Miksi sellaisia naisia, joilla on ollut paljon seksikumppaneita, halveksitaan?

on siis se, jos kerran (ehkä jopa KAKSI kertaa) viikossa harrastaa seksiä? Mä ainakin harrastin parisuhteessa jopa useammin (hyijyi), ja uskon että niin myös monet teistä tekevät nytkin.



Mutta kyllä, ongelmiin kannattaa hakea apua (kiitos fanny). Vaan entäs jos tämä nyt ei olekaan mikään ongelma, mistä pitäisi parantua? Kunnes sinkkuus tai normaalit himot määritellään sairaudeksi, niin näinhän ei ole.



ap

En ole alkuunkaan uskonnollinen ja olen suurimmaksi osaksi hyvin vapaamielinen, mutta ainakin parisuhdetta harkitessa suhtautuisin itse varmasti hieman varautuneesti ihmiseen, jolla on ollut hillitön liuta seksikumppaneita, erityisesti jos ne ovat olleet yhden illan juttuja. Ystävänkin kohdalla mietityttäisi.



Annas kun oikein pohdin, että mikä siinä niitä varoitusmerkkejä lähettäisi. Ajattelen tässä nyt siis ihmistä, jolla olisi vaikka useita yhden yön juttuja kuukaudessa, tai kuten ap taisi sanoa, viikottain uusi.



Ajattelisin ensinnäkin, että sellainen voisi olla huolestuttava merkki esineellistävästä suhtautumisesta kanssaihmisiin. Että näkee toisessa ihmisessä vain jonkun "kertakäyttöisen" ketä panna.



Toisekseen, ajattelisin, että läheisyyden kanssa saattaa tällaisella ihmisellä olla ongelmia, ja minkä verran se vaikuttaisi minun suhteeseeni tähän ihmiseen.



Kolmannekseen miettisin, onko kyseessä seksiriippuvaisuus (jota yksi kiinnostava tutkija nimittää seksuaaliseksi narsismiksi), mikä viestii muista, varsin merkittävistä tunne-elämän ongelmista. Hirmuinen seksipartnereiden kartuttaminen voi pahimmillaan olla suorastaan itsetuhoista käytöstä, ainakin henkisesti.



Sitten saattaisin ihmetellä, missä määrin ko. henkilö on ollut avoin ja rehellinen vai onko hän johtanut muita osapuolia harhaan saadakseen nämä sänkyyn kanssaan. Minkä verran hän on käyttänyt hyväkseen toisten ihmisten yksinäisyyttä tai läheisyydentarvetta pelkkien seksitarpeiden tyydyttämiseen, ja minkä verran on ottanut kaikkien muiden kumppaneiden tunteet huomioon. Montako pettynyttä tai noloa petikumppania mahtuu kaadettujen joukkoon. Eli onko kyseessä ihminen, joka saattaa maksattaa tosilla ihmisillä hinnan omasta egon pönkittämisestä tai tarpeiden tyydyttämisestä.



Ja sitten minua, kuten monia ihmisiä, vain jotenkin ahdistaa ajatus seksistä ilman mitään tunteita. Se on kai mielikuvakysymys, ja perustuu omalla kohdallani muutamiin yhden yön juttuihin, joita siis omiinkin kokemuksiini mahtuu. Niissä oli jotain mekaanista, jotain teeskenneltyä, suorastaan vastenmielinen ristiriita fyysisen läheisyyden ja henkisen etäisyyden välillä. (Ja senpä takia en niitä päätynyt enempää harrastamaan.)



Itse en tosin tekisi mitään eroa miesten ja naisten välillä suhtautumisessani. En ihaile tai paheksu kumpaakaan yhtään enempää tai vähempää. Mutta kuten sanottu, läheisessä suhteessa sellaisen ihmisen kanssa saattaisin olla hämmentynyt, ehkä kovin varuillanikin.



Sellainen (vaistoainen, ei ehkä oikeutettu) sukupuoliero omassa ajattelussa tulee kyllä mieleen, että miehen kohdalla arvuuttelisin yleisesti suhtautumista naisiin - onko jotain naisvihaa, tms. Naisen kohdalla taas miettisin, onko kyseessä jonkinlainen itseä rikkova, huomiohakuinen tai epätoivoisesti miesten hyväksyntää kärkkyvä käytös. Molempien kohdalla pohtisin, kerätäänkö sulkia hattuun tavallaan "itseä esineellistäen", sitä kumppaneiden määrää oman "kelpaavuuden" mittatikkuna käyttäen.



Satunnaisia yhden yön juttuja, kun tapaa ohimenevän ihmisen jonka kanssa klikkaa, pidän ihan ongelmattomina. Kuten sanoin, hälytyskelloni soisivat ainoastaan, jos kyseessä olisi tiuhaan toistuva tapa.