Kotiäidit! Meikkaatteko ja laitatteko hiuksenne joka aamu?

muutoin lähes aina, paitsi ei välttämättä lenkille...

vaikka olisin vaan kotona ja asutaan aika maalla. meikkaus on helppoa eikä vaadi kuin 5 min. Laitan siis aina puuteria ja luomiväriä ja kajaalin ja kulmavärin ja ripsivärin sekä huulikiiltoa tai jotain. Hiukset nyt kasvatusvaiheessa joten pidän paljon auki mutta jotain kaunista hiuksiin vähän laitan ja tulevaisuudessa kun on pitkät hiukset niin lettiä olen ajatellut pitää. hiuksiin en paljon aikaa siis käytä. Ja meillä mies kanssa haluaa että meikkaan mutta ei vaadi sitä ja mielelläni meikkaan koska näytän paljon paremmalta meikin kanssa kun ilman. Jos meikkaamiseen ja hiusten laittoon kuluisi jotain tunti niin sitä en haluais mutta siinä kestää niin vähän aikaa että mielelläni sen teen. Välillä toki lepopäiviä,mutta tosi harvoin.

Tein niin ennen lapsiakin, joten se kuuluu aamutoimiini samalla tavalla kuin vaatteiden päällepukeminen ja hampaiden pesu.

Miksi turhaan rasittaisin ja tukkisin ihoa meikkikerroksilla tai vastaavalla, tai sotkisin sen pipon? Lapset ovat kyllä tottuneet näkemään äidin ilman meikkiäkin - ai niin, ja mieheni myös! Niin tosiaan, enkä itsekään säikähdä meikitöntä peilikuvaa.



Hiukset laitan sen verran mikä on hyödyllistä, tarpeen ja järkevää, tai miltä itsestä tuntuu. Useimmiten aika määrittelee sen paljonko niihin käytän aikaa.

Mun mielestä on huono itseluottamus, jossei voi olla "oma itsensä"

Jos mielessä vain jyskyttää oma "karsea" ulkonäkö ilman pakkelia, niin tilanne on mielestäni huono. Meikkaus on asia, jolla saan itseni kauniimmaksi, mutta en ole siitä niin riippuvainen, etten kestäisi elämää ilman meikkiä.

Mun mielestä on huono itseluottamus, jossei voi olla "oma itsensä"

Jos mielessä vain jyskyttää oma "karsea" ulkonäkö ilman pakkelia, niin tilanne on mielestäni huono. Meikkaus on asia, jolla saan itseni kauniimmaksi, mutta en ole siitä niin riippuvainen, etten kestäisi elämää ilman meikkiä.

Miten se häiritsee sun elämään jos mulla on huono itsetunto ja se vähän paranee kun meikkaan?

Mun mielestä on huono itseluottamus, jossei voi olla "oma itsensä"

Jos mielessä vain jyskyttää oma "karsea" ulkonäkö ilman pakkelia, niin tilanne on mielestäni huono. Meikkaus on asia, jolla saan itseni kauniimmaksi, mutta en ole siitä niin riippuvainen, etten kestäisi elämää ilman meikkiä.

No, minulla on couperioottinen iho ja siksi tykkään laittaa edes pintameikin iholle. Näytän muuten oikeasti tosi punakalta ja epäsiistiltä.

T.19

Mitä sen väliä jos on vaan kotona. Rumat ne vaatteilla koreilee. Ei myöskään tarvitse tarkkailla syömisiään, kun kyllä sitä kiloineenkin kelpaa miehelle ja lapsille.

Kun on jo mies ja lapset niin voi lakata huolehtimasta ulkonäöstään.

Jos mielessä vain jyskyttää oma "karsea" ulkonäkö ilman pakkelia, niin tilanne on mielestäni huono. Meikkaus on asia, jolla saan itseni kauniimmaksi, mutta en ole siitä niin riippuvainen, etten kestäisi elämää ilman meikkiä.

tosin minun kohdalla kyse ei ole "pakkeloinnista" koska laitan vain ripsiväriä, kulmakynää ja huulikiiltoa.

Olen esteetikko ja pidän kauniiden asioiden ja ihmisten katselusta, miksen siis korostaisi hyviä puolia itsessänikin. Ja kyllä, itsetuntoa on välillä vähän liiankin kanssa.

eli laitan aina puuteria ja ehkä luomiväriä + poskipunaa. Mielestäni en meikkauksen myötä muutu toisen näköiseksi vaan puuteri vain peittää kiiltävän naamani. Ehkä jos meikkaisin kunnolla niin ihmiset saattaisivat katsoa et kuka toi on. mutta ei arkimeikki kenenkään kasvoja muuta paljoa..ihmettelen vain teitä jotka luulette että vain huonon itsetunnon omaavat meikkaavat.

Mitä sen väliä jos on vaan kotona. Rumat ne vaatteilla koreilee. Ei myöskään tarvitse tarkkailla syömisiään, kun kyllä sitä kiloineenkin kelpaa miehelle ja lapsille.

Kun on jo mies ja lapset niin voi lakata huolehtimasta ulkonäöstään.

Että jos ei halua tuhlata meikkejä mennessään ulos lumimyrskyyn lasten kanssa pipo silmillä, tarkoittaa se mielestäsi tätä? Jos ei kärsi tilanteesta, jossa kasvot ovat luonnontilassa?

Älä viitsi.

Mä en muuten ole ennen lapsiakaan ja avioliittoa ollut jatkuva pakkeli päällä. Kotipäivä on verrattavissa vaikka jumppatuntiin, jolloin tärkeintä on vaatteiden ja muun toimivuus ja ihon hengittävyys arvossaan. Kummasti kuitenkin mies on aina tykännyt ja papiljotit toimii silloin kun niitä on järkeä käyttää.

Ja muuten, kun sinne ihmisten ilmoille lähden, olen se nainen, jonka perään sinunkin miehesi kääntyy. Katsos, vaatetus ja ehostus tilanteen mukaan.

tutkittu juttu ja kesällä suojaa auringolta jos on uv suoja :)



t: iho kaunis huolimatta jokapäiväisestä meikkauksesta

... jos lähden jonnekin ( paitsi jos lähden pimeessä lenkille.) Jos olen van kotona vauvan kanssa, en meikkaa. Pidän siis " välipäiviä" aika usein. Jos joku tulee käymään meillä, laitan meikkiä. Teen niin itseni vuoksi, olo on parempi ja tunnen itseni jotenkin reippaammaksi ja rohkeammaksi. Meikillä ja vaatetuksella on selvä yhteys itsetuntoon!

Ap asuu metsän keskellä eikä välttämättä (useinkaan) näe ihmisiä päivän aikana. Eikä siis viitsi ulkonäköönsä satsata jos ei ole kaupoilla käyntiä tms. Ja jos pitää pikapikaa käydä kaupassa, niin en jaksa silloinkaan satsata. Jos lähden kylään tms, niin silloin tietty laitan itseni siistiksi. Mietin vain, kun mies eilen ilmaisi järkytyksensä asian johdosta...

mieheni juuri tokaisi että hän olisi järkyttynyt mikäli meikkaisin joka päivä... hän on tottunut minut näkemään ilman meikkiä ja tottunut kai näkemäänsä sen verran ettei osaa kaivatakkaan muuta. toki meikkaan jos on jotain erityistä juhlan aihetta, mutta siis todella harvoin...

Poikkeuksena, jos menen koirien kanssa lähimetsälenkille, missä ei muita ulkoile.

Minulla, joo tunnustan, tosi huono itsetunto ja meikkaan jopa synnärille esim. tämä viides lapsi syntyi aamuyöstä ja paniikkihan siinä meinasi tulla, kun istuin sängyssä laittamassa puuteria ja ripsaria supistusten tullessa minuutin välein.Ehdimme sairaalaan 5min ennen vauvan syntymää!



En voi sietää naamaani, mutta meikillä saan sen pikkasen siedettävemmäksi.

itsestään huolehtiminen kuuluu jokaiseen päivään.