Olipas kaamea nainen!
Olimme kaupungilla ja toinen lapseni piti minua kädestä ja toinen 4-vuotias käveli ihan edessäni hänen vieressä käveli 55-65vuotias nainen. 4-vuotias tyttäreni kompastui ja otti kiinni tämän naisen laukusta jotta ei olisi mennyt täysin turvalleen niin tämä nainen riuhtaisi kassinsa pois ja sanoi lapselleni helvetti sentään! Ihanaa aikuismaista käytöstä!
Kommentit (66)
että se nainen luuli lapsesi olevan joku kauhukakara. Miksi?
Alan olla samaa mieltä kuin 38
Te olette pelottavia
Vierailija - 02.12.09 02:27 (ID 9617847)Aikuiset, joiden mielestä on ihan okei kiroilla kaatuvalle nelivuotiaalle, ovat joko erittäin huonosti kasvatettuja tai persoonallisuushäiriöisiä. Kummassakin tapauksessa pelottaa liikkua yleisillä paikoilla moisten "normiärsyyntyjien" seassa.
Alan tulla samaan johtopäätökseen! T:ap
Sitä ihmettelin että nainen katsoi lastani ja riuhtaisi kassin ja sanoi helvettin sentään! Eli hän näki kuka häneen koski.
Vaikka katsoi ei säikähdykseltään tajunnut näkemäänsä. Tiedät varmaan itsekin miltä säikähdys tuntuu ja miten tajuisa ihminen sillä hetkellä on, ap. Kun mielenrauha palautui rouvan olisi kuulunut pyytää anteeksi lapseltasi. Mutta toisaalta, Suomessahan ei kuulu pyytää anteeksi.
Sitä ihmettelin että nainen katsoi lastani ja riuhtaisi kassin ja sanoi helvettin sentään! Eli hän näki kuka häneen koski.
Vaikka katsoi ei säikähdykseltään tajunnut näkemäänsä. Tiedät varmaan itsekin miltä säikähdys tuntuu ja miten tajuisa ihminen sillä hetkellä on, ap. Kun mielenrauha palautui rouvan olisi kuulunut pyytää anteeksi lapseltasi. Mutta toisaalta, Suomessahan ei kuulu pyytää anteeksi.
Jokaisella on oikeus olla kuuromykkä vaikkei olisikaan. Minä en koskaan sano mitään tuntemattomille ihmisille en naapureille en töissä en kaupankassalla.
Aivan turha lohkoa kohteliaisuuksia tai mitään tuntemattomille. Tervehtiminen ja anteeksipyyntö on hyväksynnän hakemista. Minun ei tarvitse hakea hyväksyntää keneltäkään olemassaololleni. Tutuille voin vaihtaa sanan ja keskustella jostain tyhjänpäiväisestä mutta teen senkin vain osoittaakseni heille että he kuuluvat yhteisööni.
Vaikka se rouvashenkilö olisi luullut lasta miksi tahansa, lapselle kiroileminen on erittäin ala-arvoista käytöstä ja ennen kaikkea huono esimerkki.
Ja jos tilanne on ollut noin nopea, niin enpä ihmettele, ettei siinä ole ehtinyt huudella anteeksipyyntöjä kenenkään perään. Ja jotenkin tuntuu omituiselta, että pitää pyytää anteeksi ihmiseltä, joka on kohdellut pientä lasta törkeästi.
Otan osaa ap. Täällä on joku avohoidon av-iltapäivä tänään.
Aikuiset, joiden mielestä on ihan okei kiroilla kaatuvalle nelivuotiaalle, ovat joko erittäin huonosti kasvatettuja tai persoonallisuushäiriöisiä.Kummassakin tapauksessa pelottaa liikkua yleisillä paikoilla moisten "normiärsyyntyjien" seassa.
En taatusti, koskaan, ikuna kiroilisi lapselle joka ottaa minusta tuke kun on kaatumassa. Refleksini olisi: "Eihän sattunut?" Oli sitten tuttu tai tuntematon lapsi.
Lapsi on lapsi on lapsi. Lapsista aikuiset pitää huolta.
Hitto mikä hapannaama :(
että sinun lapsesi ei ole mitenkään ihastuttava tai söpö muiden ihmisten mielestä. Ymmärrän täysin, että ihmistä ärsyttää jos kadulla kakarat tai kuka hyvänsä kaatuilee päälle ja riuhtoo laukkua, ihan normireaktio on ärsyyntyä. Ei se sinun lapsesi laita ketään muuta hymyilemään kuten sua.
Minä tajusin ap:n pointin oikein hyvin. Mutta jos itsellä ei käytöstapoja ole, ei niiden merkitystä muille voi oikein kai ymmärtääkään. Suomessa tuo automaattinen anteeksipyyntö ei kuulu useimpien ihmisten repertuaariin. Se olisi kyllä hyvä oppia, kun poistuu Suomen rajojen ulkopuolelle, ettei vaikuta ihan ääliöltä ja täydelliseltä moukalta. Pikkulapsilta ei ihan vielä vastaavaa voi vaatia, pikkuhiljaa tulisi kuitenkin opettaa.
Toisaalta mallioppiminenhan on sitä ylivoimaisesti tehokkainta oppimista, ei riitä, että pelkästään omat vanhemmat opettavat, koko ympäristön täytyy vahvistaa oppimista.
Itsellä muuten kävi kerran Suomessa vähän samantapainen juttu, mutta lapsi nappasi toisen ostoskärryistä kiinni, ei laukusta. Siinä lapsen nostamisen ja yleisen hämmentyneisyyden lomassa ei juuri ehdi mitään anteeksipyyntöjä alkaa huutelemaan, jos toinen piustuu yhtäkkiä paikalta. Olisin tietysti muuten pyytänyt anteeksi, mutta en alkanut karjumaan perään myöskään, ei sekään ole kaunista käytöstä huutaa, niin että kaikki kääntyvät ihmeissään katsomaan.
Myöhemminhän sitä tulee mieleen kaikkea fiksua sanottavaa, mutta tilanne itse voi olla aika sekava. Ainahan sitä tulee mietittyä, mitä kaikkea olisi siinä-ja-siinä-tilanteessa pitänyt sanoa, oli tilanne siis ihan mikä tahansa.
Ehkäpä kyseinen rouva tosiaan oli myös vähän "sekaisin" koko jupakasta. Hänen kuitenkin aikuisena olisi voinut olettaa huikkaavan anteeksipyynnön kiroilunsa takia, jos ap:llä oli tekemistä lapsen lohduttamisessa ja nostamisessa.
Maailmalla pyydetään an teeksi myös silloin, kun tilanne ei ole edes omaa syytä. Varsinkin, jos näkee, että toinen joutuu huolehtimaan kaatuneesta lapsesta.
Useamman kerran kaupassa joku lapsi on kompastunut päälleni eikä minulle todellakaan tule mieleen kirota vaan kysyn sattuiko sinuun? Myös monesti joku lapsi on tarttunut käteeni ja sitten huomasikin että ei se ollutkaan äidin käsi. Silloin lapsi on ihan kauhistunut ja minä sanon ei se mitään haittaa sitten on kipittänyt oman äidin luokse hiukan nolona voih!
No antaa olla. Opetan siis lapselleni nykyihmisten käytöstavat eli se menee näin: Kiroile, ilkeile, etuile, haistattele, töni, lyö, älä vaan auta apua tarvitsevia vaan katsot vaan muualle, mustamaalaa, puhu selän takana, pilkkaa, oma napa paras napa jne.. Näillä hän varmaan sulautuu joukkoon paremmin kun tällaisia ihmisiä täällä tuntuu enemmistö olevan.
sinäkin yrittää tajuta muiden pointin. Siis että kyseessä voi olla väärinkäsitys, nainen ei nähnyt että lapsi tarvitsi tukea ja kivahti sanomisensa samalla kun katsoi lasta. Sitäpaitsi, laukku saattoi olla arvokas, jolloin nainen ehkä pelästyi että remmit katkeaa tms. Asiat ei ole niin mustavalkoisia. Ehkä nainen katui sanomistaan saman tien ja jos sinä olisit pyytänyt anteeksi lapsen puolesta, niin nainenkin olisi voinut sanoa jotain vastaavaa.
Menetin jo melkein uskoni että suomessa ei ole enää yhtään terve järkistä ihmistä mutta löytyihän niitä kiitos teistä :) T:ap
[/quote]
sinäkin yrittää tajuta muiden pointin. Siis että kyseessä voi olla väärinkäsitys, nainen ei nähnyt että lapsi tarvitsi tukea ja kivahti sanomisensa samalla kun katsoi lasta. Sitäpaitsi, laukku saattoi olla arvokas, jolloin nainen ehkä pelästyi että remmit katkeaa tms. Asiat ei ole niin mustavalkoisia. Ehkä nainen katui sanomistaan saman tien ja jos sinä olisit pyytänyt anteeksi lapsen puolesta, niin nainenkin olisi voinut sanoa jotain vastaavaa.
[/quote]
Tottakai ymmärrän myös tuon. En kuitenkaan voi ymmärtää mitenkään sitä vaikka kuinka olisi vahingossa säikähtäneenä lipsahtanut nuo sanat niin anteeksi sana ei maksa mitään tai olisi pysähtynyt kysymään mitä äsken oikeen tapahtui. Puhun myös yleisesti kun tällaisiin törmää jatkuvasti VALITETTAVASTI! T:AP
on aivan malli esimerkki suomalaisesta lapsivastaisuudesta ja vihasta! Käppyrälle mädännyt tuon "rouvan" sydän. Muistakaahan puolustaa lapsianne vastaavissa tilanteissa ja tarvittaessa antaa huutia tuollaisille.
Näin minäkin koen sen. Itse lastenhoitoalallakin törmään tähän asiaan. Lapset ovat välttämättömiä yhteiskunnalle koska ovat tulevia veronmaksajia mutta ennen aikuis ikää he ovat riippakiviä ja nämä iskostuu myös kansalaisiin. Lapsista ruikutetaan aina niitä ei jakseta hoitaa tai ne mölyävät kaupassa ja kahvilassa. Käytännössä niitä ei saisi ollakkaan. Nuket olis varmaan hyviä paitsi niistä ei ole veronmaksajiksi ne on hiljaa paikoillaan ja ne voi laittaa nurkkaan kun ei jaksa. T:ap
Näin minäkin koen sen. Itse lastenhoitoalallakin törmään tähän asiaan. Lapset ovat välttämättömiä yhteiskunnalle koska ovat tulevia veronmaksajia mutta ennen aikuis ikää he ovat riippakiviä ja nämä iskostuu myös kansalaisiin. Lapsista ruikutetaan aina niitä ei jakseta hoitaa tai ne mölyävät kaupassa ja kahvilassa. Käytännössä niitä ei saisi ollakkaan. Nuket olis varmaan hyviä paitsi niistä ei ole veronmaksajiksi ne on hiljaa paikoillaan ja ne voi laittaa nurkkaan kun ei jaksa. T:ap
Sama täällä: ehkäpä tuo pennuista välittäminen on meille sellainen ammativalintakysymys. ;)
T: 58 (joka on lastenhoitaja)
Täälläkin aina kivitetään ei tällaista ollut aikaisemmin!!! Mikä ihmisiä vaivaa nykyään. Alan todellakin olla huolissaan nykyihmisten mieleterveydestä. Ei todellakaan tarvitse ihmetellä näitä kaikkia hirmutekoja jokelaa,myyrmannia,lukuisia perhesurmia ja niin lukuisia muita jaiks!