Suosittele koirarotua lapsiperheeseen, jossa pieniä lapsia!

Hei,



meillä kokemusta useammasta bullista yhdistettynä pikkulapsiin. Muuten tosi hyvä yhdistelmä, mutta ne ovat niin vahvoja koiria ettei lapsia voi laittaa niiden ulkoiluttajaksi yksin, ei edes 12 v ja lyhyelle lenkille.



Eli kaikki stereotypiat joita luet ja täällä kerrotaan eivät ole totta, sillä

- meidän koirat superterveitä, koskaan ei ole leikattu

- ne eivät tosiaan ole mitään sohvaperunoita, vaan lenkkeillään ja puuhataan useita tunteja päivässä

- karvaa lähtee ja likaa on vaikka muille jakaa.

Appenzellinpaimenkoirasta sanotaan netissä näin: Eloisa, temperamenttinen, itsevarma ja peloton. Hieman epäluuloinen vieraita kohtaan; lahjomaton vahti; iloinen ja oppivainen.



Täytyy muistaa, että jo muutaman vuoden päästä ap:n talossa ovikello soi tiuhaan kun lapsia haetaan ulos ja heille tullaan leikkimään. Mä en tosiaan tuohon yhtälöön ottais vahtiviettistä koiraa- varsinkin kun oma kokemus tuosta rodusta on aika negatiivinen. Siinä koiraan yhdistyi tempperamentin ja lahjomattoman vahtivietin lisäksi myös arkuus ja epävarmuus, ja sitä myöten tulikin isoja ongelmia.

Hei, meillä kokemusta useammasta bullista yhdistettynä pikkulapsiin. Muuten tosi hyvä yhdistelmä, mutta ne ovat niin vahvoja koiria ettei lapsia voi laittaa niiden ulkoiluttajaksi yksin, ei edes 12 v ja lyhyelle lenkille. Eli kaikki stereotypiat joita luet ja täällä kerrotaan eivät ole totta, sillä - meidän koirat superterveitä, koskaan ei ole leikattu - ne eivät tosiaan ole mitään sohvaperunoita, vaan lenkkeillään ja puuhataan useita tunteja päivässä - karvaa lähtee ja likaa on vaikka muille jakaa.

Mutta onko se päivittäinen TUNTIEN lenkkeily välttämätöntä? En toki kuvittelelkaan, etteikö jokainen koira tarvitsisi liikuntaa. Entä tuo ei 12-vuotiaan lenkkeilytettäväksi, eikö se ole aika lailla yksilöstä kiinni?

Hyvä kuulla, että teillä koirat terveitä.

t. 18/28 tai mikä nyt sitten olinkaan

kooltaa sopiva ja ei niin pitkiä lenkkejä kaipaava. kunnollisen koirankokoinen , silti kuitenkin pienenlainen, uskaltaa jättää lasten kanssa keskenäänkoska kita ei ole kovinn suuri.

seurallinen ja lasten kanssa viihtyvä. värejä on 4 eri sorttia. katso sivuja suomen cavalieryhdisty tms.

Meillä on 1. 5 v vuoden ikäinen cavalieri lapsiperheessä ja voin suositella. helppohoitoinen on myös. Kokemusta noutajista ja saksanpaimenkoirasta on, en niitä suosittele pienten lasten seuraan suuremman koonsa takia

Eihän se tietysti välttämätöntä ole, eli meillä ei ainakaan ole koirat tuhonneet mitään vaikka ovat joskus olleet esim. työpäivän verran yksin ja ilman toimintaa. Varsinkin muutamat ekat vuodet bulldogit ovat sellaisia voimapesiä ja rämäpäitä, että en lapsen matkaan laittaisi, saattaa käydä niin että koira taluttaa lasta vaikka olisi koulutettukin kuten meillä. Ja väittäisin, että tämä yksilöstä riippumatta. : )

t. mikähän olin, 30 jotain

Mutta onko se päivittäinen TUNTIEN lenkkeily välttämätöntä? En toki kuvittelelkaan, etteikö jokainen koira tarvitsisi liikuntaa. Entä tuo ei 12-vuotiaan lenkkeilytettäväksi, eikö se ole aika lailla yksilöstä kiinni?

Hyvä kuulla, että teillä koirat terveitä.

t. 18/28 tai mikä nyt sitten olinkaan

vielä vuosi tai kaksi. Sitten voisitte harkita tuota cavalieria. On lempeä ja iloinen luonne. Jaksaa pitempiäkin lenkkejä. Turkista täytyy pitää huolta. Paljon näkee ylipainoisia cavaliereita, joten lapset eivät saa antaa ylimääräisiä herkkuja. Voi jäädä pienten lasten jalkoihin leikeissä, joten en suosittele ihan vielä.

lähinnä cavalierin turkin hoito on harjausta. me hommattiin cavalier kun lapsi oli 8v, tosiaan ei ehkä ihan pienemmille lapsille sovi.

Meidän cavalier on ruuan suhteen nirso, ei pääse lihomaan mitenkään.

Lapsiperheessä kun hommaa koiran, lasten pitäisi olla senikäisiä, että pystyvät olemaan kotona keskenään/yksinään koska koiraa täytyy lenkkeilyttää päivässä 3- 4 kertaa. Meillä se aika osui hyvin nappii kun lapsi oli kouluiässä.

Toki tästä voi joku toinen olla eri mieltä.

Samojedinkoira on aikas samanlainen kuin lapinkoira, mutta isompi ja kokemukseni mukaan rauhallisempi. Molempia on meillä ollut. Toki jokainen nuori koira on vauhdikas. Lapset myös tykkä vetolenkeistä pulkan kanssa, mutta vetämisen saa opetettua helposti pois narulenkeiltä. Vaikka turkki on valkoinen, niin pesukertoja ei ole kovin usein. Pysyy valkoisena itsestään. Karva lähtee keväällä, mutta muuten turkinhoito on vaivatonta. Vahtiviettiä samojedeilla ole. Turhan räksyttäjää ei ainakaan meillä ole ollut. Metsästysvietti on heikko, joten pysyy hyvin vapaanakin mukana.



Hienoja rotuja on paljon. Onnea valintaan.

vaikka bernit ovat. Berni on ihana. Mutta ilmeisesti vaatimuksiisi nähden liian isokokoinen. Muut ehdot se kyllä täyttää hyvin.

Sveitsinpaimenkoira <a href="http://sennenkoirat.net/site/koiranhankinta" alt="http://sennenkoirat.net/site/koiranhankinta">http://sennenkoirat.net/site/koiranhankinta</a&gt;

Itse suosittelisin mielummin Appenzellinpaimenkoiraa tai Entlebuchinpaimenkoiraa. =)

Ihan mihinkä tahansa rotuun päädyttekin niin muistakaa terveys. Eri roduilla on eri ongelmat.



Lyttynokkaisilla nenän rakenne saattaa aiheuttaa hengittämisvaikeuksia ja rohinaa. Myöskään kaikki eivät välttämättä ylety puhdistamaan omaa takapäätään. Ja tällaisilla kippurahäntäisillä koirilla joilla on ns. ylimääräistä nahkaa voi ihopoimuihin (nenä ja häntä) tulla tulehduksia jos niitä ei hoida asianmukaisesti.



Cavaliereilla on sydänvikoja ja epilepsiaa. Myöskin silmät ovat alttiita onnettomuuksille.



Isommilla roduilla nivelongelmia jne.



Eli rotuun päädyttyänne oikeasti etsi sopivaa yhdistelmää (terveet henkisesti ja fyysisesti olevat vanhemmat)ja rauhallista yksilöä. Koira on pitkä-ikäinen kaveri ja toivottavasti terve suurimman osan elämästään.

Lapsiystävällisin koirarotu on labradorinnoutaja. Samoin kultainen noutaja on kiltti.

Kiltti ja kiltti. Kultsuhan on korkealla purutilastoissa, toki myös yleisyytensä takia. Ei ole "kilttejä" ja "tuhmia" rotuja, kaikki saa pilattua aggerssiivisiksi. Eipä taida moni tietää, että pitbullkin on ihmisystävällinen ja miellyttämishaluinen rotu.

käypä katsomassa niiden foorumin terveysosiota. Niiltä joudutaan rutiinisti leikkelemään ihopoimuja, silmiä ja häntää, jotta ne pystyvät normaalielämään :(

Se onkin ainoa asia, joka mietityttää. Antakaa muita vinkkejä RAUHALLISELLE lapsiperhekoiralle. Suomenlapinkoiraa en halua, kokemusta sukulaisten kautta riittävästi niiden haukkuherkkyydestä ja turkinhoidosta. Lagotto romagnolo taitaa olla aika vilkas?

tuo haukkuherkkyys, eikä turkinhoitokaan vaadi juuri mitään.. Meillä kaksi paimensukuista lapinkoiraa, enkä ikinä enää ottaisi muunrotuista (muitakin ollut ennen). Ihan loistavia kotikoiria, pysyvät kotipihassa ja lenkillä vapaana ilman karkailuja, tosikilttejä lasten kanssa, "vaivattomia" = kotioloissa rauhallisia, lenkillä jaksavat mennä, mutta eivät vaadi älyttömiä lenkkejä. Haukkuvat ainoastaan, jos pimeällä ulkona ja joku tulossa pihaan tai jos vieras tulee sisään ilman, että huomataan. Muutoin ei lainkaan. Turkkia joutuu juu harjaamaan karvanlähtöaikaan, mutta muulloin sitten ei ollenkaan, karvaa ei lähde ympäri vuoden, se ei mene takkuun jne.

Vaan nämäpä on niin makuasioita, että se mikä sopii yhdelle ei sovi toiselle ja hyvä niin. Minä olen löytänyt oman rotuni :)

Niinpä. Minusta kannattaa miettiä, onko vuorokaudessa ylimääräistä aikaa vähintään 2 tuntia päivässä, jonka koiran huolto ja ulkoilutus tulee viemään. Harvassa pikkulapsiperheessä ikävä kyllä on! Ja tuo mainittu lasten yksinjättäminen lenkin ajaksi on ihan todellinen ongelma alle kouluikäisten perheessä, se asia ei itsekseen järjesty muuten kuin lasten kasvun myötä. Aikuinen koira vie aikaa, mutta pentu työllistää vielä enemmän.



Ajankäyttö pitää ihan oikeasti miettiä realistisesti. Koulutus on sata muutakin asiaa kuin sisäsiisteys ja istumaan oppiminen: on pakko olla aikaa sosiaalistaa koira toisiin koiriin, ihmisiin ja tilanteisiin, opettaa se kulkemaan autossa ja junassa, opettaa olemaan yksin, ottamaan vieraat vastaan, olemaan hoidettavana ja suhtautumaan ukkoseen ja vaikka mihin. Juuri näistä syistä meillekään ei tule koiraa pikkulapsivaiheessa, vaikka niin haluaisinkin. Morkkista ajan riittämättömyydestä en halua kantaa.

Lapsiystävällisin koirarotu on labradorinnoutaja. Samoin kultainen noutaja on kiltti.

Kiltti ja kiltti. Kultsuhan on korkealla purutilastoissa, toki myös yleisyytensä takia. Ei ole "kilttejä" ja "tuhmia" rotuja, kaikki saa pilattua aggerssiivisiksi. Eipä taida moni tietää, että pitbullkin on ihmisystävällinen ja miellyttämishaluinen rotu.

Olen samaa mieltä, tuttava perheessä, jossa 2 kultsua sattui samantapainen äksidentti kuin se Floridan rotikka tappo 2 vuotiaan. Eli ruokailutilanteessa ruokaa tippui lattialle ja koira hyökkäs sitä syömään. Lapsi sitten syystä tai toisesta tippui tuoliltaan koiran päälle ja sai hampaan jäljet käteensä. (Ok ei tappanut, mutta puri kuitenkin ja tällä kertaa oli OMAN PERHEEN KOIRA kyseessä).

yksin kotona, vaikka mä lähtisin neljän tunnin metsälenkille. Nuorin on 8kk, joten ajatuksena jo 10 minuuttia ihan absurdi.



Mut meidän ipanoilla on isä siellä kotona niiden kanssa, jos äiti painelee koiran kanssa ulkona.



Noh, hyvin harvoin sitä tuntikausia tulee koiran kanssa puskia koluttua, mutta joku 1-2h ihan tavallista.

Ei meillä muksut ole koskaanyksin kotona, vaikka mä lähtisin neljän tunnin metsälenkille. Nuorin on 8kk, joten ajatuksena jo 10 minuuttia ihan absurdi.

Mut meidän ipanoilla on isä siellä kotona niiden kanssa, jos äiti painelee koiran kanssa ulkona.

Toimiihan tuo, jos ei ole työmatkoja, pitkiä työpäiviä tai harrastuksia. Yleensä molemmat vanhemmat ovat kotona iltaisin, ja ainakin meillä ne illan tunnit hupenee silmissä jo lasten kanssa ja kotihommissa. Itse en halua, että koiralle olisi aikataulutettava illasta tietty siivu, jolloin lenkille olisi pakko lähteä kun kerran pääsee. Haluan mennä vapaammin kuin mitä se pienten lasten kanssa onnistuu.

otimme juuri siamilaisen kissan. Kokemusta on niin kissoista ja koirista, mutta nyt meillä ei ainakaan olisi nyt riittävästi aikaa koiralle. Kissa menee siinä ns. sivussa. Vaatii kyllä paljon rapsuttelua ja hellimistä, mutta siinä se.



Koiran kanssa pitäisi ehtiä riittävästi lenkkeilemään ja peruskoulutus vie aikaa. Koira jäisi pakostakin liian pienelle huomiolle ja pissatusvälit olisivat helposti liian pitkät päiväkoti- ja työpäivien jälkeen.

istuuko teillä isä kotona 24 h vrk? Valtaosassa perheissä käy vanhemmat työssä:)



Milestäni koira on helpoin ottaa kun viimeinenkin lapsi on eskari- tai kouluiässä ellei sitten vanhemmat ole molemmat koko ajan kotona työttöminä.

Pentuvaihe on melko lyhyt, työläin vaihe koirassa en ensimmäinen puoli vuotta, sen jälkeen useimmat ovat jo sisäsiistejä joka helpottaa.

Ystävällinen. reipas. Turkkia ei juuri tarvi hoitaa. Ei haku juur lainkaan.

Ei paljon perinnöllisiä sairauksia.