Lue keskustelun säännöt.
Mitä ajattelet naisesta, joka eron jälkeen pitää miehensä sukunimen?
06.01.2010 |
ja vielä tällaisessa tilanteessa: Reilu parikymppiset nainen ja mies avioituvat, nainen ottaa miehen sukunimen, liitto kestää reilun vuoden, jonka jälkeen tulee ero. Avioliitosta ei synny lapsia.
Mitä siis ajattelet, kun nainen jatkaa miehen nimellä eloa, vaikka lyhyt liitto on jo kariutunut.
Omasta mielestäni jotenkin outoa, että miehen nimi kelpaa, vaikka ero jo tullut. Eri asia jos yhteisiä avioliittovuosia vaikka 25 (=nimi vakiintunut jo kyseiselle ihmiselle) ja lapsia samalla nimellä.
Kommentit (41)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä minä jo vuoden avioliiton jälkeen olin täysin tottunut ja kiintynyt mieheni sukunimeen. Jos eroaisimme (toki aviossa on oltu nyt jo useampi vuosi), en mitenkään osaa ajatella, että vaihtaisin takaisin tyttönimeeni. Olen käynyt läpi sen identiteettimuutoksen, jonka koin nimenvaihdoksen myötä tapahtuneen, enkä halua toista kertaa käydä sitä läpi. Lisäksi nimenmuutosrumba on kuitenkin melkoinen ja maksaakin, kun kaikki kortit, passi ym. pitää uusia (puhumattakaan siitä tahojen määrästä, jolle nimenmuutos on ilmoitettava).
Kyllä minä ymmärrän ihan hyvin ap:n kuvailmankin tapauksen. Varsinkin, kun kyseessä ovat noin nuoret ihmiset, nainen joutuisi käymään tulevaisuudessa tod. näk. taas uudelleen nimipuljaukset läpi, jos haluaa mahd. tulevassa avioliitossaan yhteisen nimen. Ja mitäs sitten? Joku av-mamma tekee avauksen tiedustellakseen, "Mitä mieltä olette naisesta, joka jatkuvasti vaihtaa sukunimeään?"