Mitä teemme exän lasten kanssa
Kun näkyy muutkin pähkäilevän tuota kun miehen exän lapset tuo ongelmia joulunviettoon, purkaudun minäkin.
Olemme aika uusi pari ja haluaisin, että vietämme joulun vanhemmillani, koska mielestäni siellä on ainoa oikea joulu. Oikein iso sukujoulu, mihin tulee sisarukseni.
Miehen kotiin emme mene, koska tiedän, että anoppi lätkäisee laatikot foliovuoissa pöytiin ja saunan jälkeen ollaan oloasuissa. Ei se ole oikeaa joulunviettoa.
Mutta...
Miehellä on 12 ja 14 vuotiaat teinit. Mitä heidän kanssa tehtäisiin. Teinit haluaisivat omaan mummolaansa eli miehen kotiin jouluna ja sinne minä en suostu menemään. Mutta en nyt kai heitä voi ottaa minun kotiinikaan. Ja se ei ole vaihtoehto, että vietämme joulun vain keskenämme, koska joulu on minusta iso sukujuhla.
En ymmärrä, miksi exä haluaa päästä eroon lapsistaan. Minusta kukaan kunnon äiti ei halua viettää joulua erossa lapsistaan. Minusta voisivat ihan hyvin viettää joulut äidillään ja sitten piipahtaa siinä välipäivinä meillä. Olisi tulevaisuudessakin selkeä käytäntö.
Ja ovat jo muutenkin niin isoja, että eivät kovin montaa vuotta enää jouluja kaipaa. Kohtahan tuon ikäiset alkaa viettää joulut kavereiden kanssa baarissa.
Kommentit (45)
sen enempää ydinperheessä kuin uusperheessäkään jos he eivät ole valmiita joustamaan omista haluistaan sen vuoksi että lasten tarpeet on joskus niiden kanssa ristiriidassa.
Ei se ole lasten nostamista jalustalle eikä sätkyukkona olemista vaan vanhemmuutta.
En jaksanut kaikkia vastauksia lukea, mutta sanon nyt oman sanani. Vaikka itsekin olen ns. äitipuoli ja yksi mieheni lapsista asuu meillä ja pidän usein äitipuolien puolta, täytyy nyt sanoa, että sinä olet hyvin itsekäs. Tottakai tuon ikäisten lasten kuuluu saada äänensä kuuluviin jouluasiassa.
Ehkä jos olisitte olleet yhdessä kauan, niin lapset voisivat tulla sukusi jouluun, mutta jos sukulaisesi ovat vieraita, niin miksi lasten pitäisi niiden seurassa olla?
Me olemme olleet mieheni kanssa kymmenisen vuotta yhdessä ja omat vanhempani ovat muodostuneet eräänlaisiksi varaisovanhemmiksi miehen lapsille. Viime vuonna vietimme aaton vanhempieni luona, sillä miehen lapsi on jo tottunut vanhempiini ja kehtaa olla oma eloisa itsensä siellä. Mutta että heti suhteen alussa pitäisi raahata jouluksi vieraiden ihmisten joukkoon..? Anna heidän tutustua aluksi rauhassa toisiinsa.
Ja toisekseen, mitä vikaa on ns. oloasujoulussa? Eikös se ole ihan leppoisaa, mukavat lämpöiset oloasut päällä ja lämmin koti?
Jos lapset on tottuneet oloasu- ja foliovuokajouluun missä ei turhia jäykistellä vaan ollaan rennosti tutun porukan kesken niin pynttäysjoulu isän tuoreen nyxän appiksien luona ei ehkä tunnu ihan kotoisalta.
kirjoitat ettei teinit montaa joulua enää vietä teidän kans, sinun provon tulee joustaa ja antaa nyt lapsille joulu isän kanssa.
olen itse uusperheen äiti ja kaveripiirissä monenmoisia uusperheitä. Meillä ja useilla kavereilla homma toimii tosi hyvin, koska aikuiset on tosiaan aikuisia. Mitään katkeruutta ei ole eksien puolelta, lapset ovat vilpittömästi osa elämää ja nämä uudet puolisotkin ovat ihan aidosti lasten kanssa läheisiä. Elämä lähtee kaikkien, myös näiden äitipuolien ja isäpuolien, tarpeista ja päätöksistä. Ongelmallisia on just nämä, joissa jompi kumpi puolisoista ei saa sanoa sanaansa mihinkään vaan joko sen uuden puolison tarpeet jyrätään omassa kodissa tai vaihtoehtoisesti evätään lasten tapaamiset. Aikuiset ottavat vastuunsa perheestä, lapset käyvät siinä ajallaan ja elämää eletään ilman kommervenkkejä. Jokaisella on sijansa ja tarpeensa. Etälasta ei todellakaan tarvi nostaa jalustalle siellä etävanhemmalla vaan lapsi on perheenjäsen hyvässä ja pahassa.
Eipä ole esimerkiksi tullut meillä mitään sanomista tavasta, jolla meillä lapsia kohdellaan. Voin vilpittömästi sanoa, että olen hyvä äitipuoli, vaikken suostukaan olemaan sätkyukko miehen lasten edessä vaan heillä on puheoikeus, mutta aikuiset päättää!
--