minkä ikäinen lapsi on liian pieni päiväkotiin?
Kommentit (51)
kunnes äitiysloma loppuu. Sittenhän ne on pakko laittaa hoitoon, jos ei ole millä mällätä.
Voisitko määritellä tulotason, jolloin on "millä mällätä"? Vähemmälläkin pärjää, jos se "pakko" ei tarkoita sitä, että täytyy lyhentää asuntolainaa ennätysvauhtia ja maksella samalla kahta uutta autoa yms. "välttämätöntä".
Olen vuoisa ollut päiväkodeissa työssä. Yksityisissä erityispedagogiikkaa olevissa sekä kunnallisissa.
Kyllä monesti harmittaa lapsen kokema turvattomuus ja huomion vähäisyys silloin, kun sitä tarvitaan.
Usein kuulee lapselle annettavan "monotomisesti" käskyjä ja kehoituksia, ohjeita ja arvosteluja lapsen ollessa itkuinen, loukkaantunut henkisesti, pettynyt, kokeneena vääryyttä ym. ym.
Aina ei aikuinen voi antaa periksi, esim. kun on tapana että lapsi pukee itse vaatteensa, ei aikuinen mene ja auta sukkaa jalkaan, tai auta kyllästynyttä legojen kerääjää ehdottaen - Minä kerään siniset legot ja valkoiset, kerää sinä punaiset ja keltaiset. Tapana on että lapsen on ne kerättävä, kun ottikin. Näitä esimerkkejä riittäisi enemmänkin, missä vähemmän missä enemmän, muta aina niitä on ollut ja tulee vastaan.
Kotiympäristössä on mahdollisuus hyvään vuorovaikutukseen äidin ja lapsen välillä.
Asioista voi neuvotella, siihen on paremmat mahdollisuudet kotona verrattuna päivähoitoon. Kotona voi antaa lapsen "kokea kantapään kautta" asioita, kuten vaikka pukemistilanteissa. -Viivyttelyllä huomataan ettei ehdittykään puistoon tai muuta. Päivähidossa ei voida aina kasvattaa perustuen kokemukseen yrityksellä ja erehdyksellä.
Päivähoito voi olla myös antoisaa, ja varsinkin lapsen ollessa joko 3v tai jopa 4v. Kaikki lapset eivät mukaudu vieraaseen ympäristöön ja useamman lapsen samanaikaiseen hoitoon vielä 3-vuotiaanakaan, vaan on valmis hieman myöhemmin.
Kaikkien vanhempien tulisi hoitopaikan varmistuttua ottaa puheeksi käytännöt, kuinka niissä toimitaan päivän aikana.
Lapsesi oli laitettu suljettuun eteiseen tehtyään jotain väärää sen sijaan että hoitaja olisi tukenut lapsesi kiinnostuksen kohteita tai vavoja puolia. Helpompihan se näin ajatellen on laittaa pois tilasta, mutta pidemmän pälle jos nähdään vaivaa ohjaamalla lasta töiden pariin, lukuhetkiin jne. saadaan normaalimpi tilanne, -lasta ei enää tarvitsekaan siirtää suljettuun tilaan, vaan hän on alkanut kiinnostua muista asioista kuin ennen.
Miltä on mahtanut lapsestasi tuntua odottaessaan koska pääsee pois? Julmaa ja henksen pahoinpitelyn tunnusmerkit. Yksin ei saa jättää rauhoittuman eikä suljettuun tilaan, vaan esim. "jäähypenkille" joka on samassa tilassa kuin muutkin ovat, erotuksella ettei lapsi voi leikkiä tai muuta ollessaan jäähyllä. Olet hyvä äiti.
monta vuotta, joten ihanaa jos lapsuus voisi olla kiireettömämpää. Kotihoidossa lapsi kokee turvallisuutta ja välittämistä, joidenkin on vaan mentävä hoitoon ja se täytyy ottaa sellaisenaan.
riippumatta temperamentista. Helpon ja sosiaalisen, reippaankin lapsen laittaisin vasta 2-vuotiaana.
3-vuotiaalle ja siitä ylöpäin sen sijaan päivähoidosta voi joillakin osin olla jo hyötyäkin jos päivät kuitenkin lyhyitä.
Alle vuoden ikäiset päiväkodissa lähinnä säälittävät, vaikka ymmärränkin, että joissakin tapauksissa ei ole muuta vaihtoehtoa. Useissa tilanteissa asia olisi järjestelykysymys jos vain lapsen etu olisi prioriteeteissa ensimmäisenä.
Toivoisin, että lapsi voisi olla kotihoidossa vähintään 2,5-vuotiaaksi, mutta ainakin 2-vuotiaaksi. Nuorimman lapseni olen vienyt pk:iin vähän yli 1-vuotiaana ja se oli liian aikaisin. :(
kun lähdin työhön.
Lapsia oli kolme, 5v, 4v, ja 1v.
1-vuotias oli usein "räkätaudissa" ja kun vein lapset trveenä hoitoon, oli viikossa taas jotain.
Ei auttanut muu kuin jäädä itse hoitamaan katrasta, kunnes ikää tuli nuorimmallekin lisää.
Kun menin hakemaan lapsia, oli vaaatetus milloin mitenkin. Rukkaset roikkuivat talvella pienimmällä niin, että ranteet näkyivät punaisina, vaikka ostin helpoimmasta päästä puettavia ja hyvin pysyviä rukkasia, kunhan vain ne alkuun kunnolla laitetaan.
Vanhin lapsi kertoi hoitajan kuullen kuinka sisaruksen rukkaset valuivat ja hoitajat vaan puhuivat omiaan...joskus oli vaippakin jätetty pois, oli kuulema joku sijainen. Kyseessä oli kuitenkin 1-vuotias, vähän päälle.
Ei ole ihme että alalle hakiessani työhön mainitsin työnantajalle työhaastattelussa että ainakin päiväkodin lapset ovat hyvin ja lämpimästi puettu, hattujen nauhat eivät repsota auki jne. Vastaus oli -Hyvä, sillä nyt lapset ovat takit auki ja kaulat paljaana...
Meidän viidestä lapsesta kolme lähtenyt kävelemään tuetta n. 8kk iässä ja kaksi 11-12kk iässä.
Minusta päiväkotiin liian pieni 1,5-2v, mutta pph:lle voisin laittaa jo 10kk ikäisen.
Alle 1v. Eli joka ei kävele.
Hienosti niillä siitä ylöspäin päivät menee. Luonteesta riippuu toki.
sama juttu täällä että 10kk ikäinen käveli (=valmis päiväkotiin?) mutta toisaalta oli vielä aktiivinen imetettävä myös (eli ei sittenkään kovin valmis...)
Meidän tyttö lähestyy nyt 2,5 vuoden ikää ja alkaa mielestäni olla melkoisen valmis menemään päiväkotiin. Osaa todella hyvin kertoa tarpeistaan, tunteistaan, tapahtumista. Lapsi ei kuitenkaan ole vielä menossa päiväkotiin koska hänen pienempi sisaruksensa ei ole vielä valmis eli en ole vielä palaamassa työelämään.
4-vuotias saa jo kaiken irti päiväkotipäivistä (kunhan eivät ole liian pitkiä) eli hän hyötyy siitä.
Eli niin kauan, kun ei riitä päiväunet 12-14 eli 2 h päivässä, niin mielestäni on liian pieni päiväkotiin.
Esikoinen aloitti päiväkodissa 5-vuotiaana (sitä ennen pph + minun kanssa kotona) ja kuopus aloitti päiväkodissa 1 v 8 kk iässä. Olisin mieluummin vienyt hänet perhepäivähoitoon, mutta ei olisi olla järkeä viedä lapsia eri paikkoihin.
Nyt kuopus on 4 v. ja vasta nyt tunnen, että hän menee lähes aina mielellään hoitoon ja nauttii ystäviensä seurasta. 2-vuotiaana tuli aika paljon unihäiriöitä päiväkodin takia eli selvästi eli raskaimman kautta öisin sitä päivän hälyä läpi...kurjaa sen kannalta. On se päiväkotiympäristö todella raskas niille pienimmille lapsille...kokoajan on vauhtia ja touhua.
Itse olen mennyt hoitoon 10 kk:n ikäisenä ja ei minusta tullut lainkaan tuollaista kuin vierailija"miksette kysy" vastaa...
Kyllä täytyy kotioloissa olla jotain vikaa, jos vaikuttaa koko elämän kulkuun... Ja jos lapsi todella voi huonosti, niin kyllä vanhempi sen huomaa. Johan sekin kertoo, että vanhempasi eivät osoittaneet sinulle rakkautta, kun voit noin huonosti lapsena hoidossa ja pitivät vain sinua silti päiväkodissa.. Eli ei siis päiväkodin vika vaan vanhempien.
Itselläni on todella rakastava äiti, ja vaikka meninkin hoitoon jo 10 kk:n ikäisenä, niin äiti kyllä rakasti minua kotona sitten senkin edestä! En ole sitoutumiskammoinen tms...
En ymmärrä - sori vaan - ihmisiä, jotka vievät vauvan hoitoon.
Mutta alle kaksivuotiaankin vieminen on kyllä vähän siinä ja siinä.
sitten vasta päiväkotiin kun osaa kävellä ja puhua ja on päiväkuiva.
Eli noin 2,5v suunnilleen.
puhua, pissata potalle ja syödä itse. Kävellä tietenkin. Näin minusta.
on liian pieni päiväkotiin. Pitää osata hyvin kävellä, puhua edes vähän ja hiukan omatoimisuutta.
Haluaisin tietää mikä ihme saa vanhemmat laittamaan jonkun 9-10 kuukautisen vauvan päiväkotiin?? Mikä ihme syy voi olla niin pakottava ettei voi olla kotona edes 1 v asti? Jos raha on syynä niin säästää voi etukäteen (raskausaika kestää jo yli 9 kk, eikö siinä ajassa nyt yhtään pysty säästämään) ja sitten äitiysloma 9 kk ja siinäkin ajassa pitäisi ehtiä vähän saada säästöön. Kyllä joku 2-3 kk syö vaikka kaurapuuroa ja jättää asuntolainan siksi aikaa lyhentämättä jos lapsen etua ajattelee. Ja sossu auttaa kriisitapauksissa kyllä. Mä en keksi yhtään järjellistä syytä miksi kumpikaan vanhemmista ei voi olla kotona edes 1 v asti.
Alle 10 kk vanha on liian pieni. Päiväkoti voi olla parempi paikka kuin epäluotettava pph, jota ei kukaan valvo. Kokemusta on sellaisestakin tapauksesta...
kun lapsi osaa puhua kunnolla ja kävellä, voi mennä päiväkotiin. Meillä siis 2v. Kävellä toki lapset osaavat jo 1-vuotiaina, mutta pidän itsensä sanallista ilmaisua tärkeänä ennen hoitoonlaittoa..
on niin outoa, että monen mielestä alle 3v ei saisi laittaa hoitoon, mutta heti kun täyttää 3 ja lapsesta ei saa enää tukea kotona ollessa niin sitten ei ole mitään ongelmaa. Se on just tuo 3vuotta se raja! Nämä jos jotkut ovat outoa sakkia!
Lapset tuntevat jo syntyessään elämän ja mammalomien realiteetit, ja ymmärtävät kyllä, kun äiti sanoo, että "onhan tää vähän kurjaa, mutta mamman pitää nyt mennä töihin. Siellä päiväkodissa saat kaikenlisäksi tarpeeksi virikkeitä!"