minkä ikäinen lapsi on liian pieni päiväkotiin?

että se 3 vuotta on nimenomaan se kotihoidontuen raja, koska asiantuntijoiden mukaan lapsen on paras olla kotona siihen asti.



Sitäpaitsi olennaisempaahan tuossa hoitovapaaoikeudessa on se, että säilyttää työpaikkansa kuin joku kuppainen satanen.

mutta riippuu tämä lapsestakin ja hoitopaikasta.

kunnes äitiysloma loppuu. Sittenhän ne on pakko laittaa hoitoon, jos ei ole millä mällätä.

Voisitko määritellä tulotason, jolloin on "millä mällätä"? Vähemmälläkin pärjää, jos se "pakko" ei tarkoita sitä, että täytyy lyhentää asuntolainaa ennätysvauhtia ja maksella samalla kahta uutta autoa yms. "välttämätöntä".

Mutta sitä on varmaan vaikea ymmärtää, jos itsellä kaikki rahallisesti ok. Jotkut ihmiset kun tuppaa pitämään itseään parhaana esimerkkinä siitä, millaisia kaikkien muidenkin pitäisi olla.

sitä voisi tietty aikuistua ennen kuin hankkii lapsia.

sitä voisi tietty aikuistua ennen kuin hankkii lapsia.

Aikuiset yleensä myös tietävät, että elämässä on ylä- ja alamäkiä, eikä kaikkeen voi varautua eikä suunnitella elämänmenoa koko tuleviksi vuosikymmeniksi. Vai voitko varmaksi väittää, että elämäsi menee ihan kuten olet suunnitellut? Joskus ei tarvita kuin pieni ohjausvirhe, oikosulku tai liukastuminen, kun koko elämä menee ihan uusiksi. Mutta kaikkea hyvää sinulle.

Tarhassa on 5 kk poika vauva. ma-pe 8-16.. MÄ EN IKINÄ VIES NIIN PIENENÄ LASTA MIHINKÄÄN TARHAAN.

perhepäivähoitoon.

Olis tosi mielenkiintosta tietää minkälaisia vastauksia tähän ketjuun tulisi missä tahansa muussa maassa, jopa Ruotsissa. Tukholmassa ainakin kaikki 1-vuotiaat viedään päiväkotiin, tai tietty poikkeuksiakin on mutta se on se yleisin tapa. Lontoossa sairaanhoitajana työskentelevä serkkunikin on tyytyväinen, kun sillä on mahdollisuus pitää 6kk äitiyslomaa! Ei käy kateeksi.



Tuohon itse kysymykseen en osaa vastata, omani on menossa perhepäivähoitajalle (1v 3kk), mutta lähipiirissä on monta 1-vuotiaana päiväkodin aloittanutta, jotka ovat pärjänneet ongelmitta. Mutta kyllä sekin hullulta tuntuu, että juuri se 3-vuotta tasan tuntuu olevan niin tarkkaa täällä.

laittavani aikaisemmin. Vaan sitten kun huomasin, että pk ei olekaan helvetin esikartano, seuraavat kaksi lasta menivät vuoden ikäisinä.



Kaikki kolme ovat viihtyneet päiväkodissa erinomaisesti.

puhua.



Esikon vein tarhaan 13 kk:n iässä ja vieläkin on huono omatunto.



Nyt 14 vuotta myöhemmin olen kotona vauvan kanssa niin kauan kuin mahdollista.

...miltä tuntuu 25 vuotta myöhemmin?



No, tässäpä vastaus:



Menin tarhaan n. 1.vuotiaana.



Perusturvallisuus puuttuu, en osaa heittäytyä enkä sitoutua ihmissuhteisiin, en osaa luottaa kunnolla muihin kuin itseeni, vaikka vanhemmissani tai heidän moraalissaan ei muuten ole koskaan ollut valittamista. Äiti nyt vain halusi jatkaa opintojaan mahdollisimman pian.



Minulla on selkeitä muistoja tilanteista, joissa olen ollut 1-vuotias, ja tämä kertonee jo jotakin turvattomuudesta. Olen aina vierastanut vanhempiani, varsinkin fyysistä kosketusta. Koen, etten ole rakkauden arvoinen ja pelkään hylätyksi tulemista.



Älkää hyvät ihmiset olko itsekkäitä ja riistäkö niitä rakkaita lapsianne liian nuorina pois äidiltänsä. Pari vuotta sinne tänne ei ole yhtään mitään verrattuna elinikäisiin haavoihin ja pelkoihin. Se kolmen vuoden raja perustuu käsittääkseni siihen perusturvallisuuden rakentumiseen, ja siksi siitä jauhetaan niin paljon - eikä turhaan.