Vieläkö jaksan yrittää tällaisessa työpaikassa vai alanko etsiä aktiivisesti uutta?
Työpaikassa on tavallista, että lähettämiini sähköposteihin (esim. tiedusteluja ihan asiallisista asioista) ei vastata, järjestämiini kokouksiin ei tulla paikalle tai niihin saavutaan paikalle reilusti myöhässä (esim. tunti sen jälkeen kuin kokouksen piti alkaa), työtäni koskevia tärkeitä päätöksi lykätään kuukausikaupalla, minua ei pyydetä mukaan lounasporukkaan jne. Tietty ydinporukka liihottelee esimiehen ympärillä ja esimies keskittyy ohjaamaan ja edistämään heidän projektejaan. Esimeihellä ei ole enää varsinaista esimiestä, mitään ylempää tahoa ei ole. Muut työntekijät kuin ydinporukka on sitten samalla tavalla tuuliajolla kuin minä. Ammatillisesti tämä on erittäin turhauttavaa. Jos jään tai joudun jäämään (muuta työtä ei löydy) tähän työpaikkaan, mitä ihmettä teen, etten turhaudu ihan tyystin?
Kommentit (7)
Etsisin muuta työpaikkaa. Sinänsä helpompaa saada, koska olet jo töissä.
Niin kauan kuin joudut olemaan vanhassa paikassa, asennoidu "olen täällä vain töissä" ja keskity oikeasti muihin asioihin elämässä. Jos päädyt uuteen alaan, opiskele aluksi vanhan työpaikan suojista käsin vaikka avoimessa, jolloin opintotuella tms. kituuttaminen lyhenee varsinaisessa opiskeluvaiheessa.
palavereihisi ei saavuta, maileihin ei vastata ym eli kollegat tavallaan laiminlyö tehttäviään (jos kyse on laiminlyönnistä eikä siitä, että ovat jo jossain toisessa palaverissa päällekkäin tms). Esimiehen tehtävä on puuttua tähän. Jos esimies ei lotkauta korviaan, hänessä on vikaa ja eihän siinä auta muu kuin pikkuhiljaa etsiä uutta työtä.
Mulla on myös omat ongelmani töissä. En nyt viitsi eritellä, mutta muuta vaihtoehtoa kuin työpaikan vaihto ei ole. Meillä esim. etenee organisaatiossa vain yksikön johtajan persettä nuolemalla, ei siis pätevyydellä (koulutus + työkokemus). Ja en itse hyväksy tätä missään nimessä. Syy miksi näin tapahtuu on se, että johtava on erittäin narsistinen ihminen ja tietysti mitä enemän nuolet ja mielistelet sitä varmimmin etenet. Sitten kahvitauoilla, johtajan korvien ulottumattomissa, n ämä edenneet nauravat ja haukkuvat johtajaa ja manaavat kuinka raskasta perseennuoleminen on. Mutta ainakin se vie eteenpäin...
Mä olen asennoitunut nyt niin, että nostan vain palkkaa. Siinä ohessa rakennan itselleni ruudinlujaa cv:tä ottamalla perushommien lisäksi sellaisia projekteja jotka nostavat arvoani työmarkkinoilla (ei välttämättä sellaisia mitkä kiinnostaisivat mua oikeasti) eli sellaista cv:tä mikä alani työnantajien mukaan on vastustamaton. Tätä yritän jaksaa sen aikaa, että noususuhdanne alkaa ja paikkoja on taas kunnolla auki ja mistä valita. Osaan minäkin olla kettumainen työnantajalle, mutta niin etten riko mitä velvollisuuksiani :D Rassu ei vaan tajua mitä kaikkea kivaa sitä tulee aina keksittyä....
Osa työntekijöistä tuntuu olevan hänelle 99% ajasta kuin ilmaa. Ei kai auta muu kuin kääntää katse kohti uusia haasteita kuten tavataan sanoa. Harmi vain, että nyt on taantuma.
ap
olin täydet 3 vuotta kotona ja opiskelin uutta tutkintoa avoimessa niin pitkälle, että päätoimista opiskelua tuli lopulta vain 1,5 vuotta.
Kuten jo joku aiemmin kirjoitti, laitan cv:n kuntoon. Preppaan kieliä ja olen käynyt työn ohella lisäkoulutuksessa, työnantaja maksaa!!! koska liittyy työhöni. Nyt vain jotkut kateelliset sai laskutuksesta kuulla, että kurssini maksetaan ja lähimmälle pomolle (hyväksytin kurssin esimiehen ohi, koska hän ei sitä olisi hyväksynynyt - ei fiksu veto sinänsä, mutta kurssi maksoi useita tuhansia) siitä kertomaan ja nyt sitten maksan kurssini itse.
Parempia aikoja odotellessa. Ei ole ollut haussa sellasia paikkoja, jotka olisi iskeneet...
uuden alan opiskelua, jos tilanne työpaikalla ei muutu tai uutta työtä löydy. Kuvastaa varmaan turhautumisen astetta :(