Lue keskustelun säännöt.
Entisen avioliiton sormuksista asiaa - voinko pitää enää?
03.12.2009 |
Mieheni ja lapseni isä kuoli kuutisen vuotta sitten työtapaturmassa. Pari vuotta pidin kihla- ja vihkisormusta vas. nimettömässä, sitten siirsin oikeaan nimettömään. Kuitenkin silloin tällöin pahimpina kaipuun hetkinä pidin sormuksia edelleen vasemmassa nimettömässä.
Nyt olen tavannut uuden miehen. Olemme tapailleet noin puolen vuoden ajan. Eilen hän toivoi, että luopuisin kokonaan edellisen liiton sormuksista. Nykyään ne ovat vain ja ainoastaan oikean käden nimettömässä.
Mä en vain pysty siihen. Rakastan ja kaipaan edelleen kuollutta miestäni, hän oli ensirakkauteni ja hänen kuolemansa oli minulle aivan valtava isku.
Olen ihan kamala nainen, kun olen pitänyt sormuksia näin kauan? Pitääkö mun luopua niistä nyt kokonaan?
Kommentit (30)
Joka tapauksessa jouduit luopumaan miehestäsi niin väärällä tavalla, että ihmettelen miksi uusi haluaa sormukset pois sinulta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
..ja anna lapsellesi sitten joskus...
Mutta... itsekin olen ihastunut leskimieheen, ja jos hän olisi tosissaan kanssani - ja jos hän vielä puoli vuotta tapailtuamme ja minun pyynnöistäni huolimatta jatkaisi sormusten käyttämistä... Tekisin siitä varmaankin omat johtopäätökseni ja toteaisin itselleni että hän ei ole vielä valmis uuteen suhteeseen.
Oletko sinä?
mutta tee näin:
*Laita sormukset säilöön, ja anna joku päivä ne lapsellenne/lapsillenne
*Vie sormukset (ja mahdollisesti myös muuta romukultaa)kultasepälle ja anna hänen tehdä niistä uusi koru itsellesi/lapsellesi/lapsillesi
*Ota sormukset pois, ja säilytää niitä jossain muistona, siis korulippaassasi tm.
Minä, NN,
otan sinut, NN,
nyt aviomiehekseni
ja tahdon rakastaa sinua hyvinä ja pahoina päivinä [elämän loppuun asti].
Merkiksi otan sinulta (annan sinulle) tämän sormuksen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos olet sormuksia pitänyt oikeassa nimettämässä ja et ole ortodoksi, niin pitä jatkossakin...! Jos kuollut mies on lastesi isä, sinulla on oikeus säilyttää hänet muistoissasi myös noin...!
Se voi lla vaikeaa uudelle miehellesi, mutta te ette eronneet riidoissa tmv. vaan kuoleman kautta, se eri asia. Minusta pitää kunnioittaa rakkautta joka päättyy kuolemaan.
Tai oikeammin sanottuna asia on hyvin selvä: sinä luovut niistä tai sitten sanot suoraan, ettet ole vielä valmis jatkamaan elämääsi, joten suhteenne tn. on siinä. Ei niitä tarvi hävittää vaan säilöä vaikka lapsille, mutta aktiivinen käyttö kyllä viestii siitä, ettet ole valmis uuteen suhteeseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voisitko kuvitella teettäväsi niistä uudet sormukset? Voisi toimia siirtymäriittinä uuteen, mutta voisit kuitenkin pitää sormukset, uudessa muodossa vain.
Sormusten ei pitäisi vaikuttaa uuden miehesi elämään millään tavalla.
Tässä hieman omaa stooriani.
Minulla on seinällä paljon kuvia, myös lapsen isästä sekä perhekuva lapseni isästä, missä minä, ex ja lapsi. (joka ei ole kuollut vaan ihan elossa)
Kun tapasin uuden miehen hän tyrkytti omia kuviaan, että niitä pitää laittaa seinälle, ja lapsen isän kuvat pitää ottaa pois koska se loukkaa häntä jne.. No eipä se juttu kauaa kestänyt vaikka kihloihinkin mentiin. Kun erosimme siirsin kihlasormuksen oikean käden nimettömään, koska sormus oli kallis ja hieno (siinä on paljon timantteja)
Nykyisen miehen kanssa kun ruvettiin olemaan yhdessä, hän ei ollut moksiskaan vaikka seinillä kuvia vieraasta miehestä, perhepotrettia jne.. Ei välittänyt myöskään sormuksesta joka minulla on OIKEAn käden nimettömässä. Mies itse sanoi että lapseni isä kuuluu elämäämme ja tottakai ne voi ja pitääkin seinillä olla, hänhän kuuluu elämäämme. Samoin sormuksesta sanoi, että tyhmähän minä olisin jos monen tonnin sormuksen roskiin heittäisin.
Sinulla asia on täysin eri. Miehesi ja lapsesi isä on kuollut. Hän kuului elämäänne ja tulee aina kuulumaan. Teillä on oikeus pitää kuvia seinillä ja sinulla sormusta oikean käden sormessa juuri niin kauan kuin haluat. Jos uusi miehesi ei tätä ymmärrä, hän ei ole teitä varten. Toki uusi voi olla hieman mustis, mutta aivan turhaan.
Pidä pääsi äläkä anna periksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun mies petti ja jätti mutta silti olen sormukset säilyttänyt ja pidän niitä oikean käden nimettömässä.
Nykyinen mieheni tietää sormusten taustan eikä ole siitä ikinä mitään maininnut.
pidä luopua. JOs mies ei kestä sormuksia lesken oikeassa sormessa, on hänellä huono itsetunto ja vaatii sinulta liian aikaisin liian paljon. Ehkä sinun ei kannata ottaa suhdetta liian vakavasti vieläkään. Sitten kun on oikea hetki, tunnet sen, eikä se ole toisen painostamisen aikaansaannosta. Ja sitäpaitsi niin kauan kuin olet naimaton, tai et ole siis uudelleen menossa naimisiin asia todellakaan ei ole miehen asia. Voit tuntea katkeruuttaa miestäsi kohtaa myöhemmin, jos eroatte tms jos nyt hänen pyynnöstä ainoastaan luovut sormuksista.
minäkin erosin, ja pidin kauniita sormuksia huvikseni sormissani, koska en raaskinut pitää niillä korulippaassa. eikä ollut lapsia, vaan ex petti minua. siltikään nykyinen mieheni ei painostanut sormusten kanssa, vaikka arvasi varmasti mitkä rinkulat on kyseessä. ja arvostan hänen hienotunteisuuttaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
et ole valmis vielä nykyiseen suhteeseesi.
Mun mies petti ja jätti mutta silti olen sormukset säilyttänyt ja pidän niitä oikean käden nimettömässä. Nykyinen mieheni tietää sormusten taustan eikä ole siitä ikinä mitään maininnut.
kyllä luopunut. Hävittänyt kokonaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
tossa tilanteessa ei kyllä tarvi.ero tilanne olis aivan eri juttu. mielestäni toisella on lupa kaivata,eihän se uudelta mieheltäsi ole pois. ja jos vaihdatte uuden miehesi kanssa sormuksia,voit pitää eri sormessa. oma isäni kuoli kun olin teini(n.12v sitten) ja tänä syksynä antoi vanhenpieni sormukset minulle. äitilläni myös ollut uusi mies jo yli 10v.
siis materiaa.
En ole koskaan ymmärtänyt tätä taikauskoa, mikä liittyy sormuksiin.
Ajatelkaa niitä, jotka menee naimisiin ilman sormuksia ja silti elää elämänsä toisiansa rakastaen loppuun asti.
Typerä tapa suoraan sanoen.
Mitä kalliimpi sormus, sen enemmän mies minua rakastaa. Näinkö se muka menee.
Eikä sormusten pidolla ole mitään tekemistä sen kanssa onko valmis uuteen suhteeseen vai ei. Tottakai edesmennyt mies on, ja tulee olemaan iso osa hänen elämäänsä pelkästään lapsienkin takia. Jos ei uusi mies sitä pysty ymmärtämään ja hyväksymään (liekö lapsellisuutta/mustasukkaisuutta), niin sanoisin että mies ei ole valmis tuohon suhteeseen. Meillä jokaisella on oma historiamme jota kannamme mukana, eikä sitä voi esineitä hävittämällä poistaa.
siis materiaa.
En ole koskaan ymmärtänyt tätä taikauskoa, mikä liittyy sormuksiin.
Ajatelkaa niitä, jotka menee naimisiin ilman sormuksia ja silti elää elämänsä toisiansa rakastaen loppuun asti.
Typerä tapa suoraan sanoen.Mitä kalliimpi sormus, sen enemmän mies minua rakastaa. Näinkö se muka menee.
Etkö itse omista yhtäkään esinettä jota et haluaisi hävittää pelkän tunnearvon takia?
luopuisin sormusten pidosta, jos oikeasti olisin rakastunut uuteen mieheen. Ihan vain hänen mielensä pahoittamisen välttämiseksi. Ellet ole valmis luopumaan, se kertoo hyvin paljon miehelle. Ei sinun niitä tarvitse roskiin laittaa, mutta korurasiaan.
ja jos hän vielä puoli vuotta tapailtuamme ja minun pyynnöistäni huolimatta jatkaisi sormusten käyttämistä... Tekisin siitä varmaankin omat johtopäätökseni ja toteaisin itselleni että hän ei ole vielä valmis uuteen suhteeseen.
Oletko sinä?
Ne sormukset ovat sinulle tärkeitä ja edesmennyt miehesi on aina osa elämääsi ja lapsesi elämää. Uuden miehesi tulee se ymmärtää. Ja ymmärtää myös se, että kuolleelle ei kannata olla mustasukkainen.
Kerro, kuinka tärkeä asia ne sinulle on. Ja pyydä että hän hyväksyy sen, ei se ole häneltä pois.