Lasten huoltajuuskiista
Erossa lapset jäi isälle ja äiti halusi siirtää huoltajuudenkin kokonaan hänelle. Nyt muutaman vuoden päästä äiti on tullut katumapäälle ja haluaa toisen lapsen huoltajuuden itselleen.Molemmat lapset ovat tavanneet äitiään säännöllisesti vaikka isä onkin lähivanhempi. Nyt äiti on muuttamassa kauemmaksi toiselle paikkakunnalle ja veisi tämän toisen lapsen mukanaan. Millaiset mahdollisuudet äidillä saada lapsen huoltajuus, onko kokemuksia ?
Kommentit (13)
...erottaa sisarukset toisistaan. Parasta lapsille olisi, että heillä olisi edes toisensa ja toinen vanhemmista.
erotetaan toisistaan, jos toinen lapsi muuttaa toiselle puolen Suomea.
Äiti siis muutti pois kotoa halusi eroa ja perusti melko pian eron jälkeen uuden perheen uuden miehensä kanssa.Tähän asti tapaamiskuviot on menneet sopuisasti,koska lasten isä niellyt katkeruutensa lasten edun takia. ap
itse mieluummin luopuisin molemmista kuin erottaisin..... minusta se jo kertoo äidistä kaiken tarpeellisen, että pystyisi sisarukset erottamaan
ei molempia.
Kysytäänkö ala-aste ikäisiltä omaa mielipidettä?ap
MInkä ikäisestä lapsesta on kysymys? Mitä isompi hän on, sitä enemmän painoa hänen omalla kannallaan on, ja 12-vuotiasta eivät enää viranomaiset pidättele vaan hän voi käytännössä asua kumman huoltajan luona haluaa, vaikka periaatteessa vanhemmat sen päättävätkin.
Jos lasten asumisesta mennään oikeuteen, lasten olosuhteiden pitäminen ennnallaan on yksi tärkeimmistä perusteista mitä katsotaan. NÄin ollen oikeuden ei pitäisi määrätä lasta muuttamaan vaikka lähivanhemmaksi tulisikin äiti.
Aina sitä ei kutenkaa kysytä suoraan koska ei haluta, että lapsi joutuu valitsemaan vanhempiensa väliltä. Jos asiasta tehdään sossujen selvitys, selvittäjä pyrkii kyselemään, mitä lapsi ajattelee asumisesta kummassakin paikassa. Mielestäni ap on tässä vahvoilla kun hänellä on näyttöä sekä lähihultajuudesta että siitä että hän pystyy ylläpitämään lasten suhteita myös toiseen vanhempaan.
Eli tässä voi käydä ihan miten vaan, jos asia menee oikeuteen...ap
..lapsi itse ole varma että hän hauaa sitä. En usko että se olisi siltikään lapselle hyväksi, eihän hän pysty arvioimaan tulevaisuuttaan.
Mä en voi käsittää että vielä tänä päivänäkin aina ollaan sen äidin puolella, viranomaiset siis!
Sanovat että lapsille paras paikka on kuitenkin äidillä, ja paskat!
Meillä kans lähipiirissä vastaava tilanne, äiti on itse lapsensa jättänyt, nyt sitten alkanu kai katumaan. Alkoa kuluu jne. mutta viranomaiset toistaa vaan tuota saamarin samaa levyä!
voiko isä vielä vaikuttaa siihen, ettei lasta viedä toiselle puolen suomea ja eroteta sisarestaan?
Niin, tuleeko lapsi loppupelissä ajatelleksi sitä, että näkee isäänsä ja sisarustaan ehkä vain muutaman kerran vuodessa, jos päättää lähteä äidin mukaan.Tai jos tilanne menee riitaisaksi, tapaako säännöllisesti ollenkaan...
Luultavasti äidillä on tosin huoltajuus jo nyt ja nyt puhutaan vain siitä, kenen luona lapsi on kirjoilla. Joka tapauksessa jos lapsen asuminen päätetään siirtää äidille niin se asuminen siirtyy ihan riippumatta siitä, asuuko äiti Hangossa vai Utsjoella. Suomessa saa täysi-ikäinen ihminen perustuslan nojalla vapaasti valita asuinpaikkansa.
Uskon kuitenkin että äidin muutto nimenomaan on ap:n paras argumentti. Ei ole järkevää repiä varhaismurrosikäistä nuorta juuriltaan vain sen takia, että äiti saisi uudella paikkakunnalla seuraa. Sillä ei kai muuttoon muuta syytä olisi.
2- ja puolivuotias poikani asuu äidillään Oslossa, ja olen vieraillut hänen luonaan koko alkuvuoden Helsingistä joka toisena viikonloppuna. Haluaisin pitkällä tähtäimellä yhteishuoltajuuden, eikä ole kovin realistista toivoa, että poikani äiti muuttaisi Suomeen, saatikka Helsinkiin aivan lähiaikoina. Tämän lisäksi olen vielä maksanut elatusapua. Jatkossa minulla ei tule olemaan varaa maksaa sekä elatusapua että vierailla Norjassa ainakaan samalla tiheydellä. Neuvoja?
Niin se vaan menee. Tiedän pari tapausta, joissa on käynyt juuri noin ja kaikkien järkytykseksi isä hävisi oikeudenkäynnit. Ei mitään järkeä, kun isällä on ollut lapsilla hyvä, mutta äiti vaan on edelleen aina se ensisijainen, ellei äitiä erikseen todisteta epäkelvoksi.