaisia arvokysymyksiä.

Kirkkoon kuulumattomuus ei tarkoita arvotyhjiötä. Ihminen voi elää eettisesti oikein myös ilman uskontoja.

Koska lapsen usko on katoavaa lajia Kun ihminen kasvaa ja tulee omaa tahtoa, ihminen tekee valintoja, jotka ovat vääriä. Hän tekee syntiä. Synti vie meidät eroon Jumalasta. Jos emme pyydä ja usko syntejämme anteeksi ts. palaa kasteen armoon, joudumme kadotukseen. vauva ei osaa tehdä tätä tekosyntyä, hän on ainoastaan perisynnin alainen.

Onko siis ihan kaikilla vastasyntyneillä lapsilla luterilainen lapsen usko riippumatta siitä, missä kulttuurissa lapsi elää? Mitä tarkoittaa lapsen usko (onko se jo vastasyntyneellä?) ja miksi se on katoavaa lajia?

koska kuulumme luterilaiseen seurakuntaan ja haluamme lapsenkin kuuluvan siihen.

Kastamatta jättäminen on ihan vastaavanlainen arvovalinta. Ihminen ei elä missään arvotyhjiössä, jossa lapsi sitten aikuistuttuaan päättää, että kastetaanko vai ei.

Lapsiamme ei ole kastettu, ja minä ja mieheni emme usko kristinuskon Jumalaan tai mihinkään muihinkaan jumaliin tai uskontoihin. Voin silti vakuuttaa, että lapsillamme ei ole minkäänlaista arvotyhjiötä.

Meille humanistiset arvot (esim. keskustelun & ajatuksen vapaus, oikeudenmukaisuus, ekologisuus, globaali rauhantyö, ihmisoikeudet, pyrkimys tietoon ja valistukseen...) ovat erittäin tärkeitä, ja pohdimme päivittäin lasten kanssa erilaisia arvokysymyksiä.

Kirkkoon kuulumattomuus ei tarkoita arvotyhjiötä. Ihminen voi elää eettisesti oikein myös ilman uskontoja.

Vaan sitä, että moni lapsensa kastamatta jättävä päättää jättää lapsen päätettäväksi, haluaako aikuisiällä kasteen vai ei, vaikka tosiasiassa päätös ei ole ihan noin ihanteellinen.

Ei kannata ottaa noin henkilökohtaisesti.

Vaan sitä, että moni lapsensa kastamatta jättävä päättää jättää lapsen päätettäväksi, haluaako aikuisiällä kasteen vai ei, vaikka tosiasiassa päätös ei ole ihan noin ihanteellinen

Miksi lapsi ei voisi päättää omasta kasteestaan vasta aikuisena? Toki on luonnollista, että jos kirkkoon kuuluminen on vanhemmille tärkeä asia, he haluavat kastaa myös lapsensa. Mutta niinkin voi tehdä, että vanhemmat kertovat omista ajatuksistaan ja antavat sitten lapsen päättää isompana, haluaako hän kasteen vai ei.

Kastamattomuudesta ei seuraa arvotyhjiötä. Mitä muita ongelmia siihen voisi liittyä? Tietysti kaikki vanhemmat tekevät sellaisen ratkaisun, joka sopii heidän perheelleen parhaiten. En vain ymmärrä, miksi kastamattomuus olisi ongelma. jos vanhemmat pitävät sitä hyvänä ratkaisuna.