Mitä ajattelet ihmisestä, joka jättää pitkäaikaisen kumppaninsa tämän ylipainon takia?

kyllä ehkä ymmärränkin. Tosin epäilen että taustalla on tukku muitakin ongelmia. Lisäksi riipuu siitä että mikä oli lähtötilanne. Jos tuli mentyä naimisiin hoikan ja hyvävartaloisen kanssa ja sitten parin vuoden päästä on +20 kiloa, niin kyllä se voi ottaa pannuun.

Eivät vain halua kertoa todellisia syitä kaikille juoruämmille.

tai sitten liitto on solmittu ihan vääristä syistä alunperinkin.

mutta jos ylipaino on vain yksi oire muista, vakavammista ongelmista puolison elämässä, niin niistä ongelmista voi yhteensä muodostua aikamoinen paketti kestettäväksi.

Tämän jätetyn kannattaa oikeastaan olla tyytyväinen, että pääsi eroon moisesta tapauksesta. Oikeata rakkautta ei tuossa liitossa ole koskaan ollutkaan.

Mä en tykkää yhtään läskistä! Mulle on ihan sama mitä muut ajattelisi eron syystä. Omapa on elämäni :p

ihmisestä mitenkään. Ymmärrän ihan hyvin, että joitakin ei voi seksuaalisesti kiinnostaa reilusti ylipainoinen ihminen. Pitäisikö sitten olla loppuelämä selibaatissa tai yrittää homman aikana hehkutella muita naisia...

Minä en voisi seurustella miehen kanssa, jolla olisi läski perse tai suuri aataminomena, ja vastaavasti itse olen varsin harvalle kelvollinen kumppani, kun en omaa juuri lainkaan rintoja.

todella keski-ikäisen oloisen. Jo parikymppinen voi kuvien perusteella vaikuttaa itseään 20 vuotta vanhemmalta. Minulla loppui painon kertyminen kun saavutin normaalipainon ylärajan, leuan alle ilmestyi kuvottava kaksoisleuka ja rupesin näyttämään ihan äidiltäni. Peilikuvani ei todellakaan ollut panettava. Siitä lähtien on suunta ollut alaspäin.

pelkästään ylipainon perusteella? On hieman eri asia puhua parinvalinnasta ja "seurustelusta" kuin esim. avioliitosta, jossa on lapsiakin.

niin voisin jättääkin.

Jo parikymppinen voi kuvien perusteella vaikuttaa itseään 20 vuotta vanhemmalta.

Mua on ylipainoisena luultu 10 vuotta ikäistäni nuoremmaksi, normaalipainoisena 10 vuotta vanhemmaksi. Olen siis tyytyväinen pyöreisiin muotoihin...

pelkästään ylipainon perusteella? On hieman eri asia puhua parinvalinnasta ja "seurustelusta" kuin esim. avioliitosta, jossa on lapsiakin.

Mutta kyllä se ehkä pikkusen katkeraksi tekisi? Ja siitä voisi seurata muita asioita, jotka niittaisivat avioliiton?

PELKÄN ylipainon vuoksi. Kyllä taustalla on muut, vakavammat syyt.

10 kilosta kuviteltua ylipainoa vai pakonomaisesta syömisestä joka on johtanut siihen ettei sängystä ylös pääse.

Aina vedotaan siihen, että ylipainon kertyminen on "rikos" kumppania kohtaan, koska silloin ei enää näytä samalta kuin seurustelun alussa... Mutta: jos tavoitteena on elämänmittainen parisuhde, miten kukaan voi olettaa, että toinen säilyy muutenkaan samannäköisenä?

Minä ja mieheni tapasimme 16-vuotiaina, ja olisi aika paksua olettaa, että näyttäisimme koko elämämme 16-vuotiailta.

Jos ylipainoinen ihminen ei ole seksuaalisesti haluttava, niin onko mahdollisesti kaljuuntuva mies?

Mitäs jos kumppanin näkö huononee, ja hän saa silmälasit? Jos ei pidäkään rillipäitä seksikkäinä?

Entäs vanhuus, ihon veltostuminen?

Ainoa ratkaisu ero?

Minusta TODELLINEN rakkaus ei riipu ulkonäöstä.

Jos toista rakastaa, häntä haluaa myös seksuaalisesti ulkonäöstä riippumatta.

Minä haluaisin ja rakastaisin miestäni, vaikka hän painaisi 150 kiloa, olisi kalju, rillipäinen, tai vaikka vihreä...

Niin, mutta todellako jättäisitte aviopuolisonne pelkästään ylipainon perusteella? On hieman eri asia puhua parinvalinnasta ja "seurustelusta" kuin esim. avioliitosta, jossa on lapsiakin.

kun kumppani ei enää olekaan haluttava. Loppuu läheisyys ja seksi suhteesta.

Niin, mutta todellako jättäisitte aviopuolisonne pelkästään ylipainon perusteella? On hieman eri asia puhua parinvalinnasta ja "seurustelusta" kuin esim. avioliitosta, jossa on lapsiakin.

Ylipainosta saattaa alkaa ne onglemat kun kumppani ei enää olekaan haluttava. Loppuu läheisyys ja seksi suhteesta.

nyt puhutaan reilusta ylipainosta.

Niille ketkä väittävät, että ylipaino ei olisi todellinen syy, niin kyllä se on. Kyse on ehkä kymmenen kilon ylipainosta. Kysymyksen tein vain siksi, että saisin jonkinnäköisen mielikuvan mitä ihmiset (av:lla) ajattelevat.

Minä ainakin olen mennyt naimisiin siksi, että rakasta miestäni ja pysyn hänen rinnallaan tuli mitä tuli.

13

Kypsymättömyyttä, pahimmanlaatuista. Aina vedotaan siihen, että ylipainon kertyminen on "rikos" kumppania kohtaan, koska silloin ei enää näytä samalta kuin seurustelun alussa... Mutta: jos tavoitteena on elämänmittainen parisuhde, miten kukaan voi olettaa, että toinen säilyy muutenkaan samannäköisenä? Minä ja mieheni tapasimme 16-vuotiaina, ja olisi aika paksua olettaa, että näyttäisimme koko elämämme 16-vuotiailta. Jos ylipainoinen ihminen ei ole seksuaalisesti haluttava, niin onko mahdollisesti kaljuuntuva mies? Mitäs jos kumppanin näkö huononee, ja hän saa silmälasit? Jos ei pidäkään rillipäitä seksikkäinä? Entäs vanhuus, ihon veltostuminen? Ainoa ratkaisu ero? Minusta TODELLINEN rakkaus ei riipu ulkonäöstä. Jos toista rakastaa, häntä haluaa myös seksuaalisesti ulkonäöstä riippumatta. Minä haluaisin ja rakastaisin miestäni, vaikka hän painaisi 150 kiloa, olisi kalju, rillipäinen, tai vaikka vihreä...

Ap kommentoi.. Niille ketkä väittävät, että ylipaino ei olisi todellinen syy, niin kyllä se on. Kyse on ehkä kymmenen kilon ylipainosta. Kysymyksen tein vain siksi, että saisin jonkinnäköisen mielikuvan mitä ihmiset (av:lla) ajattelevat.