Mikä siinä on kun niin monet yliopistotyypit on ihan sekoja?
Kommentit (14)
Meidänkin työterveyslääkäri sanoi että harva sitä saa väikkärin valmiiksi ilman masennuslääkkeitä tai stressisaikkua. Kahvipöytäkeskusteluissakin töissä "yliopistotyyppien" kanssa lähes kaikki ovat syöneet jotain psyykenlääkettä. Jos se kuvaa meidän "sekouttamme". Noin muuten olemme mielestäni ihan normaaleja.
Ehkä tuo pätee jollain humanistisella höpöalalla. Me luonnontieteilijät ollaan kyllä terveitä ja kirkassilmäisiä.
siellä niitä ongelmaisia on ollut, ja ei voi sanoa kovinkaan akateemisiksi. Myös ammattikouluissa on isot keskeyttämisprosentit.
tekemään mielensä tilasta analyyttisia päätelmiä.
Siis ne jotka on töissä yliopistolla vai ketkä?
tämän palstan ns. akateemisista johtopäätöksiä!
Ehkä heillä on varaa olla sekoja. Heitä kun yhteiskunnassa aina jollain tasolla arvostetaan joka tapausessa.
Ja mitä koulutetumpi ja rikkaampi tai rikkaammista ja koulutetuimiista lähtökohdista oleva ihminen on, sitä enemmän hän voi sekoilla rauhassa. Mutta annas kun amiskalainen tekee saman..
Siellähän ne haalaribileissä jo oppii hyvin sekoilemaan.. Nähty on.
Kyllä se on aika pieni osa "yliopistotyypeistä", jotka ovat mielenterveysongelmaisia, mutta totta on, että missään en ole tavannut niin paljon omituisia ja ihan selkeästi hulluja tyyppejä, kuin yliopistolla. Kyllä ainakin Helsingin YO:n "keskustakampuksella" liikkuvat tunnistavat nämä ns. vakihullut varmasti.
Kaikki eivät tietenkään edes opiskele YO:lla, mutta koska yliopiston rakennukset ovat enimmäkseen julkista tilaa, liikkuu siellä muitakin, kuin opiskelijoita. "Hulluus" ja älykkyys eivät myöskään ole toisensa pois sulkevia asioita, joten kyllä mielenterveysongekmista kärsiviä on sekä opiskelija- että opettajakunnassa.
Mutta, kuten sanoin, suurin osa tapaamastani porukasta on ihan tavallista.
opiskelevat teologiaa (onko siellä yhtään tasapainoista miesopiskelijaa??)ja uskontotiede seuraa hyvänä kakkosena. Vaikea sanoa miksi on näin. Teologiseen ainakin on todella helppo päästä, laskisiko se tasoa, mene ja tiedä.
tasapainoisimpia ja rauhallisimpia ihmisiä. Ovat pohtineet paljon isoja asioita. Joillakin voi ehkä olla kuuppa juuri siitä sekaisin.
Eikä teologiseen ole nykypäivänä enää kovin helppoa päästä.
Meidänkin työterveyslääkäri sanoi että harva sitä saa väikkärin valmiiksi ilman masennuslääkkeitä tai stressisaikkua.
Kahvipöytäkeskusteluissakin töissä "yliopistotyyppien" kanssa lähes kaikki ovat syöneet jotain psyykenlääkettä. Jos se kuvaa meidän "sekouttamme".
Noin muuten olemme mielestäni ihan normaaleja.
Akateemisesti koulutettuja yleisesti, yliopistolla parhaillaan opiskelevia, yliopiston opettajakuntaa... keitä?
Vuoden 2000 valtakunnallisessa, korkeakouluopiskelijoiden terveyttä luodanneessa kartoituksessa tuli tulokseksi, että opiskelijamiehistä 15 % ja -naisista 28 % oli psyykkisiä ongelmia. Käytännössä kyse enimmäkseen oli stressistä, ei siis välttämättävakavammista mielen sairauksista.
Vuoden 2004 kartoituksen mukaan Runsasta stressiä koki vajaa kolmannes opiskelijoista ja erittäin runsasta 16 % naisista ja 13 %
miehistä.
"Verrattuna aikaisempiin opiskelijatutkimuksiin psyykkisten häiriöiden esiintyvyys näyttäisi
olevan Suomessa suurin piirtein samaa luokkaa kuin 1960-luvulla, mutta stressin määrän
voidaan todeta lisääntyneen viime vuosikymmenen aikana niin opiskelujen alku- kuin loppuvaiheessakin"
(tiedot ja sitaatti Mari Mäenpään gradusta Jyväskylän yliopistossa 2008, löytyy netistä:
http://www.yths.fi/download.asp?id=Opisk.+terveystutkimus%5CM%C3%A4enp%…)
Mutta tuota lukiessa pitää muistaa, että ihan vastaavia lukuja saadaan muun väestön vastaavista ikäluokista! Jos ei-opiskelijanuorilta kysytään stressikokemuksia, prosenttiluvut ovat about samat.
Tosin opiskelijoilla tilanteeseen vaikuttaa mm. se, että keskimääräistä useampi on muuttanut uudelle paikkakunnalle, irti suvusta ja perheestään - eli sosiaalisen tuen heikkous kärjistää mahdollisia mielenterveyden ongelmia.
tasapainoisimpia ja rauhallisimpia ihmisiä. Ovat pohtineet paljon isoja asioita. Joillakin voi ehkä olla kuuppa juuri siitä sekaisin. Eikä teologiseen ole nykypäivänä enää kovin helppoa päästä.
Omaan kokemukseen perustuen teologisesta löytyi huikean paljon tyyppejä joilla oli ollut kuuppa piiiitkään sekaisin ja yrittivät etsiä tasapainoa ja mielenrauhaa uskonnosta, tukenaan henkisiin ongelmiin. Tämä havainto perustui kokemukseeni teologisen miesopiskelijoista, iso osa naisista oli olemukseltaan kilttejä seurakuntasisaria.
"Aika moni opiskelijoista on käytännössä täysin työelämäkyvyttömiä."
Tulevat siis etsimään omaa sielunrauhaa. Toinen sekainen porukka on psykologit, sieltä löytyy jos jonkinmoista moniongelmaista.
raskasta olla yksisilmäinen sokeiden maailmassa.
:D