Miksi kastatte lapsenne?
Alla on luterilaisen kirkon sivuilta tietoa kasteen merkityksestä.
Kastatteko siis lapsenne siksi, että "meissä oleva vanha ihminen on jokapäiväisessä katumuksessa ja parannuksessa upotettava ja surmattava kaikkine synteineen ja pahoine himoineen, ja sen tilalle pitää joka päivä tulla esiin ja nousta ylös uusi ihminen, joka iankaikkisesti elää Jumalalle vanhurskaana ja puhtaana"?
http://www.evl.fi/katekismus/sakramentit/36.html
KASTEEN MERKITYS
Kasteessa Jumala liittää meidät Kristuksen kuolemaan ja ylösnousemukseen. Jumalan Poika on kuollut puolestamme, ja hänen voittonsa kuolemasta antaa meille osallisuuden uuteen elämään.
Kaste velvoittaa luottamaan yksin Kristukseen ja elämään hänen esimerkkinsä mukaisesti. Joudumme kuitenkin joka päivä tunnustamaan, että uuden ihmisen rinnalla meissä elää itsekäs, vanha ihminen, joka vetää meitä pois Jumalan luota.
Kerran saatu kaste kantaa läpi koko elämän. Kasteen liitto on varma silloinkin, kun uskomme horjuu. Kun turvaamme kasteen armoon, meidän ei tarvitse omin voimin tehdä parannusta. Pyhä Henki kitkee meistä joka päivä itsekkyyttämme ja herättää meissä uutta uskoa ja rakkautta. Kaste antaa meille rohkeuden sekä elää että kuolla.
Tiedättehän, että meidät kaikki Kristukseen Jeesukseen kastetut on kastettu hänen kuolemaansa. Näin meidät kasteessa annettiin kuolemaan ja haudattiin yhdessä hänen kanssaan, jotta mekin alkaisimme elää uutta elämää, niin kuin Kristus Isän kirkkauden voimalla herätettiin kuolleista. (Room. 6:3–4)
Astukaamme sen tähden Jumalan eteen vilpittömin sydämin ja varmoina uskossamme, sydän vihmottuna puhtaaksi pahasta omastatunnosta ja ruumis puhtaalla vedellä pestynä. Pysykäämme horjumatta tunnustuksessa ja toivossa, sillä hän, joka on antanut meille lupauksensa, on luotettava. (Hepr. 10:22–23)
MITÄ SITTEN TÄLLAINEN VESIKASTE MERKITSEE? VASTAUS:
Se merkitsee, että meissä oleva vanha ihminen on jokapäiväisessä katumuksessa ja parannuksessa upotettava ja surmattava kaikkine synteineen ja pahoine himoineen, ja sen tilalle pitää joka päivä tulla esiin ja nousta ylös uusi ihminen, joka iankaikkisesti elää Jumalalle vanhurskaana ja puhtaana.
MISSÄ SE ON KIRJOITETTUNA? VASTAUS:
Pyhä Paavali lausuu Roomalaiskirjeen kuudennessa luvussa: ”Me olemme Kristuksen kanssa haudatut kasteen kautta kuolemaan, että niinkuin Kristus herätettiin kuolleista Isän kirkkauden kautta, samoin pitää meidänkin uudessa elämässä vaeltaman.”
(Lutherin Vähä katekismus)
Kommentit (55)
Olen ollut koulussa hereellä tunneilla, ei tartte noita linkittää! :)
Mutta olisit voinut ollu uskontotunnilla hereellä, niin tajuat että PÄÄSIÄINEN liittyy uskontoon, daiju!
Ja mikä taas tulee pakanallisuuteen niin se taas on monesti kytketty myös uskontoon.
Pakanat on niitä reppanoita joita käännytettiin. Mitä sitten jos on ollut noitavainoja ja plaaplaa?
Kevään juhlat on saa olla vaikka maailman ekat juhlat! Mitä sitten?
9
nää agnostikot ja ateistit ynnä pakanat ja ties mitkä tosissani sinä päivänä kun ne ei halua sunnuntaityöstö tuplapalkkaa ja suostuu ihan mielellään olemaan kaikki pääsiäiset ja joulut töissä :)
Niin, ja ottamaan niistäkin sen arkipalkan, koska nehän on kirkkoon kuuluvien juhlia. Vituttaa kun poliitikot ei saa sen vertaa aikaiseksi, että neuvottelisivat pienemmät palkat niille jotka ei kuulu kirkkoon. Vai missä ateistien kirjassa todetaan että sunnuntai muka poikkeais jostain muusta päivästä???
samaa mieltä ollaan
ja tarjota heille jumalan armon ja taivaaseen pääsyn.
Olen aikoinaan miettinyt mihin ja miksi uskon ja haluan opettaa/kasvattaa lapsilleni kristillisen uskon. He voivat itse myöhemmin sitten miettiä mikä on heidän uskonsa ja saavat siitä sitten vaikka luopuakin.
Raamattu on ihmisten kirjoittamaa tekstiä eikä jumalan sanasta sanaan sanelemaa tekstiä.
t. tavallinen tapauskovainen, joka ollut kirkossa varmaan viimeksi jonkun häissä
Kirkon oppi kasteesta on väärä ha se on yksi syy siihen, miksi me vanhoillislestadiolaiset olemme herätysliike; emme tässä asiassa voi uskoa kirkon käsitystä; Raamatussa ei missään kohdassa sanota, että kasteessa (tai ehtoollisessa) saisi synnit anteeksi.
Meissä jokaisessa on perisynti: se on ja pysyy, ja sitä ei missään kasteessa tai synninpäästössä saa anteeksi. Se on osa meitä ihmisiä ja se pysyy. Mutta oleellista ja tärkeää on, että perisynti ei kadota. Me emme joudu perisyntiemme takia kadotukseen vaan tekosyntiemme, jos emme niitä usko anteeksi.
Eli rautalangasta: pieni lapsi ON AIVAN VARMASTI TAIVASKELPOINEN, oli hänet kastettu tai ei. Pieni lapsi on aivan viaton, ei todellakaan riipuvainen ihmiset teosta, kasteesta, päästäkseen taivaaseen.
Ihmiset, miettikää hetki, ennenkuin puhutte kasteesta ja synninpäästöstä samaan aikaan. Jos oikesti uskotte kasteen anteeksiantavaan merkitykseen, te uskotte, että pieni vauva, Jumalan lahja, olisi syntymänsä ja kasteenvälisen ajan paholaisen oma. Te uskotte, että lapsen kuolematon sielu olisi teidän vanhempien käsissä; sitten pelastus on varma, kun viitsitte pitää ristiäiset.
Uskotteko todella niin, että Jumalan ajattelee näin? Että pieni lapsi, vaikkapa syntymän yhteydessä kuollut, ei pääsisi taivaaseen ilman kastetta?
Ei todellakaan.
Jeesus antoi opetuslapsilleen kastekäskyn:
"Menkää ja kastakaa kaikki kansat minun opetuslapsikseni ja opettakaa heitä pitämään kaikki, mitä minä olen teidän käskenyt pitää."
Me kastamme lapsemme siksi, kun Jumalan on käskenyt niin. Emme siksi, että sillä jotenkin pelastaisimme lapsemme, ei toki. Kaste on kaunis sakramentti, jossa iloitsemme Jumalan suuresta lahjasta, vauvasta ja siitä, että liitämme hänet nimellisesti seurakuntaan (jonne hän kyllä takuulla kuuluu ilman kastettakin).
Vanhoillislestadiolainen
Mutta olisit voinut ollu uskontotunnilla hereellä, niin tajuat että PÄÄSIÄINEN liittyy uskontoon, daiju!
Ja mikä taas tulee pakanallisuuteen niin se taas on monesti kytketty myös uskontoon.
Pakanat on niitä reppanoita joita käännytettiin. Mitä sitten jos on ollut noitavainoja ja plaaplaa?Kevään juhlat on saa olla vaikka maailman ekat juhlat! Mitä sitten?
9
Pääsiäistä voi viettää kristillisenä juhlana, mutta myös muilla kuin kristityillä on oikeus juhlia pääsiäisenä. Juhlien kristillinen merkitys tuodaan nykyään erittäin hyvin esille kouluissa ja muuallakin, mutta monet ihmiset eivät tunne juhlien vanhempaa historiaa.
Miksi pakanat muuten ovat reppanoita? Uskonnottomana pidän kaikkia ihmisiä yhtä arvokkaina heidän uskosta tai uskonnottomuudesta riippumatta.
Täytyypä sanoa, että minulle tämä oli uusi näkökulma. En muista kuulleeni asiasta koulun uskonnon tunneilla, vaikka ne tulikin suoritettua hyvillä numeroilla :)
Kirkon oppi kasteesta on väärä ha se on yksi syy siihen, miksi me vanhoillislestadiolaiset olemme herätysliike; emme tässä asiassa voi uskoa kirkon käsitystä; Raamatussa ei missään kohdassa sanota, että kasteessa (tai ehtoollisessa) saisi synnit anteeksi.
Meissä jokaisessa on perisynti: se on ja pysyy, ja sitä ei missään kasteessa tai synninpäästössä saa anteeksi. Se on osa meitä ihmisiä ja se pysyy. Mutta oleellista ja tärkeää on, että perisynti ei kadota. Me emme joudu perisyntiemme takia kadotukseen vaan tekosyntiemme, jos emme niitä usko anteeksi.
Eli rautalangasta: pieni lapsi ON AIVAN VARMASTI TAIVASKELPOINEN, oli hänet kastettu tai ei. Pieni lapsi on aivan viaton, ei todellakaan riipuvainen ihmiset teosta, kasteesta, päästäkseen taivaaseen.
Ihmiset, miettikää hetki, ennenkuin puhutte kasteesta ja synninpäästöstä samaan aikaan. Jos oikesti uskotte kasteen anteeksiantavaan merkitykseen, te uskotte, että pieni vauva, Jumalan lahja, olisi syntymänsä ja kasteenvälisen ajan paholaisen oma. Te uskotte, että lapsen kuolematon sielu olisi teidän vanhempien käsissä; sitten pelastus on varma, kun viitsitte pitää ristiäiset.
Uskotteko todella niin, että Jumalan ajattelee näin? Että pieni lapsi, vaikkapa syntymän yhteydessä kuollut, ei pääsisi taivaaseen ilman kastetta?
Ei todellakaan.
Jeesus antoi opetuslapsilleen kastekäskyn:
"Menkää ja kastakaa kaikki kansat minun opetuslapsikseni ja opettakaa heitä pitämään kaikki, mitä minä olen teidän käskenyt pitää."
Me kastamme lapsemme siksi, kun Jumalan on käskenyt niin. Emme siksi, että sillä jotenkin pelastaisimme lapsemme, ei toki. Kaste on kaunis sakramentti, jossa iloitsemme Jumalan suuresta lahjasta, vauvasta ja siitä, että liitämme hänet nimellisesti seurakuntaan (jonne hän kyllä takuulla kuuluu ilman kastettakin).
Vanhoillislestadiolainen
Juu, mutta USKONTO on se syy, miksi saa palkkaa vapaalta!
Vaikka juhlisit pääsiäistä munimalla kultamunia, niin se ei ole syy miksi suomalainen palkansaaja saa palkallisen vapaan!!!
Se syy on sielä että on olemassa uskonnollinen juhla.
Tajua nyt.
Ei minua kiinnosta juhliiko naapuri jouluna kristuksen syntymää tai kuuluuko se sinulle miten me juhlitaan. Mutta uskonnon vuoksi joulu on palkallinen vapaa EI JOULUPUKIN!
9
Kyllä minä pidän entisajan pakanaa reppanana: valitsi joko uskonnnon tai kuoleman.
Mitä sää oot koulussa opiskellu?
Tänä päivänä on sentään vapaus alkaa vaikka muslimiksi.
Itse kun teininä liityin kirkkoon niin muutama vaihtoi helluntaisuudesta pois.
Ei minusta kenenkään tartte kuulua kirkkoon, tai olla joku himouskova. Minulla on oma tapani uskoa ja olla.
9
Olen samaa mieltä siitä, että ihmiset ovat yhtä arvokkaita uskosta tai uskonnottomuudesta riippumatta. Olen ihan ymmälläni siitä, miten suvaitsemattomassa yhteiskunnassa elämme edelleen myös elämänkatsomuksen osalta.
Juu, mutta USKONTO on se syy, miksi saa palkkaa vapaalta! Vaikka juhlisit pääsiäistä munimalla kultamunia, niin se ei ole syy miksi suomalainen palkansaaja saa palkallisen vapaan!!! Se syy on sielä että on olemassa uskonnollinen juhla. Tajua nyt. Ei minua kiinnosta juhliiko naapuri jouluna kristuksen syntymää tai kuuluuko se sinulle miten me juhlitaan. Mutta uskonnon vuoksi joulu on palkallinen vapaa EI JOULUPUKIN! 9
Voi sinua. Ota ihan iisisti, se voi tuntua sinustakin mukavalta.
Mää otan iisisti.
Saisko nyt jotain järkeviä perusteluja tähän KESKUSTELUUN?
Et sää ainakaan kumoa niitä.
9
valmiit meno, ei tarvi keksiä itse mitään riittejä. Ei noihin höpinöihin tarvi silti uskoa.
että ilman uskontoa meillä ei olisi mitään vapaapäiviä?
Kristilliset juhlat on sijoitettu niille paikoille, joilla on ollut ennenkin tärkeitä juhlia. Kyllä niitä juhlia on juhlittu ennen kristinuskoa eikä silloin ole tehty töitä.
Juu, mutta USKONTO on se syy, miksi saa palkkaa vapaalta!
Vaikka juhlisit pääsiäistä munimalla kultamunia, niin se ei ole syy miksi suomalainen palkansaaja saa palkallisen vapaan!!!
Se syy on sielä että on olemassa uskonnollinen juhla.Tajua nyt.
Ei minua kiinnosta juhliiko naapuri jouluna kristuksen syntymää tai kuuluuko se sinulle miten me juhlitaan. Mutta uskonnon vuoksi joulu on palkallinen vapaa EI JOULUPUKIN!9
Kastetaan siksi, että se on helppoa valmiit meno, ei tarvi keksiä itse mitään riittejä. Ei noihin höpinöihin tarvi silti uskoa.
Nykyään on saatavilla myös uskonnottomia puhujia, jotka osaavat asiansa. Yksissä häissä oli tällainen puhuja, ja häät jäivät mieleen koskettavan kauniina. Vihkiminen tapahtui ulkona kauniin luonnon keskellä. Puhe oli henkilökohtainen, liikuttava ja samalla myös humoristinen.
Me olemme rakentaneet juhlat itse. Hyvää musiikkia, sukulaisen puhe, yhteislaulu, nimenarvuuttelu.
Kyllä meillä pääsiäistä vietetään, vaikka ei kirkkoon kuuluta. Eihän pääsiäisen viettoa ole raamatussa asetettu. Itse asiassa siitä ei puhuta mitään, kuten ei joulustakaan. Ja ihan mielelläni olen töissä em juhlapyhinä.
Kirkon oppi, joka katekismuksessa lukee, on kyllä paljon vanhempi kuin lestadiolainen traditio. Itse en voi allekirjoittaa tuota sinun näkökulmaasi, vaikka siinä itua onkin. Jeesus itse sanoi aivan selkeästi, että se joka uskoo ja kastetaan pelastuu. Siihen tarvitaan siis molemmat. Syntymättömän tai kastamattoman lapsen kohdalla joudumme valitettavasti elämään sen tiedon kanssa, ettemme voi olla varmoja kuin vasta taivaassa, onko lapsen usko pelastanut kastamattoman lapsen. Tosin itse uskon laillasi, että lapsen usko riittää. Mutta siten ajattelu ei tee minusta kirkon kasteoppia vääräksi. Ei Lestadiuskaan sentään Jeesuksen sanoja kumonnut!
Kirkon oppi kasteesta on väärä ha se on yksi syy siihen, miksi me vanhoillislestadiolaiset olemme herätysliike; emme tässä asiassa voi uskoa kirkon käsitystä; Raamatussa ei missään kohdassa sanota, että kasteessa (tai ehtoollisessa) saisi synnit anteeksi. Meissä jokaisessa on perisynti: se on ja pysyy, ja sitä ei missään kasteessa tai synninpäästössä saa anteeksi. Se on osa meitä ihmisiä ja se pysyy. Mutta oleellista ja tärkeää on, että perisynti ei kadota. Me emme joudu perisyntiemme takia kadotukseen vaan tekosyntiemme, jos emme niitä usko anteeksi. Eli rautalangasta: pieni lapsi ON AIVAN VARMASTI TAIVASKELPOINEN, oli hänet kastettu tai ei. Pieni lapsi on aivan viaton, ei todellakaan riipuvainen ihmiset teosta, kasteesta, päästäkseen taivaaseen. Ihmiset, miettikää hetki, ennenkuin puhutte kasteesta ja synninpäästöstä samaan aikaan. Jos oikesti uskotte kasteen anteeksiantavaan merkitykseen, te uskotte, että pieni vauva, Jumalan lahja, olisi syntymänsä ja kasteenvälisen ajan paholaisen oma. Te uskotte, että lapsen kuolematon sielu olisi teidän vanhempien käsissä; sitten pelastus on varma, kun viitsitte pitää ristiäiset. Uskotteko todella niin, että Jumalan ajattelee näin? Että pieni lapsi, vaikkapa syntymän yhteydessä kuollut, ei pääsisi taivaaseen ilman kastetta? Ei todellakaan. Jeesus antoi opetuslapsilleen kastekäskyn: "Menkää ja kastakaa kaikki kansat minun opetuslapsikseni ja opettakaa heitä pitämään kaikki, mitä minä olen teidän käskenyt pitää." Me kastamme lapsemme siksi, kun Jumalan on käskenyt niin. Emme siksi, että sillä jotenkin pelastaisimme lapsemme, ei toki. Kaste on kaunis sakramentti, jossa iloitsemme Jumalan suuresta lahjasta, vauvasta ja siitä, että liitämme hänet nimellisesti seurakuntaan (jonne hän kyllä takuulla kuuluu ilman kastettakin). Vanhoillislestadiolainen
Kirkon oppi kasteesta on väärä ha se on yksi syy siihen, miksi me vanhoillislestadiolaiset olemme herätysliike; emme tässä asiassa voi uskoa kirkon käsitystä; Raamatussa ei missään kohdassa sanota, että kasteessa (tai ehtoollisessa) saisi synnit anteeksi. Meissä jokaisessa on perisynti: se on ja pysyy, ja sitä ei missään kasteessa tai synninpäästössä saa anteeksi. Se on osa meitä ihmisiä ja se pysyy. Mutta oleellista ja tärkeää on, että perisynti ei kadota. Me emme joudu perisyntiemme takia kadotukseen vaan tekosyntiemme, jos emme niitä usko anteeksi. Eli rautalangasta: pieni lapsi ON AIVAN VARMASTI TAIVASKELPOINEN, oli hänet kastettu tai ei. Pieni lapsi on aivan viaton, ei todellakaan riipuvainen ihmiset teosta, kasteesta, päästäkseen taivaaseen. Ihmiset, miettikää hetki, ennenkuin puhutte kasteesta ja synninpäästöstä samaan aikaan. Jos oikesti uskotte kasteen anteeksiantavaan merkitykseen, te uskotte, että pieni vauva, Jumalan lahja, olisi syntymänsä ja kasteenvälisen ajan paholaisen oma. Te uskotte, että lapsen kuolematon sielu olisi teidän vanhempien käsissä; sitten pelastus on varma, kun viitsitte pitää ristiäiset. Uskotteko todella niin, että Jumalan ajattelee näin? Että pieni lapsi, vaikkapa syntymän yhteydessä kuollut, ei pääsisi taivaaseen ilman kastetta? Ei todellakaan. Jeesus antoi opetuslapsilleen kastekäskyn: "Menkää ja kastakaa kaikki kansat minun opetuslapsikseni ja opettakaa heitä pitämään kaikki, mitä minä olen teidän käskenyt pitää." Me kastamme lapsemme siksi, kun Jumalan on käskenyt niin. Emme siksi, että sillä jotenkin pelastaisimme lapsemme, ei toki. Kaste on kaunis sakramentti, jossa iloitsemme Jumalan suuresta lahjasta, vauvasta ja siitä, että liitämme hänet nimellisesti seurakuntaan (jonne hän kyllä takuulla kuuluu ilman kastettakin). Vanhoillislestadiolainen
Syntymättömän tai kastamattoman lapsen kohdalla joudumme valitettavasti elämään sen tiedon kanssa, ettemme voi olla varmoja kuin vasta taivaassa, onko lapsen usko pelastanut kastamattoman lapsen.
Miksi lasta ei sitten kasteta heti synnytyksen jälkeen sairaalassa?
vastauksena tuohon sairaalassa kastamiseen; niinhän tehdäänkin, jos pelätään lapsen kuolevan pian. Annetaan hätäkaste, jota ei tarvitse (eikä voikaan) uusia.
Katekismuksesta;
"...Herramme Jeesus Kristus lausuu Markuksen viimeisessä luvussa: “Joka uskoo ja kastetaan, se pelastuu, mutta joka ei usko, se tuomitaan kadotukseen.”
Tämän perusteella usko on tärkeämpi. Eli jos usko puuttuu, ei pääse taivaaseen. Mutta kasteen puuttuminen ei olisi niin vakava asia. Itse ajattelen kuten tuo vanhoillislestadiolainen, että kastamaton vauva olisi taivaskelpoinen, mutta käsittääkseni kirkon oppi ei sitä missään sano. Se jää siis uskon varaan, emme saa sitä täällä maan päällä varmasti tietää. Tässä on yksi syy siihen, miksi haluan kastaa lapseni vauvoina, en vasta sitten kun tekevät oman uskonratkaisunsa (esim. vapaissa suunnissa).
Korjatkoon joku teologi, jos olen väärässä :-)
T: Se, joka sanoi, että joka uskoo ja kastetaan pelastuu
Olisi kiinnostavaa kuulla, harkitsetteko ollenkaan nimijuhlaa, jos ette ajattele samalla tavalla kasteen merkityksestä kuin kirkko? Vai onko kastejuhla teille silloinkin ainut vaihtoehto?