Lue keskustelun säännöt.
Miksi noudatatte orjallisesti rutiineja - tylsää!
23.12.2009 |
Minulla on tuttavapiirissäni useita perheitä, joissa ruoka on aina samaan aikaan, nukkumaan mennään aina samaan aikaan, siivouspäivä on aina sama päivä ja mitään ei voida tehdä ex tempore. Jos aikataulu menee sekaisin, niin perheen äiti on ihan kriisissä.
Esim. joskus soitan kaverille, että lähtevätkö he kanssamme uimahalliin tunnin päästä. Eivät kuulemma voi, koska heidän piti askarrella?! Kerran taas perheen piti lähteä meiltä kotiinsa, koska oli välipala-aika ja meillä ei ollut marjoja ja maustamatonta jogurttia, joita äiti oli suunnitellut antavansa välipalaksi lapsilleen. Lapset eivät voi ottaa kylässä pullaa, koska ei ole karkkipäivä, eivätkä juoda mehua, koska sitä saa vain viikonloppuaamuisin?!
Relatkaa! Itse muistan, että lapsuudessa parhaat asiat olivat ex tempore -juttuja ja se, kun sai nukahtaa illalla tuttavaperheen sohvannurkkaan aikuisten jutellessa yömyöhään ja isä kantoi sänkyyn, kun tulimme kotiin.
Kommentit (43)
oon pitänyt vain itseäni outona boheemina, mutta onneksi on meitä muitakin!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
koska se teki elämästä helpompaa, nyt kun molemmat ovat jo koulussa on helppoa olla vähän bohe :) Aika moni täälläkin ei rutiinin kanssa eläjä taitaa omata isommat lapset kuin ihan taaperot. Meillä vkl aamuisin nukutaan pitkään ja saatetaan olla aamupalalla vasta klo 11.00 jne...
kotiäitiydestään työtä ja samalla aikataulut, että se tuntuisi tärkeämmältä. Sitten menee muka kaikki plörinäksi, jos ei minuutilleen tee jotain kuten piti. Sopisivat ennemmin kyllä sinne virastoon tärkeilemään kuin kotiäideiksi.
lapsista pidetään hyvää huolta, mutta rennommalla otteella :).
oon pitänyt vain itseäni outona boheemina, mutta onneksi on meitä muitakin!
koska se teki elämästä helpompaa, nyt kun molemmat ovat jo koulussa on helppoa olla vähän bohe :) Aika moni täälläkin ei rutiinin kanssa eläjä taitaa omata isommat lapset kuin ihan taaperot. Meillä vkl aamuisin nukutaan pitkään ja saatetaan olla aamupalalla vasta klo 11.00 jne...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
nukkumaanmenoaika noin myöhään, koululaistet ja päiväkotilaistet olisivat todella väsyneitä, jos nukkumaanmenoaika esim. 22. Mietipä sitä kun menevät kouluun ja olet opettanut ettei rutiineja ole ja koulussahan ei muuta ole kuin rutiineja. rutiinit ei ole pahasta ja aina ei niitä tarvitse orjallisesti noudattaa esim. kyläilyn takia, mutta kyllä se tuo perusturvallisuutta lapsille, että tietyt asiat menevät rutiinilla.
Lapsille hyvä asia, mutta en ymmärrä, että aikuinen ei pysty elämään ilman rutiineja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tätä mieltä ovat lasten kanssa työskentelevät ammattilaiset. Ja helpottaa ainakin omaa arkea, kun asiat tapahtuvat tiettynä aikana. Lapsi esim. nukkuu hyvin, 12-13 tunnin yöunia.
Jos ei ole pakko jostain syystä noudattaa hyvin tarkkaa aikataulua, miksi tehdä itselleen siitä stressiä. Kiireettömyys, joustavuus jne. ovat myös tärkeitä asioita, samoin sosiaaliset suhteet, jotka saattavat kärsiä ellei koskaan voi irrottaa rutiineista. Olen vähän sitä mieltä, että jotkut aikuiset kokevat rutiinit ylitärkeiksi siksi, että itse tarvitsevat niitä pysyäkseen kasassa. Kaikki eivät tarvitse.
Lapsille on tärkeää saada hyvää ja ravitsevaa ruokaa, raitista ulkoilmaa, riittävästi unta, lepoa, virikkeitä, lämpöä ja läheisyyttä, jossain vaiheessa myös kaveriseuraa. Tätä kaikkea voi saada ja toteuttaa myös ilman liian tiukkaa aikataulua, sopivasti välillä arjesta irrottautuen.
Tätä mieltä ovat lasten kanssa työskentelevät ammattilaiset. Ja helpottaa ainakin omaa arkea, kun asiat tapahtuvat tiettynä aikana. Lapsi esim. nukkuu hyvin, 12-13 tunnin yöunia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
..että vaikka rutiinit ovat tärkeitä ainakin pikkulapsille, kyse on lähinnä sellaisista rutiineista että ruoka-aika koittaa n. neljän tunnin välein, yöllä nukutaan, käydään edes kerran päivässä ulkona jne. Moni ottaa suorittaakseen noita minuuttiaikatauluja, mutta ne eivät toimineet ainakaan meillä. Lapsesta tuli stressaantunut ja oli jotenkin hämillään. Rentoutui selkeästi kun palasimme tuohon "karsitut rutiinit"-meininkiin.
Tätä mieltä ovat lasten kanssa työskentelevät ammattilaiset. Ja helpottaa ainakin omaa arkea, kun asiat tapahtuvat tiettynä aikana. Lapsi esim. nukkuu hyvin, 12-13 tunnin yöunia.
ammattilaiset ajattelevat näin.'
Mutta normaaliperheessä elävä lapsi kestää hyvinkin kellonaikojen heittelyn. Syödään silloin kun on nälkä, ei silloin kun kello niin sanoo.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
missä kaikki kelloon vannovat kiihkomieliset av- mammat on???
8.30-9 lapset herää, noustaan
9.30 aamupala (lasten)
10.00 oleskelua kotona, lapset leikkii, minä ja työtön mies syödään itse rauhassa, siivoilen
13.00 syödään yhdessä
n. 13.30 lasten päiväunet alkaa
n. 15.00
15.15 syödään välipalaa
15.30 joko lähdetään ulos, tai jos joku on pyydellyt kylään niin sinne että lapset saa leikkiä.
17.00-17.30 ruoka, jos ollaan kyläsillä niin on ruoka mukana
20.00 iltapala yhdessä
20.30 iltapesut
20.45 lapset laitetaan sänkyihin
21.00-21.15 ovat nukahtaneet
Joskus voi olla, että heti aamupalan jälkeen lähdetään koko joukolla kauppaan, ulos tai kyläpaikkaan mikäli meitä pyydetty tai on sovittu asia niin. Päiväuniksi tullaan usein kotiin, poikkeuksena mummolat. Ruokailut ja unet on oikeastaan on ainoat rutiinit mitkä aina samaan aikaan samalla kaavalla, tiettyä vaihtelua ajoissa aina on mutta se on normaalia minusta.
Ja jos me satutaan kylässä olemaan ja olisikin se ruoka/välipala unohtunut matkasta, niin ainakin meidän kylästelypaikoissa on AINA mahdollisuus saada lapsille talon puolesta se ruoka tai välipala. Sama homma toisinpäin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kello ei ole sellainen, mutta jos itselle on helpompi rytmittää elämää työnkäynnin, ns. normaaliuden ja yhteiskunnan kaavan mukaan, niin miksi sitä ei saisi tehdä. Jokainen tyylillään, omanlaistensa muksujen ja perhetapojen mukaan. Terveisin freelance-rutiinimamma
Pidämme suunnilleen kiinni ruoka-ajoista, nukkumaan menosta ja ulkoiluista. Joko siis ulkoillaan kahdesti päivässä tai kerran tai huonoina säinä emme ollenkaan. Aamupala syödään heti kun herätään, puetaan päivävaatteet, pedataan sängyt ja alan valmistelee luonasta. Sit pyykkiä, siivoamista ja lapset leikkii.. Sit lounas jonka jälkeen ulkoillaan ja sit nuorimmainen nukkuu päiväunet. Sen jälkeen sit taas syödään, leikitään, ulkoillaan tai käydään esim. kylässä, kaupungilla jne. Illalla mennään nukkuu viimeistään yhdeksältä(ja näinollen minulle jää koko ilta/yön omaa aikaa). Mutta kuolemaksi ei ole jos juhlapyhinä tai muuten vaan joskus menee pitempään. Suunnilleen siis sama kaava päivästä toiseen, mutta aina pienet muutokset tekevät arjesta mielenkiintoisemmat ja jännemmän ihan kotiäidillekkin. Mutta suosin sitä että lapset syövät säännöllisesti ja nukkumaan mentäis aina samaan aikaan. Niistä en mielellään jousta.
menee koko touhu ihan sekaisin.meillä 5 lasta ja syömiset ja nukkumaan menot on aina samaanaikaan.ulkoilemisessa joustetaan hieman mutta karkkipäivät ovat myös aina lauvantai.niistä ei edes keskustella.
mut hyvä jos joku ei tarvii rutiineja mutta meillä ne on ehdoton juttu.ei kuitenkaan noin tiukkaa jota ap tuossa kirjoitteli.
Minulla on tuttavapiirissäni useita perheitä, joissa ruoka on aina samaan aikaan, nukkumaan mennään aina samaan aikaan, siivouspäivä on aina sama päivä ja mitään ei voida tehdä ex tempore. Jos aikataulu menee sekaisin, niin perheen äiti on ihan kriisissä.
Esim. joskus soitan kaverille, että lähtevätkö he kanssamme uimahalliin tunnin päästä. Eivät kuulemma voi, koska heidän piti askarrella?! Kerran taas perheen piti lähteä meiltä kotiinsa, koska oli välipala-aika ja meillä ei ollut marjoja ja maustamatonta jogurttia, joita äiti oli suunnitellut antavansa välipalaksi lapsilleen. Lapset eivät voi ottaa kylässä pullaa, koska ei ole karkkipäivä, eivätkä juoda mehua, koska sitä saa vain viikonloppuaamuisin?!
Relatkaa! Itse muistan, että lapsuudessa parhaat asiat olivat ex tempore -juttuja ja se, kun sai nukahtaa illalla tuttavaperheen sohvannurkkaan aikuisten jutellessa yömyöhään ja isä kantoi sänkyyn, kun tulimme kotiin.
Onko lounas kun äidillä itsellään on nälkä? LÄmmitättekö aina eineksiä vai miten osaat ennakoida koska se nälkä tulee? Kuka ruuan syö jos kaikki syövät omaan tahtiinsa välipaloja "kun on nälkä"?
Ihan painonhallinan oppimisen takia on hyvä opettaa lapset syömään säännöllisesti ja myös ruokaa ruoka-aikoina, ei puputtamaan mitä sattuu "kun on nälkä".
Meilläkin aina vaan lämmitetään ruoka ja ajattele, se ei ole sama asia kuin EINES. Se, että syödään kun on nälkä ei varmaankaan tarkoita, että "puputetaan mitä sattuu"?!
Mistä ihmeestä saat päähäsi näin lapsellisia äärilaitaesimerkkejä?! Et taida olla ihan suomalainen, kun sanojen merkitykset on noin hukassa. :DDD
Joidenkin mielestä olemme tiukkapipoja, mutta tämä sopii meidän perheelle. Täytyy muistaa, että ei mekään olla päätetty alkaa orjallisesti noudattamaan näita, vaan tähän on menty, sillä lapsemme "vaativat" tätä. On siis oltu yhdellä tavalla ja käytännössä todettu rutiinit meitä vanhempia ja ennenkaikkea lasta auttavaksi asiaksi.
On niin helppoa huudella, että koska meilläkin menee hyvin näin vapaalla mallilla, niin muidenkin pitäisi se tajuta. Taas tullaan siihen että lapset on niin erilaisia ja pitää vähän soveltaa, mitkä metodit sopii kellekin.
Olen seurannut tuttavapiirissä äitejä ja onnellisimpia, rennoimpia ja tyytyväisimpiä lapsiperhearkeen ovat ne, joilla on joustava rytmi ja jotka voivat esim. iltaisin tulla kyläilemään, jäädä vaikka yökylään tai uudenvuodenaattona valvoa poikkeuksellisen pitkään lasten kanssa ja niin edelleen. Arkea määrittää tietty rytmi, koska on koulua tai hoitoon ja töihin menoja, mutta muuten voi ottaa vapaammin.
Ahdistuneimmilta ja tyytymättömimmiltä lapsiperheen arkeen vaikuttavat ne, joilla joku päiväuniaika on minuutilleen sama, ikinä ei voi käydä missään, koska lasten rytmi menisi sekaisin, ei voida valvoa yhtenäkään iltana pidempään tms.
Näin siis omissa tuttavissa. Kello kaulassa juokseminen esimerkiksi kotiäitiaikana on ihan turhaa. Rennommalla otteella nauttii itsekin enemmän elämästään.