Koiranomistajat / Koirienvihaajat!

Pelkääjälle ei saa ehdottaa elämäänsä suuresti rajoittavan pelon voittamista. Se on liian pelottavaa.

En muuten taas ymmärrä sitä logiikkaa, että koiranpelkääjä on tässä se jonka pitäisi asialle jotain tehdä ja koiranomistajat jatkavat koirien irrallaan pitämistä!

Tuskinpa kukaan koiranpelkääjäkään alkaa hihnassa olevaa koiraa potkia, jos omistaja vie sen sutjakasti ohi.

Toisekseen kyllä ulkona pitäisi saada liikkua, ilman että mikään tai kukaan tulee viereen tai päälle läähättämään (olise läähättäjä sitten koira tai raiskaaja).

Olen sitä mieltä, että koirat on pidettävä kytkettyinä paitsi metsässä tai perähurulanomakotitalon pihalla. (Ja kakat siivottava paitsi ryteiköistä)



En kommentoi tuohon potkimiseen nyt kummemmin, koska en itse tiedä mitä tekisin jos koira kävisi kimppuun. Viimeksi (tästä noin 15vuotta, että harvassa on) lamaannuin ja naapurin nainen tuli harjan kanssa ja hakkasi koiraa kunnes se irroitti otteensa ja lähti menemään.



Kytketty koira-vapaa koira (monen metrin flex-hihnassa "kytkettynä" olevan koiran miellän vapaana olevaksi koiraksi) tilanteita on tullut vastaan. Pahin niistä on ollut viimeisin.

Olimme parkkipaikalla automme takana. Vähän alle keskikokoinen koira hyökkäsi autojen välistä kävelytieltä päin koiramme kimppuun, (oma koirani on keskikokoinen 30kg tapaus) ei siis tosiaankaan tullut sieltä iloisesti häntää heiluttaen tutustumaan vaan hampaat irvessä rähisten koiramme kurkkuun.

Oma koira tietysti puollustautui ja (kaikki kävi muuten todella nopeasti, hyvä jos ehdin edes tajuta mitä tapahtui) sai jotenkin tämän vähän pienemmän koiran pään leukoihinsa. Alkoi ravistelemaan koiraa puolelta toiselle ja omaa koiraa käskettiin irroittaamaan ja otin niskasta kiinni ja vaikka mitä.

Ainut mikä sai koirani irroittamaan otteensa oli se, kun paikalle onneksi sattunut naapurin mies tajusi napata roskakatoksesta jonkun laudan kappaleen ja pamautta sillä koiraani päähän.

Ja juu, jouduin maksamaa vieraan koiran eläinlääkärikulut.

kun nostaa niskasta niin, että etujalat nousee ilmaan. Silloin se purerefleksi laukeaa. Samalla kannattaa tietty komentaa.

enkä kaupunkioloissa - siis kaduilla - ole tavannut varmaan ainuttakaan ilman hihnaa kulkevaa koiraa. Narussa sinkoilevia räkyttäjiä sen sijaan tulee säännöllisesti vastaan. Karkulaisia näkee todella vähän. Pidetäänkö maalla koiria sitten irrallaan vai mistä nämä Koira syö minut-angstit oikein kumpuavat?

koiran saa irti, kun nostaa niskasta niin, että etujalat nousee ilmaan. Silloin se purerefleksi laukeaa. Samalla kannattaa tietty komentaa.

Voi toimia joillain koirilla, mutta ei kaikilla. Jotkut voi nostaa kokonaan ilmaan ja ote pitää aivan yhtä hyvin kuin maassa ollessakin.

Tuossa tapauksessa jossa toinen koira hyökkää kimppuun ja toinen puolustautuu sillä seurauksella, että hyökkääjälle tulee vammoja niin ihmettelen kyllä miksi puolustautuvan koiran omistaja joutuu korvausvastuuseen? Johtuisiko siitä, että hänellä on isompi koira? Eihän se sen koiran vika ollut jos pärjää hyökkääjälleen...

Itselläni pari kertaa käynyt kääpiösnautserin kimppuun iso koira - tyyliin 60 kiloa - eikä siinä oikein ole tasaväkinen tilanne...

67, koiran saa irti, kun nostaa niskasta niin, että etujalat nousee ilmaan. Silloin se purerefleksi laukeaa. Samalla kannattaa tietty komentaa.

mieheni teki niinkin, mutta tästä on jo jonkin aikaa enkä ole enää niin varma siitä, mitä kaikkea siinä ehti tapahtua.

antakaa niiden tulla liian lähelle. Jos se jotain tekee niin itsepähän joudutte maksumiehiksi ja pahimmassa tapauksessa luopumaan koirasta kokonaan.



Minä en pelkää koiria, mutta en kyllä tykkääkään yhtään siitä jos ne päälle tulee tai liian lähelle. Ja se on minun oikeus.

koiran saa irti, kun nostaa niskasta niin, että etujalat nousee ilmaan. Silloin se purerefleksi laukeaa. Samalla kannattaa tietty komentaa.

Voi toimia joillain koirilla, mutta ei kaikilla. Jotkut voi nostaa kokonaan ilmaan ja ote pitää aivan yhtä hyvin kuin maassa ollessakin.

Tuossa tapauksessa jossa toinen koira hyökkää kimppuun ja toinen puolustautuu sillä seurauksella, että hyökkääjälle tulee vammoja niin ihmettelen kyllä miksi puolustautuvan koiran omistaja joutuu korvausvastuuseen? Johtuisiko siitä, että hänellä on isompi koira? Eihän se sen koiran vika ollut jos pärjää hyökkääjälleen...

Mutta en halunnut käydä tappelemaan sen koiraa ulkoiluttaneen miehen kanssa asiasta.

Onneksi ei tullut kuin satasen lasku lääkäristä ja tikeistä ja särkylääkkeestä ja kaulurista.

Eikö kaupunklaiset osaa yhtään kouluttaa koiriaan niin että ne eivät ahdistelisi toisia ihmisiä?



Metsästämässä ollessani törmään useinkin muiden metsämiesten koiriin ja ne suhtautuvat poikkeuksetta hyvin ystävällisesti kohtaamiinsa ihmisiin: heiluttavat häntää ja kerjäävät makupaloja.



Ei todellakaan ole mitään tarvetta potkia sellaisia koiria ja siinähän olisi kyllä vähän kättäpitempääkin mukana...



Että ihmettelen miten jollakin voi olla koira, joka käyttäytyy uhkaavasti muita ihmisiä kohtaan.

On vain ihmisiä jotka luulee näin. Minunkin marsun kokoista 3-kuista koiraani on "pelätty".

kyllä oikeastikin aggressiivisia koiria näkee. Ne räksyttävät, murisevat ja hyökkäilevät kohti. Varsinkin pienissä koirissa näitä näkee. Jos sellainen on koirapuistossa, se voi vähääkään miettimättä hyökätä toisen koiran päälle. Minulla on iso lempeä koira, jonka leukaperissä ja rinnusvilloissa on roikkunut mäyräkoiria, chihuja ja pystykorvia.

Murisevan koiran lähelle ei kannata mennä.

75, ei olekaan. On vain ihmisiä jotka luulee näin. Minunkin marsun kokoista 3-kuista koiraani on "pelätty".

Yleensä on niin, että mitä isompi koira, sitä vähemmän sillä on näyttämisen tarvetta. Toki on poikkeuksia.

Itselläni pari kertaa käynyt kääpiösnautserin kimppuun iso koira - tyyliin 60 kiloa - eikä siinä oikein ole tasaväkinen tilanne...

Ne, jotka pelkäävät koiria, eivät vaan usein osaa lukea, milloin koira on kiltti ja milloin ei, vaan kokevat luokse tulevan koiran aina uhkaavana. (Eikä heitä tosiaan välttämättä yhtään helpota se tietoa, että koirat ovat kilttejä, koska he pelkäävät myös niitä kilttejä koiria.)



Esim. vaikka jos metsässä koira tulee kerjäämään iloisesti koiriapelkäävän ihmisen retkieväitä, niin, joo-o, kyllä kyseessä on kiltti koira (jos ei lasketa sitä, että se ei tullut kutsusta takaisin omistajan luo, jos omistaja on siis sitä yrittänyt kutsua). Mutta tämä pelkääjä saattaa silti nähdä koiran "hyökkivänä" ja kontrolloimattomana läähättävän karvakasana, josta ei yhtään tiedä, mitä se seuraavaksi tekee.



Itse en siis pelkää koiria mutta osaan kyllä asettua pelkääjän asemaan. Mulla on koiria ja eräälle koiria pelkäävälle ystävälleni on jo liikaa, että koira haistelee kaikki tassut maassa tämän ihmisen kättä. Ja varmasti tietää, että kyseessä ystävälliset koirat.

ainakin täällä pk-seudulla.

urokset urosten.



Eli jos sattuu olemaan ärhäkkä vanhempi narttu tai reviiriään puolustava uros, ei se katso kokoa.

nartut käyvät narttujen kimppuun, urokset urosten.

Eli jos sattuu olemaan ärhäkkä vanhempi narttu tai reviiriään puolustava uros, ei se katso kokoa.

Ei tuo ole mikään ehdoton totuus. Ei tosiaankaan kaikki nartut hyökkää toisten narttujen päälle tai urokset toisten urosten päälle. Ja kyllä jotkut koirat hyökkäävät toisen koiran päälle vaikka se olisi eri sukupuolta.

Ei meidän reilu 3 vuotias uros bokserimme hyökkää yhdenkään koiran (eikä ihmisen päälle) vaikka toisin sille täysin vieraan uroksen meidän kotiin suoraan sisään ilman tutustuttamista.

Koiramme reaktio tavatessaan vieraan uroksen kodissamme: hiivitään kohti viestittäen olevansa hyvissä aikeissa, nuuhkitaan pikkuhetki ja kutsutaan vauhdikkaasti leikkiin.

Ulkoillessamme koiramme ei voi ollenkaan käsittää miksi monet pienet koirat ärhentelevät sille hihna tiukalla, ärhentely saa siinä aikaan kiusaus reaktion, se alkaa koikkelehtia hihnassa ja pylly pystyssä kutsuu räkyttäjää leikkiin... No siitäkös pelokas räkyttäjä innostuu ja irvistelee lisää.

Yhden ainoan kerran koiramme on selvästi ollut valmis puolustautumaan/puolustamaan minua. Olimme lähdössä lenkille ja koiramme pissasi ojaamme. Tien toisella puolella joku ulkoilutti melkein bokserimme kokoista koiraa joka alkoi kohdallemme rähistä hampaat irvessä riuhtoen hihnassaan meitä kohti. Boksuni jätti pissimiset sikseen ja hyppäsi minun ja tuon rähisevän koiran väliin, se ei sanonut mitään, mutta tuojotti rähisevää koiraa ja viestitti elkeillään olevansa valmis hyökkäämään tarvittaessa.

No onneksi tuo irvinaama oli hihnassa niin ei tullut tappelua.

Vierailija kirjoitti:

vahinko yhden koiran kanssa.

Pelkään aivan kuollakseni koiria. Olin kävelyllä korvalappustereot (juu, siihen aikaan ne oli korvalappustereot!) korvillani, kun jostain jalkaani hyökkäsi kiinni alle polveni mittainen koira. Säikähdin todella ja vaistomainen reaktioni oli potkaista koiraa. Koira pinkaisi emäntänsä luokse. Ja minä lähdin vielä juosten koiraa karkuun sydän pamppaillen.

Siihen aikaan koiria vielä ulkoilutettiin yleisesti vapaana.

Koiran potkaiseminen tuossa tilanteessa oli samanlainen refleksiivinen reaktio, kuin jos vahingossa koskettaa kuumaa ja ottaa käden pois ennen kuin itse edes tajuaa asiaa.

Jälkeenpäin mietin, että varsin tyhmäähän oli vielä juosta koiraa karkuun. Sehän olisi hyvin voinut juosta perääni. Tuossa tapauksessa kyllä koirakin pelästyi niin, että meni omistajansa luo.

Koiranomistajat, jotka pitävät koiriaan vapaana ovat yksinkertaisesti välinpitämättömiä.

Olen oppinut pelkäämään vähemmän koiria nykyään, kun nykyinen mieheni on entinen koiranomistaja. Olen nähnyt, miten hän suhtautuu koiriin ja miten koirat suhtautuvat häneen. Mulla ei aina nykyään laukkaa oma sydän tuhatta ja sataa koiran kohdatessani, kuten teki ennen.

tässä on sulle nyt oikeesti neuvo näin kunniallisesti just sulle, käy irlanninsusikoirien erkkareissa, se on maailman kiltein rotu mä vannon vaikka on yks maailman suurimmista tutustu niihin ja harkitse sen ostamista, sitä sun ei tartte pelätä ja tutustu koiriin sitä kautta. jos haluut nii voit googlata "kennel harmaasuden" ei oo olemassa irlistä joka ois agressiivinen tai muulla tavalla pelottava:) Luota muhun, jos haluut kohdata sun pelon ja päästä siitä pois.