G: Avoliitossa elävät, miksi ette ole naimisissa, ja haluaisitteko olla?
Kommentit (34)
Mies on paljon vanhanaikasempi ja haluaisi ehkä naimisiinkin.
En itse näe mitään syytä mennä naimisiin. En vaihtaisi sukunimeäni, lapset ovat tunnustettu, ja omaisuuskin sopivasti jaettu. Leskeneläke on naurettavan pieni, olen itse töissä.
En halua naimisiin.
Koen olevani aivan yhtä sitoutunut puolisooni ilman suhteen virallistamistakin. Minulla ei ole tarvetta "näyttää muille", että olemme tosissamme. Ainoa syy jonka vuoksi joskus todennäköisesti päädyn AVOpuolisoni kanssa visiitille maistraattiin on perintöoikeus. Ellei lakimuutos tule ennen sitä...
puoliso vasta sitten, kun menette naimisiin. Toistaiseksi sulla on vasta avopuoliso. Aivan samalla tavalla sulla on vasta avoanoppi ja avoappi, ei anoppia ja appea :)
Taitaa se avioliitto kuitenkin kiinnostaa, kun viljelet näitä avioliittoon kuuluvia termejä ;)
isompaa merkitystä mulle. Meillä on erittäin isot erot omaisuudessa ja keskustelut avioliitosta kariutuivat aikoinaan riitaan avioehdosta. Sittemmin asian on annettu olla.
Juhlien takia olisi kiva joskus mennä naimisiin, mutta muuten minulle on ihan sama, että onko avo- vai aviopuoliso...
joka elää avoliitossa "vastoin tahtoaan"?
mies ei halua naimisiin. Kihloissa oltiin mutta mies purki sen riidan päätteeksi eikä suostu enää uudestaan kuulemma kihloihinkaan.
Haluaisin naimisiin siksi että haluaisin viettää elämäni ihmisen kanssa joka haluaa elää minun kanssa koko ikänsä niin kuin minäkin hänen kanssaan. ja haluan HÄÄT!!
meillä on lapsia mutta ei mitää muuta mikä "pitää meidät yhdessä".
parin vuoden sisällä. Itse pidän järkevänä sitä että ennen avioliittoa asutaan jotain vuosia avoliitossa.
Ollaan oltu 9v yhdessä ja nyt odotetaan esikoista.
On käynyt mielessä, että jos mentäis sit 2011 kun tulee 10v täyteen, mutta saa nyt nähdä.
Mä pitäisin kuitenkin oman nimeni joten se ei muuttais meillä mitään.
Ainakin näin minun NAIMISISSA OLEVAT ystäväni ovat minua kiusanneet. Mutta sun mielen rauhoittamiseksi voin toki puhua vaikka POIKAYSTÄVÄSTÄNI, sillä termillä ei nimittäin ole minulle mitään merkitystä eikä se muuta meidän suhdetta mihinkään suuntaan.
Jos itse olet niin tarkka, niin se kertonee jotain omasta epävarmuudestasi.
Ollaan oltu yhdessä jo 14 vuotta. Olisi ehkä silloin alkuhuumassa kahden vuoden jälkeen pitänyt mennä. Nyt tuntuisi vaan naurettavalta.
Elämä, omaisuus ja lapset on kaikki kunnossa, joten ei kai meistä kummastakaan olisi enää naimisiin.
Minäkin haluaisin virallistaa liittomme. Minusta se olisi molemmilta merkki "etsinnän" lopettamisesta ja sillä kerrotaan toiselle, että sinun kanssa haluan olla ja sinä olet minun valintani.
Meillä mies vain jahkaa asian kanssa ja on jahkaillut jo 10 vuotta. Minä olen kyllä tehnyt selväksi, että haluan naimisiin. Tosin enää en ole varma, vaihdanko nimen ja että haluanko häitä kirkossa.
Mutta et ole ainoa.
olenko tosiaan ainoa joka elää avoliitossa "vastoin tahtoaan"? mies ei halua naimisiin. Kihloissa oltiin mutta mies purki sen riidan päätteeksi eikä suostu enää uudestaan kuulemma kihloihinkaan. Haluaisin naimisiin siksi että haluaisin viettää elämäni ihmisen kanssa joka haluaa elää minun kanssa koko ikänsä niin kuin minäkin hänen kanssaan. ja haluan HÄÄT!! meillä on lapsia mutta ei mitää muuta mikä "pitää meidät yhdessä".
puoliso mikä puoliso, oli avo tai avio
vastaukseksi viestiin #4. Unohtui lainaukset.
#2
Ainakin näin minun NAIMISISSA OLEVAT ystäväni ovat minua kiusanneet. Mutta sun mielen rauhoittamiseksi voin toki puhua vaikka POIKAYSTÄVÄSTÄNI, sillä termillä ei nimittäin ole minulle mitään merkitystä eikä se muuta meidän suhdetta mihinkään suuntaan.
Jos itse olet niin tarkka, niin se kertonee jotain omasta epävarmuudestasi.
haluaisin itse naimisiin oltu jo 13vuotta,kaksi lasta,mutta mies ei halua.Pelkää että vien hänen omaisuutensa ja asunnot,olen toki ehdottanut kaikkia mah.ehtoja,ei mua hänen rahat kiinosta/asunnot,pojat ne saavat.Olen jo saanut miehen tekemään testamentin jonka mukaan poikien vaimoilla ei ole mitään oikeutta poikien omaisuuteen ja sen tuottoon.Mut minkäs teet ei voi toista pakottaakkaan
Ei edes kihloissa. Minulla on takana nuoruuden lapseton avioliitto ja instituutiona se ei oikeasti ole minulle enää mitään. Mieskin ollut muinaisuudessa naimisissa ja hänelläkään ei mitään vinkua asiasta. Se vaan on jossain tuolla taustalla, eikä edes muisteta koko asiaa.
Joskus juteltiin, että jos jompaa kumpaa asia vaivaa edes pikkuriikkisen, niin sitten mennään naimisiin. Mies kysyi tuossa muutama kuukausi sitten, että "pitäisikö meidän mennä naimisiin?" Ja mä vastasin siihen, että "kaipa sitä pitäisi" Eipä tuo mitään tunteita herättänyt ja kumpikin keskittyi enemmän tv-ohjelmaan kuin ko. asiaan.
jos parisuhde voi hyvin. Nimittäin elämästä ei ikinä tiedä.
Meidän isämme kuoli talvella 61-veenä. Jos äiti ja isäni eivät olisi olleet naimisissa, (testamenttia ei ollut), isäni koko omaisuus olisi siirtynyt meille tyttärille. Mukaan luettuna 230000 euron arvoinen asunto. Nyt äiti sai kaikesta puolet avio-oikeuden nojalla. Äidin palkka oli töissä ollessa n. 2300 euroa, samoin isän. Äiti saa nyt leskeneläkettä 400 euroa kuukaudessa. Ei kovin mitätön raha, kun oma eläke on 1100 euroa kuukaudessa.
Puhumattakaan 10000 euron henkivakuutuksesta, jossa edunsaajana oli aviopuoliso. Sen hän sai pitää kokonaan, ja sai sen perintöverotta.
Jos me tyttäret olisimme olleet esim. pahoissa veloissa ja riidoissa äidin kanssa, ja kyseessä avoliitto, olisimme kylmästi voineet heittää äidin kadulle ja pistää rahoiksi.
Suosittelen sitä vihillä käyntiä. Ei se satu.
muuten miellytä niin lähde kävelemään. Ja hanki jokin avioliittoon haluava tilalle.
joka elää avoliitossa "vastoin tahtoaan"? mies ei halua naimisiin. Kihloissa oltiin mutta mies purki sen riidan päätteeksi eikä suostu enää uudestaan kuulemma kihloihinkaan. Haluaisin naimisiin siksi että haluaisin viettää elämäni ihmisen kanssa joka haluaa elää minun kanssa koko ikänsä niin kuin minäkin hänen kanssaan. ja haluan HÄÄT!! meillä on lapsia mutta ei mitää muuta mikä "pitää meidät yhdessä".
voi merkitä kenet tahansa edunsaajaksi, sen ei tarvitse olla aviopuoliso. Henkivakuutus on aina verotonta, koska sitä ei lasketa kuolleen omaisuudeksi. Ryhmähenkivakuutus toki menee perillisille, jos sellainen on.
Perimisjutut voi ratkaista testamentilla, tosin silloin joutuu maksamaan enemmän veroa. Leskeneläkettä saa lapseton leski ainoastaan silloin, jos on täyttänyt 50 vuotta puolison kuollessa.
Avoliitto on vain ihmisten keksimä nimitys jotta suhde olisi muka jotenkin virallinen.
Oikea nimitus on avosuhde. Avoin suhde jolla ei ole mitään tekemistä oikean liiton kanssa.
sillä ei ole mitään merkitystä, onko suhde virallinen vai ei. Tätä on vissiin avioliiton puolustajien vaikea ymmärtää. Että joku voi vuosikausia elää tyytyväisenä suhteessa, liitossa tai kutsutaan sitä miksi tahansa ilman, että haluaa sitä mitenkään julkisesti virallistaa.
Avoliitto on vain ihmisten keksimä nimitys jotta suhde olisi muka jotenkin virallinen.
Oikea nimitus on avosuhde. Avoin suhde jolla ei ole mitään tekemistä oikean liiton kanssa.
sitäkään loputtomiin nykyään makseta vaan on harkinnanvarainen.
Perintöjuttuja en oikein tajua, koska melkein kaikilla tuntemillani aviopareillakin on omaisuus enimmäkseen kummankin nimissä. Esimerkiksi vanhemillani on talo ja auto, ja tottakai kummankin nimet on papereissa. Ei sillä ole mitään tekemistä liiton virallisuuden kanssa vaan tapana on ostaa isommat asiat yhteisiksi. Se on järkevääkin liittyen juuri hallintakysymyksiin esim. erotilanteessa ja lisäksi useimmat tuntemani ihmiset haluavat perintönsä puolison sijaan lapsille ja rikkaammanhan ei tarvi maksaa tasinkoa köyhemmän perikunnalle.
Koen olevani aivan yhtä sitoutunut puolisooni ilman suhteen virallistamistakin. Minulla ei ole tarvetta "näyttää muille", että olemme tosissamme. Ainoa syy jonka vuoksi joskus todennäköisesti päädyn puolisoni kanssa visiitille maistraattiin on perintöoikeus. Ellei lakimuutos tule ennen sitä...