G: Avoliitossa elävät, miksi ette ole naimisissa, ja haluaisitteko olla?

Itse en isoja häitä halua suin surminkaan. Miehelle taas ei mikään muu kelpaa (kaikenlaisia kompromisseja olen ehdottanut). Ennen halusin naimisiin, mutta en enää, kun olen nähnyt ettei avioliitto merkitse miehelle mitään syvällisempää. Sinnittelen mieheni kanssa niin kauan että saan opinnot loppuun, sitten tulee ero. Ihmeitä saa tapahtua etten lähtisi lasten kanssa kun valmistun ja saan töitä.

..meillä on kaksi yhteistä, tunnustettua lasta ja valtava asuntolaina. Ne sitovat meitä enemmän kuin viralliset paperit. = )



Mieheni kutsuu minua vaimoksi ja minä häntä miehekseni. Helpompaa kuin aina sen avo-liitteen viljeleminen.



Ei ole tarvetta eikä halua mennä naimisiin.

Avoliitto on hyvä nimitys vakiintuneesta ja yhdessä asuvasta pariskunnasta, jotka ei ole kuitenkaan naimisissa. Ei se nyt seurustelusuhdekaan ole vaan siitä vakavampi.

Mä en käsitä, miten jotain haittaa nimitys avoLIITTO. Käytän muuten tuosta miehestä nimitystä avoPUOLISO tai PUOLISO yksinkertaisesti. Ei ole tullut mieleen, että jotain sillä peittelisin vaan ihan on luonteva sanoa niin, kun ei sitä lasten isää ihan poikakaveriksikaan voi kutsua.

Avoliitto on vain ihmisten keksimä nimitys jotta suhde olisi muka jotenkin virallinen. Oikea nimitus on avosuhde. Avoin suhde jolla ei ole mitään tekemistä oikean liiton kanssa.

taloudellisista syistä muutimme yhteen vasta tämän kuun alussa. Meillä on yksi yhteinen lapsi ja toinen tulossa. Lisäksi molemmilla yksi lapsi edellisestä liitosta. Kyllä haluamme naimisiin. Vaikkei sitä moni tiedäkään niin uusi vuosi alkaa minun osalta uudella nimellä. Eli huomenna ois tarkotus käydä maistraattissa virallistamassa suhde. Juhlat pidetään myöhemmin.

En halua elatusvelvolliseksi miehestäni. Avoliitossahan tuota ei olekaan ja avioliitto tarkoittaisi tässä tilanteessa satasia joka kuukausi. Mies on velkasaneerauksessa vielä vuoden ja niitä kuukausieriä määriteltäessä avioliitolla on väliä. Avoparilla kumpikin maksaa kulunsa itse ja lasten tulojen suhteessa. Avioliitossa taas puolisoidenkin kulut maksetaan tulojen suhteessa ja meillä se olisi miinusmerkkinen, koska minä tienaan melkein kaksinkertaisesti sen kuin mieheni.

En tiedä miksi pitäisi mennä.

Tiedän liian paljon naisia, jotka vaan haluavat naimisiin miettimättä lainkaan sitä avioliittoa, joka siitä seuraa. On surullista katseltavaa, kuinka heidän miehensä ottavat sormuksen pois baarissa ja leikkivät sinkkumiestä.



Itse vihaan tuollasta petosta, mielummin haluan, että mieheni ei tarvitse mitään kepulikonsteja käyttää. Saa lähteä milloin haluaa.

Mies haluaa, että vaihdan sukunimeni sekä lasten sukunimet, jos menemme naimisiin. Itse en sitä missään nimessä halua. Emme siis mene naimisiin.

naimisiinmenoa puolisoni kanssa. Se tapahtuu joskus tulevaisuudessa. Suhdetta se ei muuta miksikään, mutta juuri perintöasioiden takia aiotaan mennä naimisiin, kun on kaksi lasta ja asuntolaina. Tunnetasolla tämä suhde on vakavalla pohjalla ollut jo lähes 10 vuotta, eikä ole ollut mitään syytä naimisiinmenolla sitä osoittaa.

mennä mutta mies ei. Meillä on Isäntä ja minä en tiedä mikä minä olen mutta mies on sanonut että on minut valinnut ja on sitoutunut 100 % tähän juttuun vaikka mulla ei ole " mitään " ja mies omistaa talot ja muut lapsia 2. Saan olla "vaimon oikeuksilla " vaikken vaimo olekaan tähän varmaan täytyy tyytyä

muuten miellytä niin lähde kävelemään. Ja hanki jokin avioliittoon haluava tilalle.

joka elää avoliitossa "vastoin tahtoaan"? mies ei halua naimisiin. Kihloissa oltiin mutta mies purki sen riidan päätteeksi eikä suostu enää uudestaan kuulemma kihloihinkaan. Haluaisin naimisiin siksi että haluaisin viettää elämäni ihmisen kanssa joka haluaa elää minun kanssa koko ikänsä niin kuin minäkin hänen kanssaan. ja haluan HÄÄT!! meillä on lapsia mutta ei mitää muuta mikä "pitää meidät yhdessä".

Oletteko varautuneet (taloudellisesti) siihen?

Ei ole merkitystä.....meillä on kaksi yhteistä, tunnustettua lasta ja valtava asuntolaina. Ne sitovat meitä enemmän kuin viralliset paperit. = )

Mieheni kutsuu minua vaimoksi ja minä häntä miehekseni. Helpompaa kuin aina sen avo-liitteen viljeleminen.

Ei ole tarvetta eikä halua mennä naimisiin.

ei vielä ole tämän hetken juttu tuo naimisiin meno. Menemme toki kyllä, mutta emme sen tarkemmin suunnitelleet vielä edes häitä.

Ehtiihän tuota :)

Saan leskeneläkettä loppuikäni mikäli en mene alle 50 vuotiaana uudestaan naimisiin.

Leskeneläke on ihan hyvä syy, vaikkei sitäkään loputtomiin nykyään makseta vaan on harkinnanvarainen.

Perintöjuttuja en oikein tajua, koska melkein kaikilla tuntemillani aviopareillakin on omaisuus enimmäkseen kummankin nimissä. Esimerkiksi vanhemillani on talo ja auto, ja tottakai kummankin nimet on papereissa. Ei sillä ole mitään tekemistä liiton virallisuuden kanssa vaan tapana on ostaa isommat asiat yhteisiksi. Se on järkevääkin liittyen juuri hallintakysymyksiin esim. erotilanteessa ja lisäksi useimmat tuntemani ihmiset haluavat perintönsä puolison sijaan lapsille ja rikkaammanhan ei tarvi maksaa tasinkoa köyhemmän perikunnalle.

vai muistanko väärin?