Avo- tai avioliitossa elävä kotiäiti/työtön. Paljonko sinulla kk omaa rahaa?
Asumiskulujen jälkeen? Mukaan ei saa laskea lapsilisiä eikä miehen osuutta maksuista. Paljonko voit rehellisesti käytäväsi omiin menoihisi?
Kommentit (74)
Aika vaikea sanoa mitään summaa mikä olis omaa rahaa. Jos tarviin jotain niin ostan.
on ehkä satanen tai kaksi
jos siis ei lasketa esim kauppaostoksia tai puhelinlaskua tms..
olen työtön
Mies töissä ja minä hoitavapaalla. Maksut maksetaan tilitä jolla on rahaa. 75€vuodessa menee omaan lehti tilaukseen ja n.25€ lehtien irtonumeroihin vuodessa. Vaatteita ostan mahdollisuuksien ja tarpeen mukaan ehkä n.100€ vuodessa.
Käytän 2-tonnia kuussa omiin juttuihin, kun perhe on hoidettu.
Elelen kyl mieheni siivellä, tavallaan, mutta so what? Oon ansainnut kaiken kyllä lapsen kautta :)
ja "omia rahojani" on ne mitä tililleni tulee,eli kotihoidontuki (n.300€).Mitään en itselleni kuitenkaan näistä rahoista koskaan voi ostaa,kun kaikki menee suoraa laskuihin! Miehellä ihan ok tulot, mutta ei hänenkään palkasta tuhlattavaa jää yleensä kuin max.satanen laskujen jälkeen!
Eli omiin menoihini voin sanoa menevän max.20€/kk!
Olen aika ekologinen tyyppi mutta en koskaan jätä hankkimatta mitään mitä kuvittelen tarvitsevani. Tilille tulee 1700 (hoitovapaalla) ja miehelle palkka, niistä maksetaan perheen menot ja loput käytetään tai säästetään.
Olen ostanut vaatteita, kirjoja, käynyt viikonloppureissuilla ja hyvin on rahat riittäneet.
Meillä minä kh-tuella ja mies töissä. Minä hallinnoin rahoja, jotka olen budjetoinut joka kuukaudelle etukäteen. Budjetoinnissa huomioitu kaikki menot ja eritelty rahat mitä mihinkin käytetään. Kuunvaihteessa misä aina siirtelen rahat omille tileilleen (eri tilit käyttörahoihin, ruokaan, laskuihin ym.) Joka kuukausi sekä mieheni että minä saamme tuossa erittelyssä 100€ joka on täysin omaa rahaa. Sen voi sitten vaikka polttaa takassa ilman että tarvitsee miettiä tai tilitellä toiselle. Mielestäni meillä tilanne todella toimiva ja mieheni ollut myös tyytyväinen, koska hänen ei tarvitse miettiä raha/kotitalousasioita. Hän on myös aina katsonut ja hyväksynyt budjettisuunnitelmani eli täysin despoottina en ole rahojen suhteen heilunut. Meillä näin vain siksi, että minä tarkempi raha-asioiden kanssa ja homma sujuu luonnostaan. Mieheni kun ei ole suunnittelija luonne.
Ehkä hän on, muttet anna tilaa. Onhan tuo oman roolin kasvattamista, tuntee olonsa tärkeäksi :)
maksan niistä kyllä ajoittain myös perheen yhteisiä menoja. Minulla on 2 sijoitusasuntoa ja tuo on niistä saatavat vuoratulot verojen jälkeen. Ne olen saanut perintönä ja ne ovat vain minun niistä joten tulevat vuokratulot on minun rahaani. Miehelläni on ihan riittävän hyvä palkka että emme ajattele että vaikka olemma naimissa tämä raha pitäisi jakaa. Ehkä sitten kun minäkin olen töissä ja ostamme isomman asunnon käytämme vuoratulojani lainan lyhennykseen, mutta tällä hetkellä se on täysin minun käytössä.
itselleni rinsikat ja sen ostanko halpiskuukautissiteitä vai niitä vähän kalliimpia. Itsenäisyyttäni en siviilisäädyn takia myy.
Kaksi lasta samalle miehelle, mutta päivääkään ei olla asuttu virallisesti yhdessä.
minä olen avioliitossa, onnellisessa sellaisessa. Lapsilla asuu isä saman katon alla, olen hoitovapaalla ja yllätyksenä ehkä sinulle, saan silti ostaa itselleni rintsikoita ja ihan millaisia kuukautissiteitä vaan ja ihan ilman mitään lupien kyselyä :D
Meillä on yhteiset rahat, kaikki tulee samalle tilille, minä hoidan maksuliikenteen, eli kaikki laskut.
Tällähetkellä mies tuo rahat talouteen, koska hoidan yhteistä vauvaamme kotona. Sitä kutsutaan perheeksi :)
Hoitovapaalta menen sitten itsekin taas töihin ja samoin kuin mieheni, tuon rahaa talouteen.
Hän ei kysele ostoksistani, enkä minä hänen. Molemmat luotamme toisiimme ja kumpikin käyttää rahaa sen mukaan mihin on varaa.
mitä summia toisille jää!
Meillä minä saan kotihoidon tuen (n 400e), lapsilisän 100 e ja minimielatusmaksun 135 e.
Mies ansiosidonnaisella saa vajaan 1000 e käteen.
Niistä maksetaan yhdessä omakotitalon kulut, bensat, ruuat,lapsen tarvitsemat jutut ja laskut. Eipä juuri jää ylimääräistä kummallekaan.
Toki käyn sit kampaajalla yms. kun tarve vaatii, mutta molempien osalta esim.vaatteiden ostelu aika minimissä. Lapselle ostetaan, kallistakin välillä. Yhdessä sit "tuhlataan" välillä esim. herkkuihin, ulkona syömiseen, leffalippuihin ym.
tietysti kaikki on yhteistä, kaikki tulee ja menee yhden tilin kautta.
rahaa on riittävästi ja sen käytöstä ei tarvitse keskustella.
Käytännössä kulutan omiin menoihini korkeintaan muutaman satasen kuussa. En ole himoshoppailija ja käyn harvoin parturissa tms. Raha menee siihen, että käyn ystävien kanssa ulkona, ostan sen mitä tarvitsen ja joskus jotain, mitä en tarvitse. :)
Meillä ei ole avioliitossa ollut sun ja mun rahoja, vaan yhteisiä. Minä ostan suurimman osan ruuista, lasten vaatteet, oman auton bensat jne. Miehen tililtä menevät talo, omat menonsa, autojen isommat huollot, remonttitarvikkeet jne. Kun minun tilistäni näkyy pohja, käsken miehen laittaa lisää rahaa. Laittaa yleensä sen verran, ettei tarvitse muutamaan kuukauteen lisätä.
Tällä hetkellä rahaa tulee miehelle noin 900e sekä lapsilisät (mies lomautettuna), joten toistaiseksi ei hurrata ja kaikesta pitää tinkiä. Ja noistahan siis vähennetään vielä asumiskulut sun muut pakolliset laskut.
Mutta normisti mies saa noin 1600e kuukaudessa.
"Saan" juuri sen verran rahaa kuin tarvitsen ja mihin on varaa.
Ei ole varaa omaan rahaan. En edes tiedä mitä pikkurahalla tekisin. Elämäntyyli on jo muotoutunut sellaiseksi että puuhastelen jotakin kotona. Eipä ole juuri miehelläkään sen suurempaa rahapussia käytössään, eli kaikista hankinnoista keskustellaan. Meillä on yhteinen tili, koska mies on harvoin kotona ja minä hoidan kaikki arkirutiinit. Eniten rahaa kuluu asumiseen ruokaan ja kulkuneuvoihin sekä lasten vaatetukseen. Yhteinen harrastus on saunaillat kotona. Itse en liiku juuri missään, mies matkustelee paljon työasioissa ja käyttää silloin jonkin verran rahaa. Tästä oli aikaisemmin riitaa siksi, koska mies joutui käyttämään omaa pankkikorttia kaikkiin työkuluihin. Kiva kun rahat on loppu ja tiliote täynnä työnantajan kuluja. Kulut korvataan kyllä mutta ne tulevat kuukauden kaksi myöhässä. Nyt viimein, hirveän sodan jälkeen on saanut luottokortin työstä johtuvia kuluja varten. Lasten harrastukset ja perheen liikuntaharrastukset tärkeitä. Suuri säästö kun toinen lapsista ei harrasta mitään - ollaan kyllä yritetty tuputtaa kaikenlaista.
Kaikki menee mikä tulee, säästämiseen ei ole ollut mahdollisuuksia. Aina jos jää vähän ylimäärästä rikkoontuu pakaste, jääkaappi, auto tai imuri ja sinne ne sit taas menee. Välillä oon saanut tehdä lyhyitä työjaksoja - näkyy heti elintasossa - silloin säästetän ja pyritään hankkimaan kaikkea sitä mikä on jäänyt puuttumaan. Viimeksi laitettiin ylimääräiset ulkomaanmatkaan ja vaikka oli ihanaa päästä pitkästä aikaa lämpimään niin nyt kaduttaa. Ei köyhällä eikä edes keskituloisella ole varaa ulkomaanmatkoihin - eikä varsinkaan kotimaanmatkoihin.
Eihän tää hääviä ole. Ihan yhtä hyvin voisin olla elämättä ollenkaan. Eikä tästä kiitosta ainakaan saa.