Onko toinen nainen ainoa syy, miksi mies haluais eron sen enempää keskustelematta?

Noin vanhalle miehelle aivan liikaa seksiä.



Eihä tuosta ole muuta ulospääsyä kuin ero..



Kyllä nelikymppinen mies haluaa vähän jo nukkuakkin joskus...

ettei mies yksinkertaisesti rakasta vaimoaan (enää). Siitä voi olla hyvin vaikea puhua, jos ei halua haavottaa toista - ja haavottaa ja hämmentää puhumattomuudella vielä enemmän ...

..hän ei usko toiseen naiseen ja mies ei halua antaa mitään selitystä. Selityksen täytyy olla jokin iso asia, joka ei kuitenkaan liity ap:hen ja heidän suhteeseensa varsinaisesti. Seksuaalinen suuntautuminen on sellainen. i]

tekee useimmiten aloitteen seksiin.

Kiitos vastauksista. Taidan vielä yrittää saada miehen puhumaan ja kertomaan syyn miksi haluaa erota järjestämällä meille kahdenkeskistä aikaa.

ap

Noin vanhalle miehelle aivan liikaa seksiä.

Eihä tuosta ole muuta ulospääsyä kuin ero..

Kyllä nelikymppinen mies haluaa vähän jo nukkuakkin joskus...

Voi olla ihan järkevää järjestää kahdenkeskistä aikaa, toivottavasti saatte asiat selvitettyä

Terv. toinen samassa tilanteessa ollut

tekee useimmiten aloitteen seksiin.

Kiitos vastauksista. Taidan vielä yrittää saada miehen puhumaan ja kertomaan syyn miksi haluaa erota järjestämällä meille kahdenkeskistä aikaa.

ap

Noin vanhalle miehelle aivan liikaa seksiä.

Eihä tuosta ole muuta ulospääsyä kuin ero..

Kyllä nelikymppinen mies haluaa vähän jo nukkuakkin joskus...

Turha ulkopuolisena lähteä arvailemaan. Mutta en voi pitää täyspäisen miehen touhuna tuollaista että ei suostuta sanomaan miksi haluaa eron. Eihän toista ihmistä voi tuolla tavalla kohdella, varsinkaan pienten lastensa äitiä. Vaikka aihe olisi vaikea (niinkuin tietysti onkin) kyllä itseltään kuuluu vaatia sen verran että silti keskustelee. Vaikka sitten itkettäisikin ja sattuisi se puhuminen.

Pakko sanoa näin naisena, että enemmän loukkaisi se, ettei sanota todellista/mitään syytä, kuin sanottaisiin ne ikävätkin tosiasiat. Minusta puhumattomuudellä täysin aliarvoidaan sen toisen tuska ja tarve saada jokin selitys tapahtuneelle. Aivan mahdosoton tilenne korjata mitään, jos ei tiedä, mitä pitäisi korjata. Halua korjaamiselle kuitenkin olisi. Ja aivan sietämättömältä tuntuisi ajatus, että minun pitäisi arvailla syitä ja kuitenkaan koskaan ei saisi tietää, mikä on ollut se/ne oikeast syyt.

Ehdottomasti pitää suhteessa pystyä puhumaan ja sanoa ääneen ne ikävätkin asiat, jotka ärsyttää.

Jospa yrittäisi saada miehen puhumaan (ja uskon, että olet todella yrittänytkin) ja sanot, että haluat kuulla syyn vaikka se olisi kuinka ikävä tahansa. Ja ehdota jotakin pariterapiaa tms. parisuhdeleiriä. Vaikka ero tulisikin, niin olisi hyvä tietää ja käydä läpi myös ne omatkin puutteet ja virheet parisuhteessa. Siitä ei varmasti ole mitään haittaa.

Minusta kuulosti kuitenkin, että teillä on ihan hyvin panostettu parisuhteeseen, joten jos tämä onkin jokin ikäkriisi ja paniikki lopuelämän näystä--> tätäkö tämä sitten on.

Voimia ja toivon todella, että asia selviää ja mieskin haluaa jatkaa.

Ensinnä kysyisin, onkos tullut katsottua sinne peiliin? Itse olen jo senverta iällä, että nämä tunteet on koettu ja ohitettu hammasta purren, mutta miehen on aika vaikea antaa kritiikkiä naiselle, ainakin minun on. Isellänikin oli vuosia enempi ja vähempi ajatuksena lähteä, mietin vain mitä sanoisin syyksi. Jotenkin en pystynyt sanomaan mikä siinä vaimon touhussa otti pattiin niin vietävästi.... Tai siis tiedän mikä ottaa pattiin, mutten voi sanoa sitä muille. Onneksi työt vaihtui reissuhommiin ja viikonloput kotona meni juuri ja juuri. Meidän liittomme on pelastanut ainakin omalta kohdaltani tämä etäisyys, johon työ on antanut mahdollisuuden. Silti en ole pettänyt, enkä ole ollut lähdössä jonkun toisen naisen vuoksi, vaikkain moneen olen vuosien varrella toki ihastunut. Olen kuitenkin senverta kunnonmies, etten tällätavalla voisi kuvitellakaan tekeväni. Oikeasti rakastan vaimoa niin paljon, etten voisi tehdä hänelle mitään pahaa, toisaalta inhoan syvästi hänen tapojaan, tekemisiään ja ennenkaikkea tekemättäjättämisiään, mutta pidän nämä sisälläni. Olisin silti voinut toimia avauksen tehneen tapauksen tavoin. Vuosia odotin hetkeä sanoakseni, että lähden... Enkä olisi sanonut syytä... Eli pointtini oli se, että jokin tai joitakin selkeitä syitä saattaa löytyä ihan avauksentekijän toiminnasta, tavoista, ulkonäöstä jne.. Eikä se huono itsetunto tai epävarmuus valitettavasti paranna "seksikkyyttä" edes naisessa, joten oravanpyörän katkaisemiseksi suosittelen vähintäänkin passiivista asennetta herran suuntaan, tyyliin "herra on hyvä ja hoitelee sitten eroasiat kuntoon, en aio osallistua kyseisiin talkoisiin." Varmaan niitä vihjeitä ärsyttävyydestä on annettu, vaikkei suoraan olisikaan sanottu.

ja koitin kaikkeni avioliiton eteen ja jotta mies olisi puhunut mikä mieltä vaivaa.



Vasta kun sain vakuutetuksi sille (kuukausien aikana), että olen kyllin vahva kestämään ja kuulemaan ihan mitä tahansa mitä se voi kertoa, se alkoi avautua. Sittenpähän läjäytti päin namaa vaikka mitä...mutta vaikka sieltä tuli sitten sitä mitä tuli, olipahan mullekin sitten peli selvä ja voin tehdä omat päätökseni.



Meillä pahimmassa kähinässä kommunikoitiin kirjetten muodossa. Mä jotin aamuksi lapun pöydälle ja vastauksen sain illalla takasin.



No, ero tuli ja juurikin sen toisen naisen vuoksi.

Ihme pelkuri.

Ensinnä kysyisin, onkos tullut katsottua sinne peiliin?

Varmaan niitä vihjeitä ärsyttävyydestä on annettu, vaikkei suoraan olisikaan sanottu.

Yleensähän se on niin, että miehet sanoo inhoavansa sitä, että naiset eivät puhu asioista suoraan, ja tässä sitten mies kertoo kuinka "vihjeitä on annettu"... Eiköhän jokainen tässä maailmassa ansaitse suoraa puhetta, varsinkin siltä ihmiseltä, jonka pitäisi olla se kaikkein läheisin ja rakkain.

JA ärsyttävyys... no eiköhän sitä löydy meistä ihan jokaisesta jonkun mielestä. JOs toine ärsyttää ihan hulluna, kannattanee myös katsoa siihen peiliin itse, ja miettiä, MIKSI se niin kovin ärsyttää, ja onko sitä itse niin täydellinen kuitenkaan.

Ja kirjoitan tämän siksi, että mä itse olen ollut se, jota on ärsyttänyt jokainen tai vähintään joka toinen asia miehessäni, kunnes ymmärsin, että ehkä sitä asennemuutosta tarvitaan myös siinä ärsyyntyjässä.

äkkierojen takaa on aina löytynyt uusi ihastus/kumppani. Ja melkein joka kerta petetty ja jätetty kumppani on ollut puulla päähän lyöty sen takia ettei olisi voinut uskoa pettämistä todeksi, koska ex-kumppani saarnasi aina uskollisuuden puolesta. Mutta siihen, miksi uusi ihminen vetää puoleensa, voi olla lukemattomia syitä ja niitä syitä voi löytyä myös vanhan suhteen toimimattomuudesta.



Koska ap:n mies on nelikymppinen, niin sanoisin että tuossa iässä itse kullakin tulee tarkastelun aika: että tässäkö tämä elämä on, tämänkö verran saavutin. Moni ajattelee että on viimeiset hetket tehdä jotain muutoksia ja etsiä uutta suuntaa elämälleen. Olen nähnyt tätä etsintää sekä nelikymppisissä miehissä että naisissa. Juuri taannoin sanoin eräälle kaverilleni että ero ja uusi suhde tuo ehkä hetken helpotuksen ja piristyksen elämään mutta jonkin ajan päästä voi huomata ettei mikään loppujen lopuksi muuttunutkaan. Koska se ongelma on korvien välissä. Siinä mitä on toivonut elämältä saavansa ja siinä mitä loppujen lopuksi sitten sai.

ei se enää jaksa pienten lasten kanssa...vanhamies. Sun ois kanattanut jatella ajoissa.

No mut asiaa. Ei se mies mikään vanha ole. Toki jos alla kirjoittava on 16-v, niin sinulle se onkin vanha.

ei se enää jaksa pienten lasten kanssa...vanhamies. Sun ois kanattanut jatella ajoissa.

olla pikkulapsivaiheessa 40-vuotiaana. Se merkitsisi sitä, että olisi jo eläkeiän kynnyksellä kun lapsi lähtee maailmalle. Voisiko miehellä olla tällaisia tuntemuksia?

Meidän kriisi on nyt ohi ja jatkamme elämäämme yhdessä. Miehellä oli monenlaisia pelkoja ym ja niiden takia sitten ajatteli, että ero olisi se paras vaihtoehto. Noiden pelkojen lisäksi miehellä terveyden kanssa ongelmia eikä välttämättä ole seurassamme pitkään ja ajatteli eron olevan parempi ratkaisu kun kohdata vaikeudet yhdessä.



ap

Läheltä olen nähnyt että joskus mies lähtee kun ei vaan jaksa perhe-elämää. Haluaa vapautta, ei vastuuta. Yleensä tällaiset ovat olleet aika "lapsellisia" miehiä, epäkypsiä. En silti halua yleistää, koska olen nähnyt vain muutaman tapauksen.

Yleensä tällaiset ovat olleet aika "lapsellisia" miehiä, epäkypsiä. En silti halua yleistää, koska olen nähnyt vain muutaman tapauksen.

Jotkut ovat sellaisia, jotka ovat tulleet melko nuorena isäksi, ja olleet aluksi tosi vastuullisia, mutta sitten vain ruvenneet tuntemaan kaipuuta johonkin sellaiseen, joka on mukamas jäänyt nuorena elämättä. t:5

Voimia ja hyvää jatkoa.

Ihan vain mielenkiinnosta. Tuliko tämä miehen sairaus selville sinulle vasta kun nyt keskustelitte? Joka tapauksessa todella ikävä kuulla. Jos on toivoa, niin sitä kannatta pitää yllä loppuun asti.

Meidän kriisi on nyt ohi ja jatkamme elämäämme yhdessä. Miehellä oli monenlaisia pelkoja ym ja niiden takia sitten ajatteli, että ero olisi se paras vaihtoehto. Noiden pelkojen lisäksi miehellä terveyden kanssa ongelmia eikä välttämättä ole seurassamme pitkään ja ajatteli eron olevan parempi ratkaisu kun kohdata vaikeudet yhdessä. ap

Mulle kävi sama homma, oltiin oltu neljä pitkää vuotta yhdessä, onnellisia, mutta eräänä sunnuntai aamuna mieheni vain itkien kertoi haluavansa erota. olin hyvin hämilläni, koska meillä kuitenkin meni hyvin, no syytä ei ollu..paitsi, että rakkaus vain hänen osalta loppui, mutta ei tiennyt miksi. noh, kaks kuukautta eron jälkeen hänellä oli uusi nainen ja mieheni rellesti ja ryyppäsi, en olisi häneltä uskonut moista, koska aina ollut urheilullinen ja järkevä.. Loppujen lopuksi oltiin 4kk erossa ja hän tajusi tehneensä suuren virheen ja katuu kovasti eroa ja nyt olemme olleet eron jälkeen yhdessä reilu vuosi ja meille on syntymässä pioakkoin jouluvauva, tulevaisuus näyttää valoisalta. Toivon sinulle paljon voimia, toivon,että miehesi joskus ymmärtää tehneensä väärin.

että miehen suvussa sitä on eli tiesin olevan mahdollista, että mies joskus siihen sairastuisi.

ap

Hyvä kuulla, että saitte puhuttua. Voimia ja hyvää jatkoa.

Ihan vain mielenkiinnosta. Tuliko tämä miehen sairaus selville sinulle vasta kun nyt keskustelitte? Joka tapauksessa todella ikävä kuulla. Jos on toivoa, niin sitä kannatta pitää yllä loppuun asti.

Meidän kriisi on nyt ohi ja jatkamme elämäämme yhdessä. Miehellä oli monenlaisia pelkoja ym ja niiden takia sitten ajatteli, että ero olisi se paras vaihtoehto. Noiden pelkojen lisäksi miehellä terveyden kanssa ongelmia eikä välttämättä ole seurassamme pitkään ja ajatteli eron olevan parempi ratkaisu kun kohdata vaikeudet yhdessä. ap

että oisko aiheellista sanoa vaimolle mikä mättää? Minulla oli kaltaisesi poikaystävä joskus opiskeluaikoina ja täytyy sanoa että ihan munaton kaveri kun ei osannut sanoa mikä ottaa päähän. Milloin oli häipymässä ja milloin vihassaan mökötti. Onneksi oli järkeä lähteä. Toivottavasti sinunkin vaimollasi on!

Ensinnä kysyisin, onkos tullut katsottua sinne peiliin?

Itse olen jo senverta iällä, että nämä tunteet on koettu ja ohitettu hammasta purren, mutta miehen on aika vaikea antaa kritiikkiä naiselle, ainakin minun on.

Isellänikin oli vuosia enempi ja vähempi ajatuksena lähteä, mietin vain mitä sanoisin syyksi. Jotenkin en pystynyt sanomaan mikä siinä vaimon touhussa otti pattiin niin vietävästi.... Tai siis tiedän mikä ottaa pattiin, mutten voi sanoa sitä muille.

Onneksi työt vaihtui reissuhommiin ja viikonloput kotona meni juuri ja juuri. Meidän liittomme on pelastanut ainakin omalta kohdaltani tämä etäisyys, johon työ on antanut mahdollisuuden.

Silti en ole pettänyt, enkä ole ollut lähdössä jonkun toisen naisen vuoksi, vaikkain moneen olen vuosien varrella toki ihastunut. Olen kuitenkin senverta kunnonmies, etten tällätavalla voisi kuvitellakaan tekeväni.

Oikeasti rakastan vaimoa niin paljon, etten voisi tehdä hänelle mitään pahaa, toisaalta inhoan syvästi hänen tapojaan, tekemisiään ja ennenkaikkea tekemättäjättämisiään, mutta pidän nämä sisälläni.

Olisin silti voinut toimia avauksen tehneen tapauksen tavoin. Vuosia odotin hetkeä sanoakseni, että lähden... Enkä olisi sanonut syytä...

Eli pointtini oli se, että jokin tai joitakin selkeitä syitä saattaa löytyä ihan avauksentekijän toiminnasta, tavoista, ulkonäöstä jne..

Eikä se huono itsetunto tai epävarmuus valitettavasti paranna "seksikkyyttä" edes naisessa, joten oravanpyörän katkaisemiseksi suosittelen vähintäänkin passiivista asennetta herran suuntaan, tyyliin "herra on hyvä ja hoitelee sitten eroasiat kuntoon, en aio osallistua kyseisiin talkoisiin."

Varmaan niitä vihjeitä ärsyttävyydestä on annettu, vaikkei suoraan olisikaan sanottu.