Lue keskustelun säännöt.
Olen monella aluella asuneena tehnyt sen havainnon, että mitä köyhempi asuinalue sen isompia koiria.
30.11.2009 |
Varakkaiden alueella koirat ovat järjestään pieniä ja eivät hauku. Ovat hyvin koulutettuja. Koiria on muutenkin varakkailla harvemmin. Mutta aluella jossa on kaupungin vuokrataloja, idiotismi tiivistyy ja koiria on paljon ja ne ovat järjestään haukkuvia ja räksyttäviä schäfereitä ja muita räyhäkoiria. Olin juuri kaupungin vuokrataloalueella käymässä ja vastaan käveli haukkuvia isoja rakkeja ja koiranpaskaa oli joka paikassa. Kävin myös suomenruotsalaisten suosimalla varakkaalla omistusasuntoalueella, enkä siellä nähnyt kuin yhden kiltin pienen koiran joka osasi olla hiljaa ulkoilutettaessa. Ulkona oli ihan hiljaista kun taas vuokrakasarmialuella kaikui jatkuva rakinhaukunta.
Päätelmä: Mitä tyhmempi ja köyhempi ihminen sen isompi koira.
Kaupungin vuokrataloihin pitäisi mielestäni asettaa koirienpitokielto yhtiöjärjestykseen.
Kommentit (54)
Ap on kaikista paras: tutkija joka on palkattu tekemään väitöskirjaa "tyhmistä ihmisistä ja isoista koirista". Joensuun yliopistosta? Vai Vaasasta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Asumme omakotitalossa ja meillä suht iso, koulutettu, tottelevainen 35kg metsästyskoira.. Naapurissa taas (uusi omakotitalo heilläkin) on sekarotuinen räkyttäjä, joka ei usko mitään.. pikkuinen kirppu. En kuitenkaan tarkoita, että kaikki sekarotuiset ovat tuollaisia kuin naapurissa. Ehkä teidänkin kannattaisi hieman hillitä yleistyksiä.. pieniä ja isoja koiria, laiskoja koirankouluttajia, vaimonhakkaajia, alkoholisteja löytyy ympäri kaupunkia, asuinmuodosta riippumatta
rotukoira, joka on koulutettu pelastuskoiraksi. Mutta tälläinen omassa talossaan kivalla alueella asuva köyhä juntti ei liene se toivomasi sankari sinua löytämään...
Laskennallisesti veikkaisin, että lapsi on epäekologisempi vaihtoehto. Tosin täältä löytyy sellainenkin.
Pienet koirat ilmaisevat aggressionsa pääasiassa räksyttämällä ja sen huomaa
Tappajakoiraroduista sen sijaan moni on jalostettu sellaisiksi, että ne antavat "vastustajalle" mahdollisimman vähän vihjeitä, ettei vastustaja pystyisi lukemaan koiran käytöstä ja siten mahdollista seuraavaa siirtoa. Joten koira ei ilmaise mitään, sen päällä saa lapset kiipeillä, se on omistajan mukaan oikea rauhallisuuden perikuva, ja sitten kun koira lopulta napsahtaa jossain tilanteessa räjähtävällä voimalla antamatta varoitusta, ollaan sormi suussa ja itketään että kun Muffe oli niin kultainen eikä olisi tehnyt kärpäsellekään pahaa!!!
eli mitä köyhempi asuinalue (vaikkapa kaupungin) niin sitä isompia koiria. Koulutuksesta en sanoisi suuntaan enkä toiseen. Mutta joo, koiran koko kertoo ihmisen taustoista yllättävän paljon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ehkä vaikutankin. Koirani ei ole minulle munan jatke, koen sen vain olevan mun persoonalleni sopiva.
Omani olleet aina sellaisia lempeitä jättejä.
Mitä tulee tuohon rodun imagoon niin, kyllä mä haluan ulkoilla yksin.
Minulla on myös mopsi ja kerran kun oltiin kaupungilla niin mummot ja laita puolen kulkijat halusivat sitä silitellä. Ällöö sanon minä. Rotikan kanssa tätä ongelmaa ei ole. Saa lenkkeillä ihan yksin ilman, että joku mummo haluaa syöttää sille herkkupaloja.
En sano, että koirani olisi aggressiivinen, sanompahan vain, että kaikki ei pidä sen naamasta ja maineesta. (Ja se sopii mulle).
Me asutaan varakkaalla alueella ja naapureissa ne rikkaiden pikku dogit räksyttää...ja on siellä isojakin ja räksyttää nekin...mikä sinua vaivaa,taidat olla sittenkin itse ns,köyhäin alueelta!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä 7 henkinen perhe ja työttömyyskorvaukseni on 515e kuussa käteen. Silloin kun ei töitä riitä. Kerro miten sillä matkustellaan tai ostetaan hienoja autoja? Nuo sun tuntemasi tekee jotain pimeitä bisneksiä...
Tosin tuossa lähellä olevassa vuokrakämppien keskittymässä porukoilla on myös suuria uusia tila-autoja ja tuntuu olevan varaa matkustella jatkuvasti. Puistossa aina kuulee, kun kertoilevat kaikenlaista. Työttöminä kuitenkin ovat, joten on vissiin työttömyyskorvaukset nykyään nousseet melkoisesti.....
varakkaammilla vähemmän. Mutta tällehän on ihan simppeli selitys. Erilaiset elämänarvot. Lapset ja eläimet syö paljon rahaa ja myös aikaa. Jos keskittyy kovin uraan, vaurastumiseen jne. ei eläimille ja lapsille ole aikaa.
Toiset taas haluaa käyttää elämänsä lapsiin tai eläimiin eikä arvosta niin sitä omakotitaloa fiiniltä alueelta. Mun mies kuuluu siihen sarjaan joka ihan aidosti yökkii liian hienoilla asuinalueilla joissa isolla rahalla tehdyn näköiset talot ym. Meidän ihanne on vanha puutaloalue tai maatila:)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
vuoktakerrostalossa, jossa oli kaksi rappua, 3krs. Eikä kellään ollut koiraa, ei isoja eikä pieniä. Asuttiin tuossa koko lapsuusikäni, aina siihen asti kun pääsin lukiosta. En tiedä onko sitten nykyisin vuokra-asunnoissa tapana pitää koiraa, mutta aiemmin se oli kyllä ainakin meidän talossa harvinaista. En muista, että kelläkään olisi ollut koiraa meidän talossa. koko 20v aikana.
Ne pienet rotukoirat maksaa. Isoja (sekarotuisia...) saa ilmaiseksi. Siksi ne vähätuloisemmat pitää niitä isoja. Ei ole varaa ostaa jotain 1200 euron valiopentua, kun ilmaiseksi saa jonkun räksyttävän ruman rakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oletteko muutkin huomioineet saman? Eli lehdethän on täynnä ameriikan tähtösiä pienine koirineen! Yhteen aikaanhan puhuttiin hollywoodissa pienen koiran olevan osa "asustetta";) Elämänarvot tulevat minullakin mieleen tässä asiassa. Eläimet vievät lasten ohessa paljon aikaa.
mutta tulipa mieleen. Vaikka koira on seropi, se ei tarkoita sitä, että se olisi räksyttävä, ruma tai iso.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vuokraslummeissa sattuu ja tapahtuu, iso koira toimii suojelijana - näin ainakin vois uskoa.
Kyllä se usein niin vaan menee, että nappiverkkarit ja rotikat astelee pyörätiellä riti rinnan.
Ensinnäkin pienet koirat ovat yleensä haukkuherkempiä kuin isot ja myös pienten koirien koulutus laiminlyödään useimmin kuin isojen, koska pieni koira saatetaan hankkia vain ulkonäön perusteella ja monet luulevat ettei pienten koirien kouluttaminen ole yhtä tärkeää kuin isojen. Tämän olen huomannut työssäni koirien parissa.
uskon taas voimakkaasti, että humanoidit... eiku siis humanistit pelastaa meidät.
Missä päin suomea on ihan oikeita slummeja? Ei täällä vielä niin huonosti asiat ole.
Pikkukoirat maksaa tuhansia euroja. Ison koiran saa yleensä 500-700eurolla, ellei ole sekarotuinen.
Ja nämä ihannoidut akateemiset ihmiset on yleensä tätä "puudeli" sakkia, he eivät osta koiraa siksi että haluavat vahdin tai muun työkoiran, vaan he ostavat seurakoiran. Miksi muuten pikkukoirilla olisi nimitys "toy"? Ja useimmat kermaperseet haluavat päästä helpolla koiran kanssa: Pikkuinen Lhasa Apso kun ei tee niin isoa tuhoa jos turhautuu, kuin esim. Dopperi tai Rotikka.
Korkeintaan jotain vinttikoiria otetaan näihin "hienoihin" perheisiin.
En muuten minäkään maksaisi 2000€:a jostain rotan kokoisesta, "nyrkillä tapettavasta" ja ennenkaikkea _hyödyttömästä_ koirasta. Useimmat näistä toy-koirista on niin pitkälle jalostettuja että kuolevat rakennevikoihin ja perinnöllisiin sairauksiin, eikä vanhuuteen.
Ja ei, en ole mikään Sakemanni fani. Pidän sellaisista koirista, joilla on jokin tarkoitus. Tiibetinmastiffi pihan vahdiksi ja Itäsiperianlaika metsästykseen esimerkiksi.
En kannata koiria kaupunkialueilla ylipäätään, oli sitten kyseessä Chihuahua tai Tanskandoggi ja alue "slummi" tai rikas lähiö.
Ja tuosta kouluttamiseta.
Useammin olen törmännyt huonosti käyttäytyviin pikkukoiriin.
Tämän asuinalueen ainoalla wt-perheellä on kamala vaahto suussa ketjuaan tempova rotweiler tms.
On monin tutkimuksin todettu, että pienet rodut ovat aggressiivisempia kuin isot (ei ole kuitenkaan sama kuin vaarallinen). Pienet koirat ilmaisevat aggressionsa pääasiassa räksyttämällä ja sen huomaa esim. täällä etelä-Helsingin ns. kalleilla asuinalueilla.
Oletteko ajatelleet - ehkäpä köyhemmät ihmiset joutuvat valitsemaan (ison) koiran ja (ison) auton välillä? He valitsevat - mieluummin ison koiran! Ehkä se kertoo arvoista.
Myöskin, ns. halvemmilla asuinalueilla asuu enimmäkseen nuoria ihmisiä ja heidän varallisuustasoaan ja elämäntapaansa ei kannata lähteä estoitta vertaamaan vanhemman, ehkäpä jo pian senioriluokan vastaaviin. Nuorena harvat ovat "viisaita" - tai ainakaan "varakkaita".