Lue keskustelun säännöt.
Miehellä ei mitään lapsuusmuistoja. Sanoin että se on outoa, ylireagoinko?
05.12.2009 |
Mies ei siis muista mitään lapsuutensa joulusta, leikeistä, ei mistään. Kun kysyn mitä sai lapsena joululahjaks ei muista. Kun kysyn millaisia leikkejä leikki ei muista. Tuntuu ettei muista mitään. Normaali perhe ollut. Musta toi on todella outoa ja mietin onko tapahtunut jotain omituista tai torjuuko lapsuusmuistot. Anoppi ja appi vaikuttaa tervejärkisiltä, anopilta olen kuullut paljon enemmän miehen lapsuudesta kuin mieheltä itseltä.
Aiemmat poikaystävät kertoivat kyllä tarkkaankin lapsuudestaan. Kuvittelisin että yhteiset lapsemme olisivat herättäneet lapsuusmuistoja mutta ei. Miten muilla? Onko mieheni outo?
Kommentit (34)
Ne mitkä on, on kai valokuvista mieleen tulleita. Olen joskus miettinyt mistä johtuu. Nykyään muistan hyvin asiat. Ja n 15 v ajalta taaksepäin. Alle 15v asioita en juurikaan muista. Vanhemmat erosi noihin aikoihin se oli järkytys ja tosi yllätys kaikille. Onnellinen perhe? siihen asti. Olisko se "shokki" syynä muistamattomuuteen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kun en juurikaan muista lapsuudestani mitään. Jostain valokuvista saatan saada jonkinlaisen niin tuo oli silloin mielikuvan mutta en muuta. En osaa sanoa sen kummemmin jouluista, syntymäpäivistä kun arkipäivistä. En siis muista leikkikö äiti kanssani taikka pitikö sylissä. Ne jotkut muistot mitä muistan liittyvät alkoholisti vanhempaani ja johonkin isompiin "tapahtumiin" meillä.
Itsekin välillä mietin onko jotain muutakin mitä en muista mutta vastaus on etten tiedä...
mutta mulla lapsuus oli jotenkin synkkä. Kotona ilmeisesti oli masennusta ja ristiriitoja. En kyllä muista omien lastenkaan lapsuudesta paljonkaan. Valokuvien avulla lähinnä. No, se varmaan johtuu siitä että olen kärsinyt masennuksesta : (
Mutta oikeesti, ihmiset muistavat eri tavoin. Älä tee asiasta liian isoa numeroa.
Ihmismieli kun tuppaa unohtamaan kaikki huonot muistot.. Noh, mun lapsuudessa ei ollutkaan muuta kuin huonoja muistoja.. Jotain iloisia välähdyksiä saatan joskus muistaa, mutta se on harvinaista.
Muistan jollain tasolla henkilöitä, paikkoja, leikkejä, leluja, perheen lemmikkejä ym. yleistä. Yksityiskohtaisia muistoja on vähän, enkä osaisi sijoittaa monia niistäkään tiettyyn aikaan. Kotioloni olivat hyvät. En pidä itseäni outona.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On hyvä koulutus, johtava asema, avioliitto ja seksi kunnossa. Itse muistan lapsuudestani tarkkoja muistoja ja paljon, ehkä siksi aloin ihmetellä. Jouluvalmistelut herättivät nämä kysymykset. Kiitos vastauksista, ehkä me ihmiset ollaan vaan erilaisia tässäkin asiassa.
ap
Muistan jollain tasolla henkilöitä, paikkoja, leikkejä, leluja, perheen lemmikkejä ym. yleistä. Yksityiskohtaisia muistoja on vähän, enkä osaisi sijoittaa monia niistäkään tiettyyn aikaan. Kotioloni olivat hyvät. En pidä itseäni outona.
että olen aina keskittynyt vähän liiankin intensiivisesti nykyhetkeen. Kaikki mitä on tapahtumassa pyörii aivoissa koko ajan. Ei siinä ehdi muistella menneisyyttä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lapsuusmuistot alkavat n. 7-vanhasta, kun menin kouluun. Sitä ennen jotenkin sekalaista mössöä. Koulun alkamisen jälkeen aika kai on rytmittynyt paremmin...
Muistan ekan suuren rakkauden (näyttelijä), perhetapahtumia. Joululahjoista ei ole kuin parilta hassulta vuodelta muistikuvia n. 9-vanhasta eteenpäin...
Opettajat muistan. Kaverit ja lempiaineet.
Ei mitään hajua mitä olen saanut joululahjaksi.
Paitsi yhden leikki-imurin muistan ja senkin vain siksi että siitä on kuva ja äiti on vieläkin katkera että se meni heti rikki.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En itsekään muista kuin joitakin kohokohtia, sekä hyviä että huonoja. Minulla oli enimmäkseen aika hylätty olo lapsena ja myös muutamia oikeasti traumaattisia tapahtumia. Tiedän yhden ihmisen, jonka lapsuus ja nuoruus on ollut todella oikeasti hirveä (seurasin sitä koko ajan vierestä, mutten pystynyt paljonkaan vaikuttamaan asiaan) ja hän ei muista noista vuosista yhtään mitään. Totaalinen black out. Se vaivaa häntä ja hän on nyt terapiassa osittain herättääkseen menneisyytensä eloon.
Uskon, että muistamattomuus suojaa ihmistä muistoilta, joita hän ei kestäisi. Lapsen keinot käsitellä traumaattisia tapahtumia ovat kypsymättömät ja siksi tapahtumat tulevat ehkä vasta aikuisina muistetuiksi, jos silloinkaan.
Joo se on sarjamurhaaja!
Mies ei siis muista mitään lapsuutensa joulusta, leikeistä, ei mistään. Kun kysyn mitä sai lapsena joululahjaks ei muista. Kun kysyn millaisia leikkejä leikki ei muista. Tuntuu ettei muista mitään. Normaali perhe ollut. Musta toi on todella outoa ja mietin onko tapahtunut jotain omituista tai torjuuko lapsuusmuistot. Anoppi ja appi vaikuttaa tervejärkisiltä, anopilta olen kuullut paljon enemmän miehen lapsuudesta kuin mieheltä itseltä.
Aiemmat poikaystävät kertoivat kyllä tarkkaankin lapsuudestaan. Kuvittelisin että yhteiset lapsemme olisivat herättäneet lapsuusmuistoja mutta ei. Miten muilla? Onko mieheni outo?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
tai jaksa alkaa muistelemaan..........
En minä ainakaan muista mitään.