Parisuhteesta - onko järkeä jatkaa? Auttakaa...
Olemme olleet yhdessä 8 vuotta, joista kohta 5 vuotta naimisissa. Tuntuu, että olemme lähinnä hyviä ystäviä mieheni kanssa. Mitään romanttista tai seksuaalista välillämme ei ole. Ei ole varmaan koskaan juuri ollutkaan. Toki seksiä harrastimme alussa, mutta se oli lähinnä seksiä, emme ole koskaan rakastelleet.
Mieheltäni loppui mielenkiinto useampi vuosi sitten ja tulin aina torjutuksi. Jaksoin yrittää, sillä arvostin ja arvostan samanhenkisyyttämme. Lopulta loppui minultakin mielenkiinto.
Välittäminen ja rakkaus ei ole loppunut, mutta en voi sanoa olevani rakastunut mieheeni. Tuntuu, että en ole edes naimisissa oikeasti hänen kanssaan, että olemme lähinnä hyvin läheisiä ihmisiä vain. En tunne itseäni naiseksi hänen kanssaan, vain läheiseksi ihmiseksi.
Nyt alkaa tuntua, että haluaisin muutakin elämässäni vielä kokea. Ihastuin tässä kesän lopussa polttavasti, tunne oli molemminpuolista. Mitään ei tapahtunut, keskustelimme vain tämän toisen miehen kanssa. Hän sanoi, ettei halua rikkoa liittoani, mutta jos päätän erota, hän olisi kiinnostunut minuun paremmin tutustumaan.
Olen ihan sekaisin, en tiedä mitä tehdä tai mitä edes haluta. Ajatus tällaisesta elämästä hautaan saakka ahdistaa, mutta en halua menettää mieheni ystävyyttä ja tiettyä läheisyyttä (en puhu fyysisestä läheisyydestä nyt).
Osaisiko joku auttaa?
Jos seksistä on ollut pitkään taukoa, voi olla, että aluksi siihen täytyy pakottautua. Rimaa on laskettava reilusti ja sovittava yhteisesti, että vähemmän täydellinenkin seksi saa aluksi riittää. Mutta kummankin täytyy yrittää. Miehesi on varmasti ihan kykenevä suutelemaan edelleen. Miksei hän suudellut? Suutelitko itse, käänsikö hän kasvonsa pois? Kysyn ihan vain sen vuoksi, että itse miettisitte asiaa, ei tarvitse tänne vastata.
Jos teillä muuten synkkaa ja haluatte tilanteen ratkaista, niin nyt vain härkää sarvista. Toista voi miellyttää ja tyydyttää, vaikka itse ei heti aluksi olisikaan asiasta niin innostunut.