Mua hävetti joskus kun olin 5- lapsisesta perheestä

olen yksi kolmesta, se kuopus, "ainokaisena" kasvanut (sisarukset olivat jo aikuisia minun syntyessä). Nyt itselläni on 4lasta, kahtena "sarjana", kaikki saman miehen kanssa.

Mä en ole koskaan hävennyt lapsuudenperhettäni, jossa on 5 lasta, päinvastoin olen tosi ylpeä. Omassa perheessäni on kuusi lasta. Joku meidän lapsista voi toki kokea esim. teini-ikäisenä, että on jotenkin hävettävää olla isosta perheestä, mutta voi niitä häpeän aiheita olla paljon pahempiakin.

Ihan lähipiirissäni on iso perhe, jossa lapset aikuisia ja yksi on hävennyt varmaan ikänsä lapsilukua, mutta muut on olleet ihan ylpeitä isosta perheestä.

muuten ap? Joku asia ei perheessänne ole toiminut oikein, todellinen syy ei ole ollut lasten lukumäärä.



Miksi siis häpesit perhettänne?

Ettet nyt vaan puolustelisi omaa valintaa yhdestä lapsesta? Saanut sen nuorena?

Kai sunkin lapsi saattaa kokea tilanteensa paskaksi!

Mutta sinä näet vaan oman lapsuutesi ja päätät sen pohjalta mikä on hyvä. Säälittävää.



Siinähän häpeät elämääsi. Ei kiinnosta.

ettei tarvi olla yksin?

ärsyyntyvät siitä jos joku toinen on kokenut häpeälliseksi olla monilapsiperheestä?

ärsyyntyvät siitä jos joku toinen on kokenut häpeälliseksi olla monilapsiperheestä?

ja kertojan tarkoitus oli ärsyttää niitä jotka itse tekevät suurperheen.

ap.

..pullotti. Eikö me jo riitetty? Meitä oli viisi.

Jotenkin tyhmänä pidin heitä. Aika on armollinen kaikille. Niin minullekin. Itse halusi yhden lapsen, vaikka välit sisariini ovat hyvät.

Ei siinä mitään jos joku nyt ei halua itselleen montaa lasta, mutta en vaan tajua miksi omat vanhemmat ei saa hankkia lapsia jos niitä haluaa!

Mitä se on lapselta pois? Koska tätä "hävettää"???

Sori vaan, mutta kaikkea sitä nuori voi hävetä. Se kuuluu kasvamiseen.

Voi sitä hävetä mitä tahansa asiaa perheessään!

Kertoo vaan keskenkasvusuudesta.



No 30 kertoo ihmetelleensä eikö lapset jo riittäneet, kun piti lisää saada?

Itselläni on neljä lasta ja juuri siksi hankitaan lapsia monta -koska ne on NIIIIN ihania!

Voisi koittaa miettiä asioita positiivisemmassakin valossa: ei sinussa tai sisarissasi ole mitään vialla, päinvastoin!

Mutta lapsi ja nuori nyt ajattelee asioita noin: minussa on jotain vikaa.

Sitä varten pitää lapsien kanssa kehittää suhdetta. Ei vaan monilapsisessa perheessä vaan kaikissa, kaikki me ollaan tollasia: haetaan sitä hyväksyntää ja hävetään.

Silti niin turhaa.



25

kasvuun liittyvää

Olivat ne liian vanhoja / nuoria, liian vähän / paljon lapsia, liian iso / pieni asunto, liian vanha / uusi auto, liian hienot / rumat vaatteet jne. Sanopas ap miltä sinusta tuntuu näin aikuisena, häpeätkö sisaruksiasi tai toivotko että teitä olisi vähemmän?

meitä oli neljä lasta ja asuttiin ahtaasti. Ei tosiaan mikään suurperhe, mutta tietenkin vanhimpana sisaruksista kaipasin omaa rauhaa. En tiedä hävettikö varsinaisesti koskaan, mutta kadehdin sellaisia perheita, joissa oli vähemmän lapsia. Ihan hassua!



Sisarukseni ovat kuitenkin parasta elämässäni, oman perheen (mies ja lapset) lisäksi.

Meitä oli 7 ja että hävetti, kun viimeiset syntyivät ja itse olin teini. Tiesihän nyt KAIKKI että mun vanhemmat olivat taas tehneet "sitä"! :-DDD



Ja tuli myös tunne, että enkä ole tarpeeksi rakas ja täydellinen että vanhempani pitää vääntää lisää lapsia, jospa silloin tulisi se täydellinen ja ihana.



Tänä päivänä osaan jo suhtautua asiaan hieman kypsemmin, mutta mielestäni olisi kyllä vähempikin riittänyt. Sillä mielestäni vanhempani voimat eivät riittäneet henk. koht. tasolla panostaa meihin kaikkiin.

Silloin ihanne oli 2 lasta ja monilapsiset perheet oli kummajaisia. Esim. omalla luokallani 80-luvulla ainoastaan yhdellä oli enemmän kuin 1 sisarus, peräti 5 kpl ja kyllä heidän lapsilukuaan oikeasti oudoksuttiin. Isojen perheiden vanhempia pidetiin omituisina, kuviteltiin yleisesti, että he eivät osaa käyttää ehkäisyä, ovat "vähälahjaisia" tms.

vanhemmat ovat niin ja niin monta kertaa tehneet sitä... Kun toisten vanhemmat vain korkeintaan pari kertaa! 34

Meitä oli 7 ja että hävetti, kun viimeiset syntyivät ja itse olin teini. Tiesihän nyt KAIKKI että mun vanhemmat olivat taas tehneet "sitä"! :-DDD Ja tuli myös tunne, että enkä ole tarpeeksi rakas ja täydellinen että vanhempani pitää vääntää lisää lapsia, jospa silloin tulisi se täydellinen ja ihana. Tänä päivänä osaan jo suhtautua asiaan hieman kypsemmin, mutta mielestäni olisi kyllä vähempikin riittänyt. Sillä mielestäni vanhempani voimat eivät riittäneet henk. koht. tasolla panostaa meihin kaikkiin.

60 luvulla olen syntynyt. 70 luvulla koulua kävin ja kadehdin tosiaan niitä 2- lapsisia perheitä.



ap

vanhemmat ovat niin ja niin monta kertaa tehneet sitä... Kun toisten vanhemmat vain korkeintaan pari kertaa! 34

Meitä oli 7 ja että hävetti, kun viimeiset syntyivät ja itse olin teini. Tiesihän nyt KAIKKI että mun vanhemmat olivat taas tehneet "sitä"! :-DDD Ja tuli myös tunne, että enkä ole tarpeeksi rakas ja täydellinen että vanhempani pitää vääntää lisää lapsia, jospa silloin tulisi se täydellinen ja ihana. Tänä päivänä osaan jo suhtautua asiaan hieman kypsemmin, mutta mielestäni olisi kyllä vähempikin riittänyt. Sillä mielestäni vanhempani voimat eivät riittäneet henk. koht. tasolla panostaa meihin kaikkiin.

Se oli silloin tosi noloa! Vaikka kukaan sitä ei mun kuullen koskaan sanonut ääneen, eikä varmaan sen koomin ajatellutkaan varmaan, mutta minusta se nyt vaan oli noloa silloin teininä! :-DD

Hän oli katkera myös siitä, että jäi paitsi monesta asiasta, jotka oli pienemmissä perheissä itsestäänselvyyksiä. Esimerkiksi kaverisynttäreitä ei saanut joka vuosi, harrastukset oli halpoja eikä niihin oikein ollut edes aikaa kun piti vahtia pienempiä sisaruksia, uusia vaatteita sai harvoin jne.

Ja tuli myös tunne, että enkä ole tarpeeksi rakas ja täydellinen että vanhempani pitää vääntää lisää lapsia, jospa silloin tulisi se täydellinen ja ihana.

myös minä lapsena ajattelin että vanhempani olivat tehneet "sitä " kunnolla 5 kertaa.



ap.