Lue keskustelun säännöt.
Minä muistan kulkeneeni lapsena 4 kilometrin koulumatkan 34 asteen pakkasessa kävellen
06.01.2010 |
ja vaikka vaatteita varmasti oli vaikka kuinka paljon yllä, muistan että kipeää teki kun silmäripset jäätyivät toisiinsa kiinni ja hengittäminen oli tuskaa!!! Toivon ettei kukaan nykylapsi joutuisi semmoista kärsimään. En minä aikanaan siitä kehittänyt itselleni yhtään lujempaa luonnetta. Itku kurkussa talsin kouluuun ja epätoivo meinasi iskea kun pelkäsin että kuolen sinne pakkaseen.
Kommentit (30)
Huomennakin poika saa tuon 3 kilometrin matkan polkea, vaikka olis 40 astetta pakkasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
jos oli pakkasta enemmän kuin -20, sain yleensä kyydin, mutta äiti tuli aina myöhässä hakemaan. Itsekin muistan joskus olleeni tosi epätoivoinen pahassa lumimyrskyssä.
että millähän muulla poika sitten menis jos ei pyörällä, ehkä kävellen. Koulukyytejä ja pusseja ei tällä perällä kulje ja vanhemmat töissä.
Niin ne kulkee pyörillä naapureisenkin lapset. Mut sellasta se on elämä täällä pohjosessa.
Siperiassa poljin naapurin eukkoa 74 asteen pakkasessa ja persepaljaana. Mutta kyllä oli lämmin.
Huomennakin poika saa tuon 3 kilometrin matkan polkea, vaikka olis 40 astetta pakkasta.
huomiseksi ei ole luvassa 40 asteen pakkasta, ei edes pohjoiseen...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kerran oli pakkasta 32 astetta. Kamalaa!
Yläasteella koulumatka 4,5 km. Jos pakkasta yli 24 astetta sain linja-autorahan, muuten piti kävellä :(
Ikinä en laittaisi omia lapsiani kulkemaan tuollaisessa pakkasessa kouluun. Saavat olla vaikka kotona jos en pääse autolla viemään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ikinä en laittaisi omia lapsiani kulkemaan tuollaisessa pakkasessa kouluun. Saavat olla vaikka kotona jos en pääse autolla viemään.
Ovat itse joutuneet lapsuuden pakkasissa niin koville, ettei löydy enää edes empatiaa. Joten laittavat vahingon kiertämään omille lapsilleen. Jotka toivottavasti itse aikuisena katkaisevat kierteen eivätkä enää kasvata tuollaisia marttyyriäitejä, joiden mielestä lasten pitää mennä yhtä kovan kautta kuin ovat itsekin joutuneet menemään.
Ovat itse joutuneet lapsuuden pakkasissa niin koville, ettei löydy enää edes empatiaa. Joten laittavat vahingon kiertämään omille lapsilleen. Jotka toivottavasti itse aikuisena katkaisevat kierteen eivätkä enää kasvata tuollaisia marttyyriäitejä, joiden mielestä lasten pitää mennä yhtä kovan kautta kuin ovat itsekin joutuneet menemään.
jotka tasottaa joka kiven lapsen elämäntieltä aiheuttaen kahta suurempaa vahinkoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ovat itse joutuneet lapsuuden pakkasissa niin koville, ettei löydy enää edes empatiaa. Joten laittavat vahingon kiertämään omille lapsilleen. Jotka toivottavasti itse aikuisena katkaisevat kierteen eivätkä enää kasvata tuollaisia marttyyriäitejä, joiden mielestä lasten pitää mennä yhtä kovan kautta kuin ovat itsekin joutuneet menemään.jotka tasottaa joka kiven lapsen elämäntieltä aiheuttaen kahta suurempaa vahinkoa.
En kävelisi itsekään yli 20 asteen pakkasessa metriäkään
Ovat itse joutuneet lapsuuden pakkasissa niin koville, ettei löydy enää edes empatiaa. Joten laittavat vahingon kiertämään omille lapsilleen. Jotka toivottavasti itse aikuisena katkaisevat kierteen eivätkä enää kasvata tuollaisia marttyyriäitejä, joiden mielestä lasten pitää mennä yhtä kovan kautta kuin ovat itsekin joutuneet menemään.jotka tasottaa joka kiven lapsen elämäntieltä aiheuttaen kahta suurempaa vahinkoa.
Voi enää päästää vaan paskasen käkätyksen päälle! :D
Sinut on jo aikain kuluessa menetetty. Sääli, että kierrätät vanhempiesi kieroutuneet kasvatusmenetelmät vielä nykyaikaan omille lapsillesi :(
Tsekkaas muuten siitä sanakirjastasi, mitä curling-vanhemmuus tarkoittaakaan ;)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kun joutui bussipysäkille kävelemään 4km, 7 aikaan aamulla. Koulu oli 20km päässä. Maalla ei katuvaloja ollut ja edes taskulamppua ei annettu. Ja joskus talvella oli tullut lunta 30 cm ja aura-auto ei ollut vielä aurannut teitä. Oli kamala rämpiä siellä suojalumessa, kun kengät kastui märäksi.
just vähän aikaa sit tultiin kotiin. Käytiin ihan huvikseen kävelyllä ja kaverin luona poikettiin kylässä, matkaa n. 1 km suuntaansa ja mittari näyttää -23,9 astetta!!
HUI! Tehkää lastensuojeluilmoitus äkkiä!!
Ei vais...mä en oikeesti käsitä tätä pakkasvöyhötystä. No, kaupunkilaiset, indoor- ihmiset ei vissiin oo tottunu ulkoilmaan.
Mun mielestä se on vain pukeutumiskysymys.
Nytkin oli esim. meidän 2 v:llä päällä body, puuvillaiset sukkahousut, neuletakki, collegehousut ja siinä päällä fleecehaalari sekä toppahaalari. Jalassa 2 puuvilla sukat Gore tex- kengissä. Kädessä ohuet puuvillalapaset sekä rukkaset. Päässä kypärämyssy, neulepipo ja huppu. Ja tyttö oli aivan lämmin, kun kotiin päästiin. Posket hieman punotti. Ja piristää tosi paljon kun edes vähän aikaa on ulkona, ei siellä tartte tuntitolkulla olla näinkin kovalla pakkasella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sinut on jo aikain kuluessa menetetty. Sääli, että kierrätät vanhempiesi kieroutuneet kasvatusmenetelmät vielä nykyaikaan omille lapsillesi :(
Oikeen säälin niitä curling-lapsia kaupoissakin kun ei mitään tapoja =(
vaikka tasoittavatkin pahimmat kivet lapsen tieltä!
vaikka tasoittavatkin pahimmat kivet lapsen tieltä!
Mää kävin juokseen 24 km lenkin -23 asteen pakkasessa ja kivaa oli.
En kävelisi itsekään yli 20 asteen pakkasessa metriäkään
on sulaa hulluutta! Siis ei ole missään muodossa terveydelle hyväksi.
edes käynyt mielessä että sisälle olis pitänyt jäädä.