Joululahjojen hankinta ja tulonjako perheessä
On ollut ilo taas miettiä ja hankkia joululahjoja, jo kesästä lähtien. Nyt on kaappi pullollaan hyvää ja sopivaa kaikille tuttavaperheitä myöten. Joskus vain harmittaa, että sitä on urakassa aika yksin. Kaikki rahakin menee minun tililtäni, kotiäidin. Mies kyllä maksaa lähes kaikki laskut. Minä hankin kaikki tavarat ja vaatteet, kumpikin ruokaa ja mies maksaa pääosin bensat sun muut isot hankinnat. Mutta kasvaa pienistäkin virroista iso ja viiden hengen tavarat ja vaatteet, huhhuh. Ei minulta silti ole rahat loppuneet - jos maksaisin laskuja, loppuisivat. Että kaiketi tämä ei niin kovin väärin mene.
Mutta osallistuvatko miehenne joululahjojen hankintaan? Kyllä omanikin hankkii lahjoja minulle ja sitten usein innostuu hankkimaan jotain lapsille, vaikka minä olen jo mielestäni yllin kyllin hankkinut. Entä lahjojen pakkaaminen ja nimeäminen? Teettekö kaiken itse? Tuntuuko raskaalta vai onko ilo? Joskus tekisi mieli laittaa joka pakettiin, että äitiltä :P
Kommentit (5)
suurin piirtein 50/50 periaatteella. Mies hoitelee kaikenlaisia nettitilauksia ja minä sitä kaupoissa juoksemista. Me ei muutenkaan kauheasti katota kumman rahoista menee mitäkin, se maksaa jolla sillä hetkellä on rahaa tilillä enemmän.
joten ei muutenkaan lasketa yhtään mitään mitä kukakin ostaa. Lahjat usein kyllä hankin suurimmaksi osaksi minä, syystä että mies alkaisi ajatella asiaa vasta 3 päivää ennen joulua. Itse ostelen pitkin vuotta ja suunnittelen ajoissa järkevästi mitä kukakin nyt tarvitsee/toivoo. Muille ei osteta lahjoja kuin lapsille joita on viisi ja toisillemme jotkut.
Mies ostaisi van yhden per lapsi ja minusta on kiva kun on enemmän.
tulot eli mun ja miehen palkat + lapsilisät.
Rahat ovat yhteisiä ja koska miestä ei kiinnosta shoppailuharrastus, on mun tehtäväni hankkia perheemme ja sukulaisetn lahjat.
Mä heittäisin ukon pihalle, jos se rupeis vaatimaan jotain rahojen erotteluja. Sehän on kuin avioeron valmistelua.
käy töissä. Mies ei käytä rahaa mihinkään ilman minun lupaani.